Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Parfymit ... - Pariisi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
253
Parfymit—Pariisi
254
eetterisillä öljyillä paloviinaa, jolloin eetterisen
öljyn määrä lasketaan l,i% :ksi jokaiseen litraan
normaalipaloviinaa. S. S.
Parfymit ks. P a r f y m e r i a.
Pargala 1 Pargalovo, rautatieasema (III
I.) Viipurin-Pietarin rataosalla, 113 km
Viipurista, 16 km Pietariin.
Pargas ks. Parainen.
Pargasiitti, amfiboli ryhmään kuuluva, kem.
kokoomukseltaan tavallisen sarvivälkkeen
kaltainen mineraali. Nimi johtuu Paraisten pitäjästä,
jonka kalkkikivikerroksista sitä ensimäiseksi
löydettiin. P:n monosymmetriset kiteet ovat
lyhyen patsaan muotoisia tai litteitä, väriltään
tummanvihreitä. E. il-nen.
Pari ks. A 1 p a r i.
Paria (tamilin kielellä paraiyar <iparai =
rumpu; engl. pariah, mon. pariahs, myös parins).
Etu-Intiassa Madrasissa ja Travancoressa
tamili-laisalueella asuva kansa (2.258,611 henkeä 1901),
jota ei lueta hindukasteihin kuuluvaksi. P. ei
kuitenkaan ole, kuten yleensä oletetaan, kaikkia
hindukasteja alempana, sillä useat tamililais-kastit
ovat p:n alapuolella. P:t ovat maanviljelijöitä
ja käsityöläisiä (kanktireita); heidän joukostaan
Etu-Intian eteläosien eurooppalaiset tav. ottavat
palvelijansa. — P:t näyttävät olevan maan
alkuperäisten, myöhemmin tulleitten valloittajain
kukistamien omistajien jälkeläisiä. — P.-kansaa
vastaa telugu-alueella mala, kanara-alueella
Itoleya, Dekanissa mahar. (E. E. K.)
Pariaanimassa, lasiamaton. valkea tai
kellahtava posliini, jota käytetään etupäässä
kaikenlaisiin koriste-esineiliin. vrt. Norsunluu
pos-1 i i n i. V. H.
Pariakansat, nimitys, jota käytetään joko
alkuperänsä, ammattinsa tai yhteiskunta-asemansa
takia halveksituista kansoista tai kansanluokista
(esim. mustalaiset, helootit). Nimitys perustuu
väärinkäsitykseen, ks. Paria.
Pariakoira ks. Koira.
Parietaalisiluiä (lat. pariës = seinä) ks.
Päälaen s i 1 m ä.
Parieu f-io’], Félix Esquirou (1815-93),
ransk. valtiomies, tuli 1841 asianajajaksi,
valittiin 1848 kansalliskokoukseen, jossa liittyi
kohtuullisiin tasavaltalaisiin; lakiasäätävän
kokouksen jäsenenä lähestyi monarkisteja ja oli 1849-51
opetusasiainministerinä ajaen perille v:n 1S50
koululain; v:n 1851 valtiokaappauksen
jälkeen P. tuli valtioneuvoston finanssiosaston
esimieheksi, 1870 valtioneuvoston esimieheksi
ja 011ivier’n ministeristön jäseneksi: toimi
tehokkaasti latinalaisen rahasopimuksen hyväksi
ja harrasti sittemmin yleismaailmallisen
rahayksikön aikaansaamista; oli 1S76-S5 senaattorina
kuuluen bonapartisteihin; teoksia: ,,Histoire des
impots sur la propriété et le revenu" (1856)
,,Traité des impots en France et à 1’étranger"
(1870), ..Histoire de Gustave Adolphe, roi de
Suede" (1875).
Parifikatsioni (uuslat. parificä’tiö, < lat.
par = samanarvoinen, ja facere = tehdä),
samanarvoisuuden aikaansaaminen.
Pariisi (ransk. Paris), Ranskan ja (Seinen
departementin) valtiollinen, henkinen ja taloudel
linen pääkaupunki, jonne kaikki, mitä
Ranskassa on huomattavaa, on keskittynyt (Paris
«’ cst la France = ..P. on Ranska"); 78 km-,
2,888,110 as. (1911; n. 8 % ulkomaalaisia,
belgialaisia, saksalaisia, italialaisia, sveitsiläisiä,
englantilaisia; 1680: n. 500,000 as.; 1800: 547,756 as.;
1836: 909,126 as.; esikaupunkien P:iin
yhdistämisen jälkeen 1861: 1,696,141 as.; 1891: 2*447,957
as.); esikaupunkeineen n. 4 milj. as., maailman
väkirikkaimpia (taajimmin asuttu)
suurkaupunkeja. P. sijaitsee Pohjois-Ranskassa, Ranskan
tärkeimmän ja rikkaimman maant. alueen,
Seinen alanteen keskustassa (25-128 m yi. merenp.),
kovasti mutkittelevan (ja osaksi juuri siitä syystä
toisinaan tuhoisasti tulvivan) Seinen molemmin
puolin sekä kahdella La Cité ja St. Louis
nimisellä saarella vähän alapuolella Marnen laskua
Seineen, 375 km Seinen suusta vanhojen
liikenne-urien risteyksessä, Ranskan nyk. rautatieverkon
keskustassa. Ilmasto tasainen (v:n keskilämpö
-fl0,j°C, tammik :n + 2,4°C, lieinäk:n -fl8,<°C,
sademäärä 594 mm), terveellinen (kuolleisuus
17,4 °loo 1905; Lontoossa 15,«%,). — P:ia ympäröi,
paitsi kahta vahvaa fortti-vyötä (jotka
muodostavat maailman laajimman linnoituksen), v :sta 1840
rakennettu, 34,s km pitkä, 10 m korkea, 15 m
leveän haudan suojaama muuri, jonka liki 70
portilla kannetaan ,.pikkutullia" (octroij kaupunkiin
tuoduista tavaroista; muuri on äsken päätetty
hävittää. — Suurin osa P:ia on Seinen
pohjoisrannalla: siellä ovat komeimmat hotellit,
suurimmat taidekokoelmat, teatterit ja kauppa palatsit,
pörssi, pankki y. m., sinne keskittyy hienoston
loistava seuraelämä. Etelärannalla ovat m. m.
ministeriöt ja korkeimmat oppilaitokset.
Kaupunginosat, kadut, torit,
sillat. Lähinnä Seinen saarien ympärillä on P:n
vanhin ja huomattavin osa, jota Ludvik XIV:n
aikana entisten vallien paikalle muodostetut,
kauniit, hotellien, teatterien ja yksityisten palatsien
reunustamat lehtevät bulevardit Grandes
boule-vardes ympäröivät. Ne ulottuvat 4.» km pitkänä
puolikaarena Place de la Madeleineltä Place de la
Bastillelle ja ovat (lännestä itään) Boulevard de
la Madeleine, des Capucines. des Italiens,
Mon-martre, Poissonière, Bonne-Nouvelle, St. Denis,
St. Martin, du Temple, Filles du Calvaire ja
Beau-marchais. Etelärannalla niitä vastaa St.
Ger-main-bulevardi. Tämän bulevardikehän
ulkopuolella ovat vanhat esikaupungit, faubourgit, joista
läntiset (Faubourg St. Honoré, Cliamps Elysées ja
St. Germain) ovat hienoston hallussa, muut taas
enemmän työväestön ja pikkuporvariston asumia
kauppa- (Faubourg St. Denis, St. Martin.
Poissonière) ja teollisuus- (Faubourg du Temple. St.
Antoine) kortteleita. Näitä vanhoja esikaupunkeja
ympäröivät 1700-luvun vallitusten paikalle
rakennetut ulkobulevardit, Boulevards extérieurs,
jonka ulkopuolella olevat (P:n nyk. muurin
sisäpuolella kulkevain bulevardien rajoittamat)
kaupunginosat jakaantuvat eri elinkeinojen ja
yhteiskuntaluokkien osalle samaan tapaan kuin
vanhat faubourgit. Ylhäisön kortteleista lännessä
mainittakoon Auteuil ja Passy. — Muurin
ulkopuolella on vielä laaja vyöhyke P:iin hallinnollisesti
kuulumattomia esikaupunkeja, kuten Boulogne
ja Neuilly lännessä, Vincennes idässä. — Kadut
kulkevat aivan säännöttömästi. Paitsi yllämain.
bulevardeja ovat huomattavia Rue de Rivoli ja
R. de St. Antoine (jotka ovat pääosana P:n halki
luoteesta kaakkoon. Neuillystä Vincennes’iin
kulkevasta valtasuonesta), Boulevard de Strasbourg,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
