Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Patogenia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
:rø!’
Patogenia— Patois
310
Kuva l Kuva 2.
Kuva 3 a. Kuva 3 b.
Kuva 4. Kuva 5.
Kuva fi.
kokonaan pysähdyttäen virran. Erittäinkin p:|a
käytetään maataloudessa maa-alojen
kuivattamiseksi tai vesittämiseksi sekä teollisuuslaitoksia
varten, jolloin joen taikka kosken pitemmälle
matkalle jakautunut putous p:n avulla kootaan
yhteen kohtaan vesivoiman käyttöä varten.
Myöskin laivakulkua varten padotaan toisinaan
matalan joen vedenpinta prilla askelmille ja
as-kelmakolitaan rakennetaan sulkukammio (ks.
J o k i r a k e n n u s). Maataloustarkoituksiin on
p:ja käytetty vuosituhansia ja teollisuuslai
toksissakin ne ovat useita vuosisatoja olleet
tunnetut, P. rakennetaan toisinaan pitkin koskea
ja se erottaa silloin osan siitä tehdaskouruksi,
mutta tavallisimmin se asetetaan poikkivirtaan,
jolloin siinä, jos se kohoaa vedenpinnan yli ja
sulkee valtaväylän, useimmiten tulee olla
laut-tauskouru ja kalaportaat, toisinaan myös
vene-sulku. P:t ovat joko kiinteitä, avattavia taikka
kokonaan purettavia. Kiinteät p:t ovat joko
pohja-p:ja. alkuperäisen vedenpinnan
korkeutta matalampia kynnyksiä joen pohjassa,
taikka k o h o-p:j a, joiden korkeus on
alkuperäisen vedenpinnan korkuinen taikka sitä
suurempi. Vettä ei saa padota niin korkealle, että
siitä tulee vahinkoa yläpuolella oleville rannan
taikka putouksen omistajille. Jotta tämä ei
tulvankaan aikana tapahtuisi, tehdään p. avattava
taikka purettava, niin että suurempi vesimäärä
voidaan laskea p:n läpi ja jäätkin pääsevät
vapaasti lähtemään p:n yläpuolelta. Kiinteät p :t
•ovat paaluseiniä joko semmoisenaan, taikka
kivitäytteen ympäröimiä (kuva 1). puuarkkuja,
jotka ovat joko kokonaan taikka osaksi kivillä
täytetyt, sekä kivestä taikka betonista tehtyjä
muureja (kuva 2). Joen pohja on p:n sekä
ala-että yläpuolelta erityisesti varustettu, jotta p:n
ylitse syöksyvä vesi ei sitä söisi eikä vesi pää
sisi kaivautumaan p:n alitse. Avattavia ja pois
tettavia p:ja 1. liikkuvia p:ja, joiksi niitä
myös nimitetään, on useampaa eri rakennetta.
-Tavallisimmat ovat seuraavat. L u u k k u-p. (kuva
3), jonka avattava osa on pystyttäisten pielien
varassa liikkuva puinen luukku, joka vivun,
hammaskangen (rattaan ja kammen) taikka ket
jujen ja telan avulla nostetaan ylös. kun eneni
mäin vettä tahdotaan laskea p:n läpi. Neula-p..
joka muodostetaan pystyssä ja vierekkäin seiso
vista nelikulmaisista puista 1. ,.neuloista". Ne
pysyvät pystyssä paikoillaan siten, että virta
painaa ne joen pohjaan muodostettua kynnystä ja
vedenpinnan yläpuolella olevaa pukkisillan
kannattamaa niskapalkkia vasten. Tämä piikkisiltä,
joka siis tukee neuloja, tehdään joko puusta ja
kiinteä (kuva 4) taikka sellaisille rautaisille
pukeille, jotka, sittenkuin niskat ja siltalankut
ovat poistetut, voidaan pohjassa olevien sarana
tappien ympäri kääntää pohjaa vasten
makuulleen, jolloin joen koko uoma tulee vapaaksi
(kuva 5), Poiréen pato. Pukit nostetaan
pystyyn yksi kerrallaan niitä yhdistävien ketjujen
avulla. Sillalta neulat nostetaan ylös ja
pannaan paikoilleen tav. käsivoimin yksi
kerrallaan. Läppä-p. on muodostettu vierekkäin
asetetuista vaakasuoran akselin ympäri kääntyvistä
puulevyistä, joita virta painaa joen pohjassa
olevaa kynnystä ja akselin kohdalta lähtevää
vinotukea vasten. Niin kauan kuin patoutuneen
veden painepiste on vääntymisakselin alapuolella,
pysyy läppä pystyssä, mutta jos vesi patoutuu
määrättyä korkeutta ylemmäksi, niin että veden
painepiste tulee akselin yläpuolelle, keikahtaa
läppä itsestään kumoon ja virran uoma on
vapaa. V a 1 s s i-p :ssa on suuri, rautalevystä tehty
torvimainen valssi, joka makaa pohjassa
tuket-tavan aukon poikki nojaten päistään aukon
pielimuureja vasten (kuva 6). Kun aukko
tahdotaan avata, vieritetään valssia konevoimalla
pielimuurien kaltevaa tukipintaa myöten ylös
(ti?llainen valssi-p. on m. m. Enson tehtaalla).
J. C-én.
Patogenia (kreik. pathos - kärsimys, ja
genesis = synty), tautien synty sekä oppi siitä.
Patog-eninen (ks. Patogenia),
tautiasyn-nyttävä, esim. p. bakteeri, sellainen bakteeri, joka
kykenee synnyttämään taudin, vrt. Bakteerit.
Patognostinen (kreik. pathos = kärsimys, ja
gnösis = tieto), taudista selkoa antava, esim. p.
taudinmerkki, ilmiö, joka jollekin taudille on
tunnusmerkillinen, niin että sen ilmenemisestä
voi jonkinlaisella todennäköisyydellä päättää,
että vastaava tauti on olemassa.
Patois [patuä’] (ransk.), rahvaanomainen
puhetapa ; murre.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
