Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Patenttilaki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
307
Patinir— Pato
Patinir / »fr/, Joachim de (a. 1485 15241.
alankom. taidemaalari; työskenteli Antverpenissa.
jonka i< ularikiltaan kuului vista 1515 alkaen
P maalasi haaveellis romanttisesti sommiteltuja
-ielt.i ...n-.! mtik ..tn etuala–.i ruskeiksi,
keski-alas-» vihreik-i ja tausta–a sinisiksi väritettyjä
mai-rmia. joi–a tosin on kuvattu enimmäkseen
rma.ii ktulli-ia kohtauksia. mutta ainoastaan
täyte-k uv ien tapaan. Maisemamaalauksen
kehittämi-it —-nai-eksi taidelajiksi on Prlla mitlt tar
kein -i i alankoni. taitee–a. Malidollista on. ett ii
P ty -ketiteli yhdessä ystäväinsä Quinten
Met–y-in ja Gerard Davidin kanssa; Albrecht DQrer.
joka häneen läheisesti tutustui, nimitti hilntii
..hyväksi mai-emamaaluriksi". Vain harvoissa
musesi–i on varmasti P:n itsensii tekemiii tnu
luja. kuten esim. ..Pako Egyptiin"
(Antver-prn.–a1. Kristuksen kastaminen" (Wienissä),
P. Hieronymus" Karlsruhessa ja ..Antoniuksen
kiusaus" (Madridissa). E. R-r.
Patinoitu, patinapinnalla varustettu, ks.
Patina.
Patis ks. Paattinen.
Patkanov /-’!’-/, Serafim Keropovits
is. 1861 ven. tilasto- ja kansatieteilijä, antautui,
barjoitettuaan Pietarin yliopistossa
luonnontieteellisiä opinnoita. valtiontilusten ministeriön
pal-veluk-een 1885-93), jolloin lähetettiin
kolmivuotiselle H880-88) matkalle Länsi-Siperiaan
sikäläisen väestön taloudellisen tilan tutkimista
varten vi-ta 1893 sisäasiain ministeriön
tilastollisen keskuskomitean virkamiehenä, nykyään(1914)
sen julkaisujen päätoimittaja. P:n
monilukuisista julkaisuista, joista useat ovat tärkeitä myös
-iiomälais-ugrilaisdle kansa- ja kielitieteelle,
mainittakoon : ..Materialy dlja izutsenija
ekonomi-tieskauo byta gosud. krestjan i inorodtsev Zap.
Sibiri". I iTjnmenskij okr.. 1888), X. XII. XIX
ToU.ljskij okr., 1891 93), „Tip ostjatskago
boga-tyrja" 1891), suuriarvoinen ,.Die
Irtysch-Ostja-en und ihre Volkspoesie", I (1897). II (19001.
I >• pouillement des données sur la nationalité et
< la-sification des peuples de 1’empire russe d’après
leur langue" (1899), ..Po Demjnnke" (Zap.
Zap.-Sibirsk. o td. I. R. G. O. XVI, 2 3), „Cber das Volk
der Sabiren" Keleti Szemle I, 1900), ostjaakin
sanakirja Irti-i-o-ztjÄk szöjegyiék" (Nyelvt.
Közl. XXX-XXXI, 1900-01. = „Ugör fOzetek"’xiV,
1902 K–.ii d’un stutistique et d’une géographie
de- peupU-s palaeasiatiques de la Sibérie" (1903),
Opyt geografii i statistiki tungusskih pienten
Sibiri" I-II (1906), ..O priroste inorodtseskago
naselenija Sibiri" (1911), ..Statistitseskija
dan-nyja. pokazyvajuitsija plemennoj sostav
naselenija Sibiri. jazyk i rody inorodtsev" 1-1II
(1911-12 Pn keräämien ostjankkilaisten kielellisten
ainesten perustuksella unkarilainen D. R. Fuchs
julkaisi teok-en: . Laut- u. Formenlehre der
sdil-ostj,; iscl.en Dialekte" Keleti Szemle VII. X, XL
1906-10). V:n 1897 en-imäiseen yleiseen Venäjiin
väen In-kuun ja sen tuloksien julkaisemiseen P.
tehokkaasti on ottanut osaa. V. VV.
Patkul, Johan Reinhold (1600-1707),
liivinmaalainen soturi ja valtiomies. Astui 1687
RiOt-in sotapalvelukseen. Oli 1690 jäsenenä
Liivin aatelin lähetystössä, joka reduktaioniin
tyy-tym.ittornän aatelin puolesta jätti kuninknalle
•-n vaatimukset. Tällöin P. <-,jtti Liivin
valtio-oikmddliaeata suhteesi Ruotsiin mielipiteitä.
joita Ruotsin hallitus ei hyväksynyt, ja kun hän
1C.92 manpäivillä Wendenissä teki ehdotuksia,
jotka tarkoittivat Liivin jn Ruotsin välisten
sileiden höllentämistä, tuomittiin hänet kuolemaan,
mutta pääsi pakenemaan ja joutui 1698 läheisiin
suhteisiin Puolan kuninkaaseen ja Saksin
vaaliruhtinaaseen August II icen. Ensi neuvottelujen
tapahduttua Venäjän tsaarin Pietarin ja
Augustin välillä P. teki 1699 ehdotuksen, ettii Puola,
Venäjä ja Tanska yhdessä hyökkäisivät Ruotsin
kimppuun. Liivi piti crotettnman Ruotsista ja
muodostettaman Puolan ylivallan alaiseksi aate
listasavallaksi. Sui aikaan liiton Moskovassa
marraskuussa sam. v. Venäjiin. Tanskan ja Saksin
välillä. Siirtyi Venäjiin palvelukseen 1701 ja oli
osallisena Venäjän sotajoukon järjestämisessä.
Korkeimpiin arvoihin kohonneena P. oli 1703
Venäjän lähettiläänä Puolan hovissa, mutta koetti
sitten venäläisten Puolan avuksi saapuneiden
joukkojen ylipäällikkönä saada toimeen
yksityis-rauhan Venäjän ja Ruotsin viilillä saavuttaakseen
Ruotsin kuninkaalta armahduksen, joutui
sen-vuoksi August II :n vihoihin ja vangittiin 1705
Saksin hallituksen toimesta sekä jätettiin 1706
Puolan ja Ruotsin välillä solmitun rauhan
perustuksella hulitik. 1707 ruotsalaisille. Kanrle
X 11: n käskystä P. teilattiin maaiikavaltajana
lokak. 1707. ’ K. 11’. R.
Patmore [pätniaj, Conventry Kearsey
Deighton (1823-96). engl. kirjailija. P:n ai
kaisentmassa tuotannossa ilmenee selvästi
prera-faeliittien vaikutusta, myöhemmissä runoissa,
jotka ihannoivat kotia ja sen runoutta, lian on
löytänyt omintakeisen sävynsä, lliinen
teoksis-tansa. jotka ovat hyvin yleisön suosimia,
mainittakoon: ..Poems" (1844). ..The angel in the
house" (4 os., 1854-62), „The unknown Eros"
1877), ..Amelia" (1878i. ..Religio postas" (1893),
..Rod, the root and the floxver" (1895). P. on
julkaissut myös esteettisiä kirjoitelmia. II. Kr-n.
Patmos (Palmo. it. San Giovanni di Palino),
kalliosaari (Hagios Ilias 293 m yi. merenp.)
Ai-eeinn-meressäl. lounaiseen Samos-saaresta,
kuuluu Sporadeihin; n. 40 km1, 3.000 as.
(kreikkalaisia). Oli roomalaisaikana karkoituspaikka.
jossa kertomuksen mukaan apostoli Johannes oles
keli, ja jossa elettyihin näkyihin Johanneksen
Ilmestyskirjan arvellaan perustuvan.
Patna. 1. Divisioni Intian keisarikunnan v.
1912 muodostetussa Beltar and Orissa nimisessä
provinssissa (ent. Itä-Bengaalin provinssissa).
Ganges-virran molemmin puolin; 61,243 km*.
15.514,987 as. (1901), joista 13,719,793
hindulaista. — 2. Edellämainitun divisionin ja
provinssin pääkaupunki, Ganges-virran oik. rannalla,
rautateitten risteyksessä; 136.153 as. (1911). —
Kalkuttnn jälkeen liengaalin tärkein
kauppakaupunki (opiumia. öljysiemeniä, suolaa y. m.).
Melkoinen teollisuus (opiumia,
puuvillatavn-roita. snviastioita y. m.) ja vilkas jokiliikenne.
College-opisto. — P:n länsipuolella on B a n k
i-pur imoskeia, pyhiinvaelluspaikka). — P.,
vanhan ajan Pataliputra, kreikkalaisten Palibolhra,
oli yhteen nikaan Intian huomattavin kaupunki.
Sinne tulee sijoitettavaksi ylä-oikeus ja yliopisto.
E. E. K.
Pato, joen taikka kanavan poikki rakennettu
i–te, joka supistamalla uoman joko kohottaa viii
puolella olevan veden pinnan taikka salpaa sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
