Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peitata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Peittyminen Peking
hiekkaa. Ettei hiekka pääsisi juoksemaan ojiin,
iaitelaan näiden varsille turpeista 0.>-0,j m
leveät ja O.i-Oj m korkeat penkereet. Niulle
istutetaan josku» puita ja pensaita, jopa
hedelmäpuitakin Istutukset vaikuttavat kuitenkin
varjostuksellaan haitallisesti muuhun
kasvullisiin-trrr. Muokkaus tässä viljelystavassa saa ulottua
ainoaltaan hiekkakerrokseen, ja tähän
sekoitetaan käytettävät apulannatkin. Viljelyskasveina
esiintyvät melkein kaikki meilläkin viljellyt
kasvit heinäkasveja lukuunottamatta. Tupaa ei
käytetä Suomessa. J. f. S.
Peittyminen ks. O k k u 11 a t s i o n i.
Pelvi amer. suom., < engl. paré = kivetä,
laskea kivillä), tiilikiven muotoon hakattu
katu-kivi.
Pejoristi lat. prior = huonompi), henkilö,
jonka mielestä kehitys käy yhä pahempaan piiiu.
Pekari 1. pekkari ks. N a p a s i k a.
Pekiini-ranka (holl. begmr). alimainen runku
fre-jattilaivan perimäisessä mastossa. Talliin
raakaan kiinnitettyä purjetta sanotaan
pekiini-purjeeksi. F. W. /,.
Peking .Pohjoinen pääkiiupunki"; myös
Pntting. kanain keskuudessa Tsingtu 1.
Tsing-ti.ng ..Pääkaupunki"), Kiinan valtakunnan jn
Tsili’n maakunnan pääkaupunki (jomtnoisena P :n
nimi on Suntirnfu . Polijois-Kiinan
suunnattoman. viljavan tasangon pohjoisperukassa, 150 km
mereltä ja parikymmentä km Nankou-vuoriston
juurelta; 805.110 as. (1910). — Ilmasto kuiva
v:n sademäärä 650 mm. sadeaika kesällä),
terveellinen, mantereinen iv:n keskilämpö -f- ll.i°C.
tammikin -fi’0. heinäkin + 26° C). — P.
jakaantuu melkein suorakaiteen muotoiseen K i
i-nalaiskau punkiin (Xantèöng -
..Eteliikaii-punki"i etelässä jn neliömäiseen M a n t s u- 1.
Tatnarika u punkiin (Krtiöng =
...Sisäkau-punki" pohjoisessa. Kumpaistakin suojelevat
valtavat. tornien kruunaamat muurit
(Mantsukau-punL-in muuri on 15.i m korkea, huipulla 12.i m
leveä. Kiinalaiskaupungin muuri 9.i m korkea.
4-7 m leveäi ja rappeutuneet vallihaudat.
Mantsu-kaupungin keskellä on Keltainen 1. K e
i-sarika n p unki {Urangtiöng; rakennusten
katot keltaista, keisarin väriä) ja sen sisällä
taa* Kielletty I. Punainen kaupunki
Tmtiinttvng i, sekä Mantsiikaupungin
etelä-»:i-;i muurin vieressä
Lähettiläskort-teli, kaikki kolme muurien ja osittain
valli-autojen ympäröimät. Mantsiikaupungin
muurissa on 9 pääporttia, niistä Tl Mantsu- ja
Kiinalaiskaupungin välisessä muurissa, ja
Kiinalais-kaupungis-t 7; sitäpaitsi viimernain. muurin
puhkaisee useassa kohdin rautatie (pääasema
Tsien-mönn = ..Keisariportti", samannimisen,
Mantsu-kaupunkiin vievän portin kohdalla). Etelästä
pohjoi-een kulkevat pääkadut
(Kiinalaiskaupungin Keisarikatu, kiinaksi Tsingjangmönn,
päättyy Kei-. riportille, .Jatkettu Thomunnkatu,
kiinaksi Vangfungt-ing, sekä llatamönn.
molemmat vumemain. Mantsiikaupungin itäosassa) ovat
Intit ja jokseenkin siistit, mutta sivukadut ovat
likaisia kujin, -adenjnlla melkein mahdottomia
kulkea Katuelämä kantaja- ja
kamelikaravua-neineen. rikkuneen, kaupustelijoilleen,
keittiöi-ne<n varsinkin kesällä tavattomun kirjavaa ja
vilkasta Harmaasta tiile-tä rakennetut talot
ma-Ulat. yksikerrokaiset, pihamailla enimmäkseen
Taivaan temppeli.
Pohjoinen kaupunginportU.
puutarhat, niin että P. korkealta paikalta
katsottuna näyttää suunnattomalta puistolta, josta
vain temppelit ja palatsit kohoavat.
Kiinalais-kaupungissa lnajat alat (varsinkin etelässä) ovat
aivan rukentnmuttomia ja moni Pin osa on
rap-peutlimassa i virallisen väenlaskun mukaan Pissä
1845 oli 1,648.814 as.). — Huomattavia
rakennuksia. Kielletyssä kaupungissa :
Puolipäivän-portti. Korkeimman. Keskimäisen ja Suojelevan
sovinnollisuuden hallit. Taivaallisen puhtauden
palatsi, ent. keisarien lukuisat palateit. —
Kei-sarikaupungissa (jossa myös on suuri,
moniosainen järvi marmorisiltoineen ja puistosaarilleen
sekä keinotekoinen, 65 m korkea Hiilikttkkula
temppeleineen): Vainajaiutemppeli, Maan ja
Pellonjumalan alttari, roomal.-kntoliselle
lähetykselle kuuluva Petang, jossa m. m. St. Saveurin
tuomiokirkko ja arkkipiispanistuin, vanha
mos-keia, yliopisto (per. 1902. uudestaan avattu 1910.
300 yliopp.; uudet rakennukset
Tösöngmönn-pertin takana). — Mantsukniipungissa: tulitit,
ohservatori (per. 1279; osa sen arvokkaista
koneista ryöstettiin 1900 Snksnun),
parlainentin-rnkennus (entisen, 12.000 tutkintoknmmiotn
sisältäneen valtion tutkintornkennuksen paikalla),
Kettelerin muistoportti (pystytetty 1903
hoksari-knpinassa tapahtuneen lähettiläs Kettelerin
murhan sovit la jäisiksi), Eamatemppeli, Konfutsen
temppeli. Klassikkojen halli. Uumputorni (hyvä
näköuln), Kellotorni. — I.ähettiläskorttelissa
(pääkatu lännestä itään kulkeva Lähetvstökatu):
Euroopan suurvaltojen. Espanjan, Alankomaitten,
Belgian, Yhdysvaltain ja Jupnnin lähetystöjen
osittain muurien ympäröimät korttelit
knsarmei-neen, pankkoineeu, kluhiliuoneistoineen. —
Kii-nnlaiskniipungissa: Taivaan temppeli ja vasta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
