Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pentathlon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sfvl
Pentheus /-« m/, kreik. taruhcnkilö. Ekhionin
ja V iueo [wika. äitinsä isän Kadmoksen
seuraaja Theban valtaistuimella. Taru kertoo. että
kuu Div vsofcsen hurmolieDkineu palvelus Tiiraa
kiaota («äin levisi Kreikkaan, oli P. asettunut
jyrkästi vastustamaan sitä. jopa vanginnut itse
Diony-.k sen. Rangaistukseksi Dionysos hiinet
houkutteli Kithairon vuorelle katsomaan, miten
Tbeban naiset, etupäässä P:n lähimmät omaiset,
mainadeina riehuivat dionysolaise-su hurmiossa.
Hut it nu:«et tuulivat P:ssa uäkevunsä elliimen
ja repivät hänet kappaleiksi. — P:n tarua ovat
Ai-khvloa l,.Pentheus", hävinnyt) ja Euripides
(..Rakkhai") käsitelleet. L. T.
Pentiinentti lit. penlimento = katumus), maa
tauksessa, piirustuksessa tai kniverroksessa nii
kyviin jäänyt alkusuunnitelmaan kuuluva
siveltimen-, kynän- tai piirtimenveto.
Pentland Firth hcntljnd fspj,
Orkney-saaris-ton ja Skotlannin pohjoispään välinen salmi,
23 km pitkä, itäpäässä 10 km leveä. Itlisuussa
Pentland Skerric* niminen luotoryhmä. jolla
majakka. Vuorovesiliikkeen synnyttämiä
voimakkaita merivirtoja. Paljon käytetty kulkuväylä
pohjoista tietä purjehdittaessa.
Pentooai. P:t ovat ryhmä yksinkertaisia
hiilihydraatteja, sokeriin.eja, joiden yleinen kaava
on C.H .O,. P :t ovat aldooseja, jotka
hapettuvat oksyhapoiksi ja pelkistyvät pentiiteiksi.
Niitä tislattaessa miedon rikki- tai suolahapon
kera muodostuu furfuroidia. Hiivasienet eivät saa
niitä käymiseen. P:ja ovat: nrabinoosi
k s t.), k sv loosi I. puusokeri. jota saadaan
miedon rikkihapon avulla lehtipuukumista, r i
boosi ja lyksoosi. Metyli-p:eja ovat
/’Aaninas-lajien glykosideissa esiintyvä r h a
111-n orisi. Cinc/io/ia-laiien kinovoosi ja
Fucus-lajien fukoosi. Näiden molekylissä on kuusi
hiiliatomia ja mieto rikkihappo muodostaa niistä
metylifurfurolia. S. S.
Pentremites, piikkinahkaissiiku sukupuuttoon
kuollutta Blailoidta-ryhmii isiluuri—hiili), jonka
edustajnt lähinnä liittyivät merilil öihin, mutta
erosivat niistä m. m. haaro en puutteessa.
Pentri (engl imntry), aluksen
kajuuttaraken-nukseen sijoitettu pienenläntä suojus, jossa
säilytetään kajuutan ruokapöytään tarvittavia
ruokia. astioita ja inuita ruokailutarpeita.
Pentti 1. Benedictus (k. 1338), Suomen
pii-pa oli syntyperältään ruotsalainen ja
kanun-kina 1"paalussa kun hänet 1321 vnlittiin Turun
piispaksi. P. näyttää olleen toimelias ja
tarmokas piispa. Hiin oli en-imäinen piispa, joka piti
pappeinkokouksia ja säännöllisiä piispankäriljiä
hiippakunnassa. Kymmcnystenmaksut hän järjesti
eri maakunnissa, laski Hauhon asukkaat, jotka
maksu aan laiminlöivät, kirkon interdiktiin 1.
kiroukseen, perusti uusia seurakuntia (Kemi ja
Sälöinen mainitaan ensi kerta hänen aikanaan)
»ekä koksi uutta kanunginvirkan
tuomiokirkkoon. K. 0.
Pentti Algotinpolka (k. 1300). Suomen
herttua, ruots. ylimys, seurasi 1350 Maunu
Eerikinpoika.! hänen sota retkellään Inkerinmaahan,
mainitaan 1351 ritariksi ja seur. v. valtaneuvokseksi.
Kuninira- soi hänelle erinomnisen suosionsa ja
korrtti hänet 1353 Itämaiden, s. o. Suomen,
sn-malla kuin llallandin herttuaksi. Suomessa
sanoo Messenius hänen hallituksensa tuottaneen
384
lisättyjä veroja. P. A:n jlemiys suututti muita
ylimyksiä, jotka 1356 nousivat kapinaan ja
pakottivat Maunun karkoittamaan hiinet
valtnkun-luistn. V. 1360 P. A. uskalsi kuitenkin tulla Skft
ueen. mutta sai silloin surmansa muutamain
suurmiesten kädestä. K. O.
Pentti Birgerinpoika (1254-91). Suomen
herttua. Hän oli Birger Jaarlin poika ja
määrättiin jo uuorenn hengelliseen säätyyn, jossa yleni
1286 Linköpingin piispaksi. Veljiensä riidassa
kuninkuudesta hiin meni Maunu Ladonlukon
puolelle. joka teki hänet kunslerikseen ja 1284
nimitti hänet ..Suomen lierttuuksi". minkä
arvonimen hiin piispanakin säilytti. Stiomessn hänen
ei tiedetä oleskelleen, mutta testamentissaan hiin
teki lahjoituksia Turun tuomiokirkolle. P. B. oli
ensimäinen mainitun arvonimen kantaja. J. O.
Penttilä, Vilho (s. 1868), arkkitehti
(Poly-teknillisestii opistosta 1891), teki opintomatkoja
Keski- ja Etelä-Euroopassa m. m. Sisiliaan ja
Espanjaan 1908-09. Rakennustöitä P. on
suorittanut Usko Nyströni-Petrclius-Penttilän
toimistossa 1894-1908 m. m. Kansallis osakepankin
tn-lot Oulussa. Viipurissa (etupäässä pohjat),
Kuopiossa ja Tampereella; Kotkan ja Lahden
yhteiskoulut; Riihimäen kirkon; O.-y. Katajan.
N. M. K. Y:n, R. V. Koiton ja Liisank. 16:n
talot sekä Kallion Evnnk. yhdistyksen
rukoushuoneen Helsingissä. P:n yksityistöitii:
Kansallisosakepankin talot Lahdessa, Hämeenlinnassa ja
Jyväskylässä, Kosken ja Siilinjärven kirkot
(kilpailu). Viipurin raatihuonekilpailussa 1899 P.
(yhdessä Usko Nyströmin kanssa) sai 1 :sen
palkinnon. Museokilpailussa 1902 (saman kanssa) 3 :nnen
palkinnon. P. 011 Suomenkielisten teknikkojen
seuran perustajia (1895), sen sihteerinä 1896-98
sekä ..Kotitaide" lehden perustaja ja toimittaja
1902-07.
Penultima (lat.). viimeisen edellinen tavu.
Penumbra (lat.). puolivarjo, merkitsee
kuunpimennyksessä sitä maan sydänvarjon
ulkopuolella olevaa aluetta, missä aurinko kuusta
näli-ty nii on ainoastaan osaksi pimentynyt (P K u u
n-pimennys-artikkelin kuvassa).
Auringonpilkun p:sta ks. Aurinko. H. R.
Penz [pents/, Georg, ks. Pencz.
Penza. 1. Kuvernementti (ven. Pcnzenskaja
gabcrnija) Iso-Venäjän itäosassa; 38.841 km’,
1.853,900 as. (arv. 1912), 41 kmMlä. — P. on
kumpuista tasankoa, johon joet ovat uurtuneet
syviä uomia. Etelästä (korkein kohta 262 m yi.
merenp. i maa loivasti viettää pohjoiseen.
Eteläosissa paikoitellen on mustamulta-alueita. Joet
laskevat Volgaan (Sura) ja Okaan (Mokiin); ete
Iästä pieni osa kuuluu Donin vesistöalueeseen.
Kuljettavia vesiteitä on 553 km (ei ainoiltakaan
höyryaluksilla). — Ilmasto mantereinen; P:n
pääkaupungissa v:n keskilämpö vuin -|-3.i0C.
Kesät kuivat; sateenpuute aiheuttaa usein katoja.
Metsää (etupäässä lehtimetsää) Suran
itäpuolella verraten runsaasti, mutta eteläosa on
melkein aroluontoista; kaikkiaan metsää 18, i%
pinta-alusta (1907). — Asukkaista venäläisiä
:so-vcnilläisiä) 83.i mordvalaisia 12,:%
asuvat Krasnoslobodskin, Insarin. Narovt^atin,
Sa ronskin ja varsinkin metsäisessä Gorodi&tsen
piirikunnassa), tataareju sekä venäläistyneitä
mest erjaakkeja. Kreik.-katolisia on 95.« %
väestöstä. Lukutaitoisia 14,7 C/D (Euroopan Venä-
Pcntheus—Penza
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
