Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pekka Kuoharinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pekka Kuoharinen —Pektiiniaineet
340
Ent. keis. p.ilatsin vastaanottohalli.
Lähetystökatu.
päätä sitä Maanviljelystemppeli. kumpikin
laajassa, muurien ympäröimässä korttelissaan;
Maanviljelystemppelissä on Tsinghöngtai
niminen penger, jonne keisari prinsseineen ja
manda-riineineen joka vuosi saapui kyntämään
määrätyt vakonsa. — P:n ympäristössä on paljon
huomattavia rakennuksia: Itäisten vuorten temppeli
(jossa sairaita parantava pronssinen muulinkuva).
Keltainen temppeli, Kesäpalatsi y. m. — P:n
teollisuus (posliini- ja lasitavaravalmistusta,
jalo-kivienhiomista y. m. s.) vähäinen; kauppaa
käydään vain omiksi tarpeiksi. Vain kirjakauppa
huomattavampi (Kiinalaiskaupungissa tärkeä
Kirjakauppiaskatu). — Rautateitä haarautuu
usealle suunnalle.
Historia. Kiinalaisten lähteiden mukaan
P. perustettiin 1121 e. Kr. Sen nimenä oli
alkuaan Tsi; myöhemmin Jen (Han-suvun aikana).
■Jutso (Tang-suvun aikana), Nantsing
(khitan-tunguusien valloituksen jälkeen 986 j. Kr.),
Jutufu, Jensanfu (Sung-suvun aikana), Tsungtu
Tsinien hallitessa), Tatu 1. Khanbalik
(mongolilaisen Juen-suvun hallitessa: suvun perustaja
Kublai-kaani teki sen 1264 pääkaupungikseen).
saaden vihdoin Ming-suvun aikana nyk. nimensä.
— Marco Polo (ks. t.) oli ensimäinen
eurooppalainen, joka on antanut P:stä kuvauksen:
1600-luvun alusta jesuiittalähetys työskenteli
melkein keskeytymättä P:ssä. V. 1860 engl.-ransk.
sotajoukot miehittivät P:n. Boksarikapinan
alussa Lähettiläskorttelissa piiritetyt
eurooppalaiset pitivät 2 kk. urheasti puoliaan, kunnes
14 p. elok. 1900 liittoutuneitten valtain
sotajoukot marssivat P:iin. jota sitten 2 päivää
ryöstettiin. P:ssä 12 p. helmik. 1912 mantsu-suku
luopui kruunusta. E. E. K.
Pekka Kuoharinen, A. I. Arvvidssonin käyt
tämä salanimi.
Pekkala, Aminoff-suvun siiäntöperintötila
Ruoveden pitäjässä kauniilla paikalla Ruoveden
vesistön rannalla pitäjän kirkolta n. 1 penink.
linnuntietä jokseenkin etelään, käsittää siihen
kuuluvat 3 rälssitilaa ja 1 verotila mukaanluettuina
1.3055 manttaalia 3.901,»«« ha. P. on itse myös
rälssitila. Pitkälä (ks. t.) ynnä Ruhala ja
Kantala, jotka niinikään ovat sääntöperintöä ja jotka
enimmäkseen, kuten nykyään, ovat olleet samoilla
omistajilla kuin P., mukaanluettuina käsittää
koko tilaryhmä 8,643,80» ha. — Meijeri; saha.
höyläämö, pärehöylä ja mylly, kaikki
vesivoimalla käypiä; sähkövalo vista 1902. V:sta 1882
toimii tilalla 2-vuotinen
käytännöllis-tietopuoli-nen meijeri- ja karjanhoitokoulu (18 oppilasta).
Mainitsemisen ansaitsevat myös tilan erinomaiset
navettarakennukset ja mainio Ayrshire-karja.
Palvelusväen asunto-olot ovat mallikelpoisella
kannalla. — Laivaliike Tampereelta. — P. ynnä
siihen kuuluvat rälssitilat kuuluivat Laukon
kartanoon Vesilahdella, kunnes 1751 ja 1754 oston
kautta joutuivat taloustirehtööri P. J.
Austrel-1 iHo. joka 1781 määräsi ne sääntöperinnöksi
suvussaan. P. oli Austrell-suvulla v:een 1822,
jolloin naimisen kautta siirtyi Aminoff-suvulle. Nyk.
omistaja (1914) maanviljelysneuvos Alexander
Aminoff. — Päärakennus, jossa aikoinaan oli
seinämaalauksia, lienee 1700-luvulta; vv. 1834-36
on sitä tuntuvasti lisäilty. A. Bs.
Pekkari ks. N a p a s i k a.
Pekko 1. Pellonpekko, suom. myt.,
ohran jumala 1. haltia, mainitaan Mikael Agricolan
luettelossa suomalaisten pakanallisista jumalista
karjalaisten jumalien joukossa („Pellonpecko
ohran casuon soi"). Vastaava jumaluusolento Peko
tavataan setukaisilla (Pihkovan läänin
kreikan-uskoisilla virolaisilla) viljan ja karjanhoidon
jumalana. Nimi johtuu todennäköisesti germ.
(skand.) muodosta *beggwu- (muin. skand. bygg.
ruots. bjugg) = oli ra; Pekko on siis ,.ohra"
sie-lullistettuna, ja mahdollisesti nimi on lainattu jo
mytologisen merkityksen saaneena (suom.
kuitenkin : „Pellon pekkoa maistaa 1. juoda" oik. =
..juoda ohraa" s. o. vasta pantua olutta). [Virol.
Peko, jumalasta ks. Eisen. Finnisch-ugr. For
schungen VI 104-111; kirjallisuusviitt. ks.
Finnisch-ugr. Forschungen XIII 424.] E. N. S.
Pekonlahti, höyrysaha (per. 1897, omistaja
v :sta 1910 A. Ahlström o.-v. Noormarkussa)
Laatokan rannalla Hiitolan pitäjässä (lähin
rautatieasema Haukkavaaran pysäkki Karjalan
radalla). V. 1913 sahattiin P:ssa 11.531 standerttia ;
tuotteiden myyntiarvo sam. v. oli Smk. 1.955,282.
Työväestön lukumäärä n. 300 henkeä. E. E. K.
Peksala maatila Angelniemen kappelissa,
käsittää 4 vero- ja 1 rälssitilan, yhteensä 3
manttaalia. 525 ha. Tiilitehdas. Alempi
maanviljelyskoulu (2-vuotinen oppijakso) ja karjanhoitokoulu
(1-vuotinen oppijakso), molemmat
ruotsinkielisiä. Päivittäinen laivaliike Saloon ja Turkuun.
Tila on kuulunut Bergroth-suvulle ja sitten
tohtori C. L. Wiklundille: nyk. omistaja (1914)
rouva E. Wiklund. A. Es.
Pektiiniaineet, hiilestä, vedystä ja hapesta
muodostuneita, värittömiä, hajuttomia ja
mauttomia, amorfisia aineita, jotka ominaisuuksiensa
ja kokoomuksensa puolesta voidaan lukea hiili-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
