Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peloponnesolainen sota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Peltivasara—Peltonen
le- - - kuten putkia, säiliöitä, kattoja y. m.
1 un , rautapelti.. läkkipeltiä. raaka-aineenaan
k. M täi aa ammattilaista sanotaan läkkisepäksi.
P-o P o.
Peltivasara k*. Vasarat.
Pelto, ni invilielyk»e»»ä tärkein ja varsinaisin
n .m käyttömuoto ravinto, y. m. tarvekasvien
viljeli i»eksi. Se vaatii viljelijältä enemmän
huolenpito* kuin mikään muu maan käyttömuoto.
I’ :. merkitystä kansan- kuten
yksityistaloudessakin kuvaa .ekin seikka, että p.-ala
asukasluvun lisääntyessä laajenee niitty-, metsä- ja
laidunmaiden kustannuksella. Suomessa tämä
li-s-u.nlyn nen on tapahtunut verrattain hitaasti.
l"r iäisten tilastollisten lähteiden mukaan |ks.
N’ i i 11 y v i 1 j e 1 v s) on maassamme ollut peltoa:
v. 1M3 . . . 4-U.lU ha
. Is» ■ stn.fJS _ I la’, aisaa koko pinia-alasta
„ lievä . . . MU8S9 „ 1. 3Lw% „
. 1»U . 1J6K.072 _ I 4,1 „
. 1»I0 IJOMOO _ I. ia •., „
Numeroista näkyy, että p.-ala maamme koko
pinta .laan verrattuna on vielä ylen pieni, kuu
li-ak-i otamme huomioon, että meillä kyllä on
runsaasti p:ksi sopivaa maata.
Maamme vanhimmat p:t ovat enimmäkseen
kolalla maalla, useasti hyvinkin korkeilla mäen
rinteillä. Hallaa pakoon viljelijät luultavasti
ovat p:ns.i niin a-ettaneei ja senkin vuoksi, että
alavien maitten, soiden, viljeleminen vaatii
pal-j> . enemmän maanviljelys-ammatin tuntemista
kuin kovan mann viljeleminen. Vasta
myöliem-pin aikoina on suoviljelys päässyt yleisempään
k .;. i i ,’tOöu. Soiden viljeleiniueu onkin usein
pai,un kannattavampaa kuin kovien maiden, sillä
-uot sisältävät runsaasti typpeä, kalleinta
maau-viljei ,än |>:Ile viemistä kasvin ravintoaineista.
Soita voidaan tämän vuoksi ja senkin tähden,
että ne -i-ältävät runsaasti multa-aineita, viljellä
useimmiten npulontojon jn maan
parannusainei-den avulla. Kovuu maan p:t kärsivät useimmi
te n etupää–! typen ja mullan puutetta. Näitä
snnet rnn niille pääasiallisesti eläinlannan jn
mudan muodo i. P.-snnaa käytetään paikoittain
myös merkitsemään p.-sarkaa. J. F. S.
Peltoetana ks. Ktanat.
Peltoinlahti, Savitaipaleen pitäjän entinen
nimi.
Peltokaava. Maanmittausohjesäännön mukaan
1". p-.ltä toukok. 1848 kiiy-tetään peltokaavaa
etu-[> . .- a vii e|tyin tilusten ja tiheissä erotuksissa
ole-, .n met-ämaan kuvaamisessa ja se on ’/«<«•
luon-nolh-e-ta pituude-ta elikkä 400 jalkaa yhdellä
kytntneny»tuumalla." — Metrimitassa vastaa siis
1 <m peltokaai i– i laaditulla kartalla 40 metriä
luonnossa. 0. Llli.
Pelto kana ks. Peltopyyt.
Peltokierto. peltoala, jolle on määrätty
kasvi-jär esty» -ovitettu. Samalla tilalla olevien
kierto i*n n arii riippuu varsinkin tiluksien asemasta,
etäisyydestä ja maanlnadusta, ja yleensä
käy-tetään niin vähän kiertoja kuin näiden seikkojen
mukaan voidaan. Kierto on jaettu
kasvijärjestyk-■en mukaan lohkoihin. .1. E. 8.
Peltoleivonen ks. Leivoset.
Peltomaa ks. Pelto.
Peltomaayökkö ks. A pr otis.
Peltomyyrät (Agricola), myyrien heimoon
kuuluva jyr.ijäauku, jonka lajei-ta peltomyyrä
1. agrestis on hyvin yleinen koko maassamme
\ ai n Lapissa harvinaisempi) jn yleensä
Pohjois-Kuroopnssa. Kuumiin pituus 10-12 cm, häntä
2.1-e.) cm: viiri selkäpuolelta
tummnnharmiinn-ruskea. alta vaaleanharmaa; korvat melkein
piilossa karvan sisässä. Eliiii niityillä ja pelloilla,
mutta myös metsissä. Kaivaa taitavasti koloja
mniihan ja ui taitavasti. Käyttää ravinnokseen
kasvien juuria, viljaa aumoista y. m. ja tekee
usein paljon vahinkoa. Synnyttää 3-4 kertaa
vuodessa 6-7 poikasta. — Keski-Euroopassa ja
Länsi-Aasiassa edellistä vastaa ketomyyrä
l. arvnlis), peltomyyrän kokoinen, mutta
viiriltään päältä keltnisenharmna, alta vaikeahko. On
paikoin suoranaisena maanvaivana viljelysmailla.
’/. V-s.
Peltonen. Juho Vihtori (Johannes
Linnankoski) (18G9-1913), kirjailija, svnt.
lokak. 18 p. 1809 Asko- . _________
lassa, vanhemmat talollisen
poika Juho Tiittula Por
voon pitäjän Kerkkoon ky
liistä ja talontytär Maiju
Terehtöri-Peltolii Askolasta
Käytyään Jyväskylän
seminaarin 1888-90 P.
antautui käytännöllisille toimi
aloille, muttn kartutti
samalla omin neuvoin tieto
piiriänsä niin, ettii hänellä
mieheksi vartuttuansa oli
harvinaisen laajat tiedot
monissa eri aineissa. Hän
oli 1890 kesällä
..Keskisuomen" aputoimittajana
jyväskylässä, siirtyi sieltä
seur. v. Porvooseen, jossn
vaikutti koko 1890-luvun. ensin W. Söderströmin
kustannusliikkeessä, sitten ..Uusimaa" lehden
toimittajana 1895-99 ja Uudenmaan läänin
maanviljelysseuran sihteerinä 1898-99. osoittaen
kni-kissa toimissaan harvinaista tarmoa ja
käytännöllisyyttä. P. otti innokkaasti osaa
paikkakunnan taloudellisiin ja henkisiin rientoihin ja
vaikutti puheillaan ja kirjoituksillaan
voimakkaasti Uudenmaan suomalaisen kansanaineksen
herätykseen. Mutta v:n 1899 lopulla hän
yhtäkkiä vetäytyi monista toimistaan syrjään
nntau-tuaksecn etupäässä kirjallisiin harrastuksiin.
Ensinnä hän toimitti joukon käytännöllisiä ja
tiedollisesti valistavia julkaisuja: suomennoksia,
,,Kyläläisten kirjasia" 51 numeroa (1899 1903).
..Asutus- ja rakennus järjestelmä maaseudulla"
1900). ..Kynäilijä" (1900), ..Puhetaito" (1901).
joiden sarjaan voidaan myös lukea hänen
myöhemmin julkaisemansa valtiollinen lentokirja
..Kuinka uutta Suomea rakennetaan" (1905) ja
laaja mukailutc-os ..Keksintöjen kirjn" (1904-08).
Mutta vähitellen astuivat puhtaasti
knunokirjnl-liset pyrkimykset etualalle. Kirjoitettuaan jo
ennen jonkun pienen novellin (,.Kun meillä nyt
on joulu", 1891) ja seuranäytelmän („Snlon
lapsia", 1900) hiin julkaisi 190*3 salanimellä
Johannes Linnankoski ensimäisen suuren tcokseusn
..Ikuinen taistelu", joka ilmestyessään herätti
harvinaista huomiota draamallisilla eleillään,
kielensä tuoreudella ja voimakkailla ajatuksillaan.
Se on mietenäytelmä, jossa käsitellään Raamatun
kertomusta Kaiuista jn Ahdista ja syvennetään
Vihtori 1’ellODeu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
