Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Père Lachaise ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
389
Père Lachaise—Pergamentti paperi
390
mannimisen. Krimin niemimaan mantereeseen
yhdistäviin kannaksen itärannalla, Tanrian
kuverne-mentissa; 7.694 as. (19X1). Taloudellisesti vailla
mitään merkitystä. — Krimin kaani Mengli-Girei
perusti 1400-luvulla P:n. Sen valloittivat
venäläiset 1736. 1738 ja 1771: 1783 se lopullisesti
joutui venäläisille.
Père Lacliaise ks. Lachaise.
Perevaara on keskiajalla Karjalassa mainittu
pogostan alaosa, veroalue, joka käsittää useita
kyliä. On arveltu p:n nimen syntyneen
suomalaisista „per(h)e" ja „vaara" sanoista ja
merkinneen yhteistä asutusryhmää, siis olleen
alkuperäinen suomalainen (karjalainen)
yhteiskuntamuoto. Tätä mielipidettä vastaan on kuitenkin
huomautettu, että kun ..perevaaroja" mainitaan
myöskin venäläisellä alueella, Yaldain tienoilla,
niitä on vaikea pitää suomalaisella pohjalla
syntyneinä ja että ne näyttävät olleen jonkunlaisia
ruokaveroa, nimenomaan olut- ja simakestitystii,
suorittavia verokuntia, joiden nimitys olisi
selitettävä muinaisvenäläisestä sanasta „perevar"
(= oluenkeittovero. olut). [J. V. Ronimus,
..Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen verokirja v. 1500".
sivv. 71-S0; V. Voionmaa. ..Suomalaisia
keskiajan tutkimuksia", »sivv. 46-48.] K. G.
Perevolotsna /-lo’-]■ kauppala Etelä-Venäjällä.
Pultavan kuvernementissa, Dneprin vas. rannalla,
niemellä Dneprin ja Vorsklan yhtymäkohdassa:
n. 2.500 as. — P:ssa antautui 30 p. kesiik. (v. 1.)
1709 kolme päivää aikaisemmin Pultavan luona
tappion kärsinyt ruotsalainen sotajoukko 14,000
miestä) venäläisille, paria sataa Kaarle XII:n
kanssa Turkkiin paennutta lukuunottamatta.
Per exemplum [-e’m-] (lat.), esimerkiksi.
Perez f-rejij. Antonio (1539-16111. esp.
ministeri. oli yhteen aikaan Filip II :n suosiossa,
vastusti Alban herttuaa. Murhautti 1578 don Juan
d’Austrian sihteerin Eseovedon kuninkaan
suostumuksella, jolle hän oli uskotellut, että
Esco-vedo oli valtionkavaltaja; murhan oikea aihe
oli, että Escovedo oli uhannut kuninkaalle
ilmaista P:n rakkaussuhteen Eholi’n ruhtinaan
leskeen (ks. Eholi). Päästyään selville P:n
petoksesta Filip vangitutti hänet sekä Eboli’n
ruhtinattaren : kuninkaan menettelyyn vaikutti
luultavasti myös mustasukkaisuus. P:n oikeusjutussa
paljastui myös Filipin osallisuus Eseovedon
murhaan. P. pakeni Aragoniaan turvautuen sen maan
vapaiden valtiolaitosten suojaan: kun
inkvi-sitsioni vangitsi P:n. vapauttivat hänet
arago-nialaiset: nämä nousivat nyt kapinaan, joka
kukistettiin 1591. P. piiäisi pakenemaan ja oleskeli
sittemmin Ranskassa sekä Englannissa
kiihottaen näitä valtoja vihollisuuteen Filipiii
vastaan. [Mignet. ..Antonio P. et Philippe IT.]
G. R.
Perez Galdös [-rep]. Reni to ks.
Gal-dös, B. P.
Per fas et nefas ks. Fas.
Perfekti lat. perfectum = loppuunsuoritettu,
päättynyt), päiittymii. se verbin tempori,
joka ilmoittaa, että jotakin on tapahtunut, s. o.
päättynyttä tekemistä, joko sitten tekeminen on
tapahtunut ajanjaksossa, joka menneestä ajasta
ulottuu nykyaikaan asti (esim. Koko päivän olen
lueskellut), tai on päättynyt verraten johonkin
nyky- tai tulevan ajan tekemiseen (esim. Nyt
voin tehdä työtä, kun olen parantunut. Huo-
menna kun olen saapunut kaupunkiin, tulen
luoksesi), ks. Futurum exactum. A. K.
Perfidi (lat. perfidus), uskoton, valapatto.
Perforatsioni (lat. per[orä’re-lävistää),
avaaminen, aukon toimittaminen; jonkin
ruumiinontelon. vatsa-, rintaontelon, sydämen kammion,
suolen tahallinen avaaminen tahi tapaturmainen
tai taudillisen ilmiön aiheuttama puhkeaminen.
P. toimitetaan tahallisesti usein jonkin ruumiin
ontelon tyhjentämisen tarkoituksessa, esim.
sikiön pään p. sen ollessa liian suuri voidakseen
syntyä äidin liian ahtaan lantion kautta (jollei
lapsen henki eniiä ole pelastettavissa). .1/. O.-B.
Perforeerauskone (lat. perforä’re = lävistää),
lävistyskoue. jolla paperiin, moneenkiu arkkiin
kerrallaan, lävistetään yhdellä painannalla monta
pientä reikää joko suoriin riveihin, jotta
paperin repäiseminen kävisi helposti, kuten esim.
postimerkkiarkit. irtireväistiivät muistikirjan
lehdet, tai niin että reiät muodostavat numeroita,
kirjaimia, t. m. joita ei voida paperista hävittää,
esim. osakepaperit y. m. Kutakin reikää varten
en koneessa hieno lävistin ja tätä vastaava
alustassa oleva reikä. — Myöskin
kirjeensäilytys-y. m. irtokansiin pantavat yksityiset
paperilehdet lävistetään perforeerauskoneella: näissä on
kaksi lävistintä, joitten väli on tav. 70 mm.
P:lla lävistetään m. m. myöskin ne metallilevyt,
joita käytetään seinillä v. m.
ilmanvaihtoaukko-jen. lämmitysputkien y. m. peitteenä eli
suojana, ja jotka ovat täynnä tähden-, ristin-, tai
muunmuotoisia reikiä. — Puuhiomoitten
massan-kuivausvalsseihin on tavallisesti yhdistetty p.
valssi, joka lävistää ulkomaille lähetettävät
puumassa-arkit merkiksi siitä, että aine on
raaka-ainetta eikä valmista tuotetta. P-o P-o.
Pergamentti, Pergamonin kaupunsrin mukaan
nimensä saanut parkitsematta puhdistettu,
silitetty ja kehyksiin pingoitettuna kuivattu
lampaan-, vuohen-, vasikan-, sian-, antiloopin- t.
aasinnahka, jollaista ensin Etu-Aasiassa ja
myöhemmin kaikkialla länsimaissa keskiajan
loppupuolella käytettiin papyruksen ja sittemmin
paperinkin vastineena. P:n valmistuksen alalla
tehtiin Vähän-Aasian Pergamonissa suuria
parannuksia Eumenes II:n aikana. P:lle voi
kirjoittaa molemmin puolin, se voitiin mukavasti
kääriä torvelle tai poimuttaa kirjanmuotoon
iks. Kirja). Kaapimalla pois entinen kirjoitus
voitiin p:ia käyttää toistamiseen (vrt. P
a-1 i m p s e s t i). Kalleutensa vuoksi p.
huokeamman papyruksen ohella pääsi länsimaissa vain
hitaasti käytäntöön, mutta 7:nnestä vuosis.
alkaen se jo on vallitsevana. Nykyään p:ia
käytetään rumpuihin ja kir jansidontatöihin. —
Pergamenttikirje = pärmäkirje.
Pergamenttipaperi iv oi paperi) on
rasvan-pitävä kääreenä käytetty paperilaji. P:ia
valmistetaan lumpuista ja selluloosasta tehdystä
lii-maamattomasta paperista upottamalla se
väkevään rikkihappoon sekä heti seniiilkeen veteen.
Tällöin saostuu paperille rikkihapon
vaikutuksesta puoliksi liuennut pintakerros, joka
kuivuessaan tekee paperin kovaksi ja puolittain
läpinäkyväksi. Keinotekoinen p. 1.
perga-m i i n i on samaan tarkoitukseen käytetty
halvempi paperilaji, jota saadaan kovasti jauhetusta
sulfiittiselluloosasta valmistamalla tavallisella
paperikoneella. P:n erottaa pergamiinista siitii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
