Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Parker ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30’
Parkkihappo Parlamentaarinen hallitustapa
-’OK
•tk-i P iti keraantxy b»>in eri osiin kuten
kuotrrn puuhun, hedelmiin. lehtiiu ja juuriin.
Erittein runsaasti on p:ita |<atologisissa
muodostumissa. «»iin. äkämis«ä. p. orat litionneina
kasvisolujen nesteessä. ja kun ne joutuvat ilman
teytrei: hapettuvat ne punaisiksi tai ruskeiksi
«ineiksi. niinkuin uähdääu vanhojen puiden
kaarnassa. Muutamat p. ovat taloudellisesti
tärkeitä parktksia ks. t.l. S. S.
Parkkihappo. a e i d u m gallotannicum,
d |ga|ius li .ippo. tanniini. C,.1I,,0,. 211,0.
■s-iintyy tammen iklmi>4. teessä. »umakissa v. m.
Kasinmainituista, jotka sisältävät sitä n. 50%,
voidaan se helposti eristää eusin
eetterialkoholi-seoksella uuttamalla ja sitten tähäu vettä
lisää-B allä jolloin p. jää vesiliuokseen. mutta
liika-aineet eetterialkoholiseokseen. Vesiliuos
haihdutetaan kuiviin ja silloin jää p. jäljelle vaalenna
tai kellahtavana jauhona tai kiiltävinä suomuina.
Mieto happo hajoittaa sen gallushapoksi. P. on
mieto happo, joka muodostaa suoloja, t a n n a a
t-teja Kerrisuolat muodostavat p.-liuokseeu
nius-tansinisia väriaineita, joita käytetään musteena.
P ’m käytetään valokuvaukseen. peittausaineena
värjättäessä, y. m. Lääkkeenä se vaikuttaa
adstrinueeraavasti ja »itä käytetään vertu
tyrehdyttämään. alkaloidien ja metallien
vastamyrkyksi. vatsa- ja ihotaudeissa y. m. S. S.
Parkkihappoekstraktit. purkkiaineita
sisältävistä kasvinosista, kuten tammen kuoresta ja
puusta, kastanjan ja quebraeho-puusta,
sumakki-(•ensa.ia lehdistä, akaasian puusta y. m. saatu,
viiitei kuiviin haihdutettu vesiuute, jota
tavalli–en parkin asemest i käytetään parkitukseen (ks.
myös Parkikset. Kateku. Gambiiri ja
Kino). N. .s’.
Parkkilaiva ransk. barque). kolmimastoinen
ilu- jonka keula- ja isomasto on varustettu
r .akapurjeilla sekä perämasto kahveli- ja
latva-purjeilla. ks. kuvaliite Laiva II). f. II’. L.
Parkkuml on toimikkninen puuvillakangas,
joka t ivalli-f-ti nurjalta puolelta on nukitettu.
I "sjuardi-kutomois- i nimitetään myös 5-niitistä
damsstien reunusta p:ksi. Nimi on johtunut
•■•. - - maata Bnrchcnt I. Parchent (< kesk. lat.
hi-ro"i’nut, < arah.), joka esim. yhdistyksessä
II $pit<nrrei li. kehruin tarkoittaa lyhyen
puuvillan kehräystä kaksikarstakehruujärjestelmällä
vikotTje lankaa jäljitteleväksi imitaattilangaksi.
E. J. 8.
Parkkumikeessit ks. Ajoneuvot (kuva).
Parkman (pilkman], Francis (1823-93).
1 r.ier. historiankirjoittaja; tutkinut erityisesti
Ranskan pohjoi-nmer. siirtomaiden historiaa;
hln’-n historialliset teoksensa julkaistiin
koottuina tiiri.llä . France and Englund in the new
»orld" (1893). J. p.
Parkumàki I Park ui n mäki. kylä
Ranta-• ilr .-n piti i-sä n 1(5 km linnuntietä kaakkoon
kirkolta. Kyläaal oli 21 p. heinäk. 1789
sota-’.ippelu eversti Kurt von Stedingkin johtaman
Savon prikaatin ja kenraali Schultzin johtaman
venàläi-en joukon välillä. Miesvoima oli
kummallakin puolen toi-ta tuhatta henkeä. Tuistelu, joka
oli erittäin klivn- ja kesti kolme tuntia, päättyi
meikäläi -ien voittoon. Venäläisten mieshukka oli
680, suomalaisten 186 mie-tä. Venäläisten leiri
tykkeineen ja tavaroineen joutui meikäläisten
valtaan A. Ek.
Parlamentaarinen, parlamenttia koskeva, ks.
P a r 1 a m e u t t i. Parlamentaarinen
hallitustapa.
Parlamentaarinen hallitustapa,
hallitusjärjestelmä. jonka mukaan hallitus on sillä tavalla
riippuvainen kansaneduskunnasta, että n. s. hui
lituksenjäsenet, ministerit, ovut otettavat
eduskunnassa vallitsevasta puolueesta sekä velvolliset
eroamaan, milloin eivät enää nauti sen
kannatusta ja luottamusta. Ministerien sanotaan
silloin olevan poliittisesti vastuunalaiset kansan
eduskunnalle. P. h. on mahdollinen kaikissa
perustuslaillisissa valtioissa, sekä monarkkisissa
että tasavaltaisissa: kuitenkaan se ei hyvästi
soveltuisi yhteen n. s. välittömän demokratian 1.
kansanvullun kanssa (ks. K u n s a n 1 n i n s ä
ä-däntSi. ja se onkin Sveitsin valtioelämälle
vierus. P. h. saattaa perustua joko kirjoitettuihin
lainsäännöksiin taikka vuknantuneeseen
käytäntöön. Eri maissa se on muodostunut jossain
määrin erilaiseksi.
l»:n Ii:n emämaa on Englanti, niissä se 108X
v n ..kunuinkkaan vallankumouksen" jälkeen
u*-teettain pääsi valtioelämässä vallalle. Vv. 1705
ju 1707 säädetyillä laeilla parlamentti sai vallan
keskuuteensa hyväksyä vain sellaiset virkamiehet,
jotka olivat sille mieluisat. 1700-luvuu
loppupuolella vakaantui periaate, että ministerit ovat
parlamentin enemmistöpuolueen keskuudesta vu
Iit tavat, ja seujiilkeen p. h. on pysynyt
Englannin valtioelämiin varmana ohjeena, vaikkakaan
kirjoitettu laki ei sitä säädä noudatettavaksi.
Valtiollisen vaikutusvallan painopisteen yhä
täydellisemmin siirtyessä aluhuoneesoen, on tämän
huoneen enemmistö yksin määräävänä
ministe-ristön kokoonpanoon nähden. Englannin
parlamentarismin oleellisia osia on se sääntö, että
hallituksella on valta hajoittaa parlamentti, ja ettii
tätä oikeutta käytetään, milloin hallitus
(ministeristä) on menettänyt parlamentin alahuoneen
enemmistön ..luottamuksen", mutta samalla on
syytä olettaa, että uudet vaalit tulevat antamaan
toisenlnisen, hallitusta tukevan enemmistön, jossa
tapauksessa hallituksen ei tarvitse erotu. Itse
kansan merkitys välittömänä valtatekijiinä on
muuten Englannissa viime aikoihin siihen
määrään kasvanut, että tavallisesti jo vaalien tulos
sellaisenaan määrää ministeristön menettelytavan,
ennenkuin parlamentti vielä on ennättänyt
ilmaista suhteensa siilien. — Ranskassa p. h. tuli
käytäntöön jo 1814 tapahtuneen
..restauratsio-nin" jälkeen, mutta vasta heinäkuun vallankumous
11830) sen täysin vakaannutti. Napoleon III:n
halliinsa jan keskeyttämällä se sitten on pysynyt
Ranskan valtioeliiinän ohjeena, ja nyk.
valtiosääntö nimenomuun säätää ministeristön
yhteisvastuun kansaneduskunnalle. Etupäässä
Rans-kussa on kehittynyt interpellatsionisäännöstö(ks.
Interpellatsioni), joka on
parlamentaarisen hallituskoneiston tärkeimpiä välineitä.
P. h. ei muuten täällä ole toiminut ylitä
tasaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, mihin osaksi ovat
olleet syynä puoluesuhteiden tiheät vaihtelut ja
valtiollisen tasapainon puute, osittain myöskin
presidentin ja yleensäkin hallituksen liian heikko
asema, joka m. m. on estänyt häntä käyttämästä
parlamentin hajoittumiHkeinoa. — Saksan
valtakunta ja sen osnvaltiot ovat pysyneet vieraina
..parlamentarismille", muttn useimmat muut Eli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
