Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Père Lachaise ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3t»l
Pergamiini Perhe
31)2
etta edellinen kuumassa vedessä säilyttää
lujuu-«.• .j làlkiuäitiett heikkenee ja hajoaa. .1. S-r,
Pergamiini ks. 1’ e r g a m e n t t i p a p e r i.
Pergamon (nyk. IWrya»iui, kreik. kaupunki
Myy-iassa Kaikos-rirran varrella. P. nousi
merkit» k-een kun kaupungin komentaja Philetairos,
olle kuningas I ysimakho» oli uskonut aurteensn.
tiuiän kuoltua näiden avulla ryhtyi
perusta-t: ,..n ••ni.i.i valtakuni.uk _sj e Kr. Philetairok
-en veljenpo ka Eumenes I ja tämän jälkeläiset
1 i • u»nat yhä valtakuntaa taistellen
seleukidi-hullitsijoita ja kelttiläisiä vastaan. Rooman
ulottaessa vaikutu-valtaan-a Kreikkaan ja
Vähään-A litun P:n hallitsijat asettuivat sitä
kannattamaan ja Attnlo- III määräsi testamentissaan
Itoon..n valtansa perijäksi ks. Attalos ja
E u mene - . Valtakunnan laajetessa kaupungin
merkit» - y hä kasvoi ja siitä tuli
maailmunknu-punki. jota tieteitä ja tuiteita suosivat
hnllitsi-ut eritoten Attalos 1 ja Kumeues 11
laajensivat ja kaunistivat. Kooman vallan aikana P:n
kukoistusta jatkui, kunnes myöhempänä
keisuri-aik.tna valtiovallan heiketessä kaupungin
merkitys nopeasti väheni. — Ne suuret kaivaustyöt,
joita sak-alaiset 1878-86 ja jälleen v:sta 1900
P:u raunioi–.i ovat toimittaneet, ovat
saattaneet päivän valoon erinomaisen runsaan
lielle-nististä aikaa valaisevan aineiston. Kaupungin
rakennustaiteellinen muodostus on pääosiltaan
tullut selvitetyksi. Sen akropolis oli jaettu
useampaan ti ilien toisensa yläpuolelle kohoavaan
pen-isermäun. Alimpana oli tori. sitä ylempänä
gym-na-ioiden pen erinät. joista noustiin vanhemmalle
torille, jn-sa oli Dionysoksen temppeli. Sen
yläpuolella kohosi Eumenes II :n Zeukselle
pyliittämä kuuluisa alttari. Vuoren huipulle päin
olivat kuninkaalli-et palatsit ja Athenen temppeli
pylvä-töineen ja -iihen liittyvine
kirjastoraken-nuk-ineen. ja kaikkea hallitsi keisari
Trajanuk–elle omistettu komea temppeli. Kaikkia
pengermiä rajoittivat pylvästöt. Rakennuksista ja
näiden koristelusta on löydetty huomattavia
jätteitä. joi-ta tärkein on Zeuksen alttarin jalustan
ulkoseinää koristanut korkokuvavyöhyke (nyk.
Berliinissä;. Tä*-H on esitetty jumalien taistelu
.igantteja vastaan. Näissä korkokuvissa on
ilmestynyt aivan uusi puoli kreikkalaista
kuvanveistotaidetta. On kuvattu mahdollisimman
elä-va-ti intohimoinen kamppailu hirviöitä vastaan;
joka liikkee–u ilmenee vnnheminalle taiteelle
outo raju voima ja kiihko iks.
Kreikkalainen ta idei. L. T.
Pergamonin kirjasto, joko kuningas Attalos
I n tai hänen poikansa Eumenes II sn
Perga-ii - niin perustama kirju-to; kilpaili Alkesnndrinn
kirjaston kanssa runsaudessa ja maineessa.
Antonius lahjoitti 41 e. Kr, Kleopatralle siitä
21*1.000 nido*ta. Kirjastorakennuksesta on
säilynyt huomattavia jäännöksiä, joista on voitu
• i tda -eivä käsitvs muinaisista kirjastoista.
L. T.
Pergamotti = li e r g n tn o t t i ks. Citrus.
Pergola (it.) on avoin, vesikattoa vailla oleva,
köynnöskasvien kiertiimäin kivipilarien tai
pylväiden ja näiden kannattamain puisten
pituus-ja poikkiparrujen muodostama lehtikuja,
tavallinen etelän puutarhoissa. V-o .V.
Pergolesi t-f-f. Giovanni Battista
(1710-36). it. säveltäjä. Duranten oppilas, uran-
uurtaja koomillisen oopperan ja kamarimusiikin
alalla. Pääteokset: ooppera ..lxv servn padrona"
m naisääniuen duetto „Stahat mater". /. K.
Perhe sanalla on suomen kielessä nhtaampi
merkitys kuin niillä sanamuodostuksillu, jotka
useissa nykyisissä sivistyskielissä esiintyvät la
tinan familiu sanasta johtuneina isaks. Familie.
ruots. familj j. n. e.). Sitä tuskin käytetään
’imusta kuin siitä inhimillisestä
pienoisyhteis-kunnasta, jonka isä, äiti ja lapset muodostavat;
nykykielen käytännön mukaan voidaan korkein
taan vielä joku läheinen sukulainen tni muu
henkilö, joka pysyvästi asuu yhdessä näiden knnssa.
lukea p :eeu kuuluvaksi. Merkityksen laajetessa
käsittämään yleensä kaikki ne henkilöt, jotka
ovnt läheisessä kosketuksessa p:ii kanssa,
myöskin palvelijat, käytetään sauna perhekunta.
1J. sanan ahtaudesta johtuu m. m., että kasvi- ja
eläinoppi käyttävät snnna heimo vastaamaan
-itä lunjempnn merkitystä, jokn ahtaamman ohessa
useassa sivistyskielessä liittyy lat. familia sanan
johdannaisiin (kasviheimo ruots. växlfamilj).
Sosiologin ei kuitenkaan nimitä p:ksi
ainoastaan sitä vanhempain ja lasten yhteyttä, joka
ou olemassn monognmisen avioliiton (ks. t.)
poh-jallu, vaan erottaa p:n eri muotoja sen mukaan,
onko avioliitto, johon p. rakentuu, yhden miehen
la yhden naisen keskinäinen suhde vai yhden
miehen ja useampien naisten vai yhden naisen jn
usenmpien miesten vni (harvinaisissa
poikkeus-tapauksissa) jonkun mies- jn naisryhmän välinen
suhde. Jos p:ksi sanotaan kaikkiin näihin eri
avioliittomuotoihin perustuvia vanhempain ja
lasten välisiä yhdyssuhteita. niin voidaan todeta, että
p. on ihmiskunnassa yleinen, kaikilla eri
kehitysasteilla esiintyvä laitos, jonka jäseniin yhteiskun
nalliset tavut ja myöhemmin laitkin kohdistuvat
sitovina sääntöinä. Kehityshistoriallisesti
katsottuna p. perustuu lasten tarpeeseen saada suojaa
ju hoitoa sekä vanhempain vaistomaisiin
taipumuksiin tyydyttää tätä tarvetta. Kun vain mono
gaminen elinkautinen avioliitto voi suoda lapsille
täyden ja eheän vanhempain rakkauden sekä
siten taata kasvavalle jälkipolvelle tnrpeelliset
ke-liittymisehdot, niin tähän nvioliittomuotoon
rakentuva p. on sivistyskansalle ainoa otollinen.
Paitsi tätä p:n kehitysmuotojen vaihtelua eri
uvioliittomuotojen mukaan on myöskin sen
mukaan, kummallako, isiillii vai äidillä, on johtava
valta perheessä, tahdottu jakaa perheenmuodot
patriarkaalisiin ja matriarkaalisiin. Mutta
huomattava on. että n. s. matriarkaatti näyttää
varhaisilla asteilla merkitsevän vain lasten
laskemista äidin eikä isän sukuun kuuluviksi, mutta
ei p:ii johtovallan olemista äidin käsissä. Ainn
kin väitetään olevan olemassa sellaisia primitii
visiä kansoja, joissa lapsi kyllä luetaan äidin
sukuun kuuluvaksi kuntaen nimensä äidin
mu-knnn ja saaden periä enonsa, ei isäänsä, mutta
joissa kuitenkin perhevalta on isällä jn siis p.
tässä merkityksessä pntriarkaalinen. Laajuutensa
puolesta isän valta eri luonnonkansoilln vaihtelee
-iten, että esim. muutamat niistä oikeuttavat isän
vaikkapa tappamaankin vastasyntyneen lapsensa,
myymään varttuneet lapsensa orjiksi ja
antamaan tyttärensä avioliittoon kysymättä hänen
toivomuksiansa, mutta toisten keskuudessa tavat
ra ioittuvut isän oikeuksia. Korkeimmillaan
isän-valin esiintyy villi- ja ruakalaisnstet.tn korkeam-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
