Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peloponnesolainen sota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
361
Peloponnesolainen sota Peltiseppä
36-1
spartalaiset sieltä ja valittiin lioiotarkliiksi. P.
johti yhdessä Epameinoudaan kanssa thebalaisia
voitokkaasti taistelussa Spartan ylivaltaa vastaan
(Leuktran taistelu 371 e. Kr.). Sodassa Pherain
kuningasta Aleksanteria vastaan P. kaatui
voitokkaassa taistelussa Kynoskephalai luona 364
e. Kr. (ks. E p a m e i n o n d a s). L. T.
Peloponnesolainen sota ks. Kreikka (hi^
toria).
Peloponnesos ks. K r e i k k a.
Pelops, kreik. taruhenkilö. Tantaloksen poika.
Voitettuaan kilpa-ajossa Eliin kuninkaan Oino
maoksen hän sai tämän tyttären Ilippodameian
puolisokseen ja osan Elistii valtakunnakseen.
P. ulotti sitten valtansa suurimpaan osaan
Pelo-pounesosta, joka hänestä kerrotaan saaneen ni
mensä. P:n jälkeläiset, pelopidit (ks. A t r e u s)
olivat tunnetut kovasta kohtalosta, joka heitä
vainosi. — P:n lähtö kilpa-ajoon on kuvattu
Olympian Zeuksen temppelin itäpäädyssä.
L. T.
Peloria-muodostus, tasamukaisten kukkien
esiintyminen kasveilla, joilla säännönmukaisesti
on vastakohtaiset kukat. Peloria-kukat ovat
useimmiten päätteisiä. Heimoja, joilla p.
tavataan, ovat Orchidacete. Papilionaccæ, Yiolaceæ,
La-bialæ, Scrophvlariacecc y. m. K. L.
Pelotti (ransk. pelotte), jostakin kiinteästä
aineesta, puusta, kautsusta, luusta y. m. s. tehty
ja jollakin kankaalla tai muulla pehmoisella ai
neella päällystetty esine, jolla koetetaan
kannattaa jotakin heikkoa kohtaa, esimerkiksi estää
kohjua pullistumasta esiin.
Pelson suo. Oulujärven ja Oulujoenniskan
länsi- ja lounaispuolella, on Suomen tärkeimpiä
ja huomatuimpia suoseutuja, pinta-alaltaankin
Suomen suurimpia. 144 kraJ; ainoastaan
muutamat Lapin suot voittavat sen laajuudellaan. P. s.
kuuluu pääasiallisesti Muhoksen, Säräisniemen
ja Kestilän kuntain alueelle. P. s:n pinta on
keskimäärin n. 3 m Oulujärven pintaa alempana,
mutta suon ja Oulujärven vesistön välillä kohoaa
korkeahko järvekiis harjanne Rokuanvaara.
Niinkuin monet muutkin suuret suot, sijaitsee P. s :kin
matalalla vedenjakajalla; sen pohjoisosista
saavat vettä Tyrnävänjoki ja Oulujoen lisäjoki
Mu-hosjoki, eteläosista taas muuan Siikajoen
lähde-haaroista, Neittävänjoki. — P. s:n kuivaamista
alettiin ajatella jo 1830-luvulla. mutta työhön
päästiin käsiksi monien alustavien tutkimusten
jälkeen vasta 1856. jolloin tarkoitukseen
korkeimmassa paikassa myönnettiin 70.800 hopearuplaa
(283,000 mk.), maksettavaksi tarpeen mukaan
10 vuoden kuluessa. V. 1866, jolloin ojitus- ja
kanavoimistyöt lopetettiin, oli työ kuitenkin
vaatinut kaikkiaan 430,000 mk. Nykypäivinä (19141
lasketaan P. s :n kanavoimis-, ojitus- ja
hoitokustannusten kaikkiaan nielleen n. 670.000 mk eikä
aikaansaatu tulos vielä läheskään tyydyttäne
vaatimuksia. Kysymystä on 1912 käsitelty
eduskunnan maatalousvaliokunnassa ja viime aikoina
on Suomen suoviljelysyhdistys toimittanut
paikalla laajaperäisiä tutkimuksia. — P. s:n yli
kulkee vähäliikkeinen maantie Muhokselta
Säräis-niemelle ja Kestilään. [E. A. Malm ja H. Raneken,
„Pelso torvmark" (Suomen suovil
jelysyhdistyk-sen vuosikirja 1913) ; H. Raneken, ..Pelso"
(,.Terra" 1914. Suomen maantieteellisen
yhdistyksen aikakauskirja. 26:s vuosik.).] L. H-nen.
Peltastit (kreik. peite = pieni kevyt kilpi).
kreik. sotilaat, jotka olivat asestetut
heittokeihäällä ja kevyellä kilvellä, sittemmin yleensä
kevytaseiset vastakohtana hopliiteille (ks. t.).
Jj. T.
Pelti 1. lev y, metallista valssaamalla, vasa
roimalla tai joskus valamallakin muodostettu
tasapaksu kappale, jonka paksuus verrattuna le
veyteen ja pituuteen on pieni. — Rautalevyt
nimitetään paksuudesta riippuen eri lailla: Pans
s a r i 1 e v y t, tav. ainakin pinnaltaan
teräksestä, paksuus jopa 500 mm, suuruus jopa 8x3 m.
Järeät levyt (kattila-, laiva- ja siltalevyt),
paksuus 5-40 mm, suuruus jopa 10x3.si m.
Ohuet 1. hienot levyt (katto-, putki- ja
mustat levyt), paksuus O.j-5 mm, suuruus jopa
4.oxL5m. Tinattua 0,4-2,5 mm :n paksuista
rautalevyä sanotaan läkkipelliksi, sinkittyä
taasen galvanoiduksi. Läpilevyt
(perfo-reeratut levyt) ovat sinkittyjä tai’ lyijyttyjä
rautalevyjä, joihin on lävistetty pyöreitä, neli
kuusi, kolmikulma isia tähtimäisiä’tai ristimäi
siä reikiä. Risti kk olevyt (ristirihlalevyt)
ovat 4-25 mm paksut, toisella puolella on
ristiin-kulkevat kohokkcet eli rihlat, käytetään
porras-askelmiin, siltakäytäviin y. m. Kupu levyt
(ks. t.). Poimu levyt, aal to levyt, noin
1 mm paksut, käytetään kattoihin, tavarasuojien
seiniin, lattioihin v. m. Poimujen korkeus 50-120
ja leveys 25-300 mm. — Vaskilevvt: paksut
levyt. joita käytetään m. m. veturien tulipesiin,
ovat jopa 26 mm paksut, suuruus jopa 4x2,» m.
ohuet levyt, O.s—2 mm paksut, suuruus jopa
10x2,4 m. käytetään laivanpohjiin, kattoihin,
ko-risteihin y. m. — Sinkkilevyt, ohuet 0.»—5 mm.
paksummat jopa 12 mm, suuruus jopa 3xL»s m.
— Lyijylevyt, ohuet 1,5—2 mm. paksummat lopa
12 mm. suuruus jopa 10x3 m. Ohuet säilytetään
kokoon käärittyinä. Ohkaisinten lyijylevy jen.
lyijylehtien, paksuus on ainoastaan noin 0.; mm.
ja käytetään niitä tupakan, teen y. m. kääreinä.
— Tinalevyt, 0.*—12 mm paksut, suuruus 6x->
m., tinalehdet O.oos—0.» mm paksut. — Messinki
levyillä on yleensä samat mitat kuin
vaski-levyillä; helymessingin paksuus on noin O.015 mm
Kulta- ja hopealevyt ovat kapeita kaistaleita
ia noin 1—2 mm paksut. Lehtikuita 011 noin 1 M.„
mm ja lehtihopea noin mm paksua.
Plääteri- 1. päällystetyt (levytetyt) levyt
tehdään kahdesta eri metallilevystä uuttamalla (ai
juottamalla tai valssaamalla ne yhteen
päällekkäin. Tällä tavalla päällystetään halpa, luja tai
kestämätön metallilevy kalliilla, kauniilla tai
kestävällä metallilla. Tav. päällystetään vaski
kullalla, hopealla tai platinalla, uushopea hopealla,
rauta ja teräs nikkelillä, lyijy tinalla, joko vain
toiselta tai molemmilta puolilta. Kalliin
peite-levyn paksuus on tietysti tällöin hyvin pieni. —
Yhteenuutettua rauta- ja teräslevyä, jota
käytetään m. m. liöyläuteriin, sanotaan
kompound-levyksi. Yli teen juotettua teräs- ja vaskilevyä
sanotaan bimetalliksi käytetään suuriin maito
y. m. säiliöihin), nikkelillä päällystetystä
rauta-ja vaskilevystä tehdään keittoastioita. Levyjen
valmistus ks. Valssaaminen. P-n P-o.
Peltier’n ilmiö [pelti:"n J ks. L ä m p ö s ä h k ö.
Peltiseppä, levyseppä, ammattilainen, joka
käyttäen raaka-aineenaan tavallista (korkeintaan
noin 5 mm pak_tnia rautalevyä, valmistaa levy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
