Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perinnöllisyys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Perinnöllisyys 410
rodun keskiarviota on korkeintuau •,
vanhempien poikkeuksesta. Tiimiin perustalla Gnltou
laski matemaattisesti vanhempien ja
esivanhempien wän yksilOn p.-aineksesta (G a 1 t o n i n
laki. ks. G ai to n). Viimemainitulla lailla on
kuitenkin vain tila»tolli-tn arvon, biologisesti se
on aivan merkityksetön, se kuu ei laiuknan ota
hiK tmuun eri yksilöitä ja heiilän aiheitaan, joilla
tässä on suuri merkitys.
Puhtaasti matemaattisilla
populntsionitutki-muk-illa -.tavutettujen muuntelutilustollisten
tuli «.-ie-. |>eriistalla biometrisen suuunnu nyk.
johtaja Karl Pearson luuli voivansa monessa
polvessa jatkuvan järjestelmällisen valinnan
ka itta Vähitellen muuttaa rodun haluttuun
suuntaan. Pidettiin jo englantilaisen rodun jalostusta
mahdollisena tehtävänä. Johannsenin jo
mainitut nerokkaat papututkimukset hävittävät
kuitenkin nämä toiveet kokonaan. Myöskin
Jo-kantisen läk-i aluksi populntsioneistn ju tuli
niien-iiiii-esti Galtonin lakeja vahvistaviin tuloksiin.
Ilän ei kuitenkaan tyytynyt tähiiu, vilun ryhtyi
peru-teelli»esti tarkastamaan itse ]iopulatsionejn.
Tällöin osoittautui, että nämä olivat
kokoonpannut lukuisista roduista, ja että valinta tnpnhtui
• •ten. että jotkut näistä roduista saivat
lisääntyi toiset poistettiin. Kun Joliannsen sitten teki
s.imanluisia kokeita ..puhtailla linjoilla", joiksi
hän nimitti kuikkia itsehedelmöitvksen kuutta
syntyneitä yhden yksilön jälkeläisiä, oli
valinta aivan tulokseton. Koska knikki samaan
puhtaaseen linjaan kuuluvat yksilöt olivat
p.-oi-nekseltaan aivan identtisiä, oli Johannsenin
kokeilla todettu, ettei valinta kykene muuttamaan
perinnöUi-ia aiheita, vaan ainoastaan
synnyttämään -omat-ioneja, jotka valinnan lakattua
jälleen häviävät palautuen alkuperäiseen
lähtömuo-toon.
2. Kokeellinen ristisiitos
tutki-ni u - 1. tn e n d e 1 i s m i on nuorin, mutta
epäilemättä tärkein noista 4 suunnasta. Tavallaan se
kyllä on hyvin vanha, kokeellisesti aikaansaatuja
-•-kamuotoja on nim. jo kauan tunnettu. Mutta
vasta Mendelin säännön I. lain
uudelleen kek-iminen v. 1900 antoi tälle
tutkimukselle vnuhtia ja teki sen yhdeksi nykyaikaisen
biologian ke-kei-immisti"i. Hernekokeissaan
Men-del ks. t. oli todennut, että sekasikiö voi
erinäisissä tapauksissa erehdyttävästi muistuttaa
toi-ta vnnhemniistnan (Pi. Lisäksi hän huomasi,
että n.imii sekasikiöt >F,| jos ne paritetaan
keskenään. eivät ole konstantte u. vaan
synnyttävät vanhempiensa kaltaisia jälkeläisiä. Jos
van-henuiiat eroavat vain yhteen ominaisuuteen
nähden .–jm. valko- ja punakukkaisuusi. niin tämii
tapahtuu siten, että F,-yksilöistä , muistuttaa
<lomin<-eraavaa. vallitsevaa tyyppiä, vain
resessiivistä. alistuvaa piilevää). Näistä:sta
kuitenkin vnin 1 , on puhtaasti vallitsevin, kun taas ’/,
ahtautuu kuten F,-yksilöt. ollen siis sekasikiöitä
i jakautuen jälleen suhtees-i 3:1 (ks. Mont|e||.
\li-tuva samoinkuin puhtaasti vallitseva
neljäs-"–i ensijaan on kon-tantti. Jo- otaksutaan, ettii
I edustaa vallitsevan oininaisiitideu tekijää tai
aihetta ja a merkitsee, että tämä ominaisuus
puuttuu alistuvalta rodulta, voidann sekasikiö
F| merkitä Au. Tämä synnyttää kuitenkin
yk-iriomonn puhtaita gsmeettejii (tii–ä käytettynä
’•i ra a n aa ra-puolisten - iku-olujen yhteisenä
nimityksenä), - o. gameetteihin ei kosknau si
-älly -ekii I että a, vnnn joko .1 talli o. F,-suku
I polve-sii ovnt sen mukaisesti seurnnvat 4 ylidii
telmiiä mahdollisia I t. In. u.l. uu. Näistä mo
lemmnt äärimäiset ovat vanhempiensa kultuina
lii muodostavat sii- konstantin vallitseviin t .4.4
in konstantin alistuvan (nm neljäsosan, kun taas
molemmat keskimäiset yhdistelmät (Aa, a.4 i ovat
-ekusikiöluonnetta, muodostaen ne */t, jotka jäi
leen jakautuvat. Otaksumassa, ettii joka
ominai–uutta edustaa p.-aineksessn yksi tekijä ja että
nämä tekijät ovut vastakkaisia, Mendel keksi se
lityksen F.-sukupolven, siis sekasikiöiden omi
tuiselle jakautumiselle. Näiden aiheiden suuri it
-enäisyys kiivi selville risteyttämiskokeista
sellaisten muotojen välillä, jotka erosivat kahteen 1.
useampaan ominaisuuteen nähden. Jos nim.
risteytetään 2 muotoa, joilla on 2 erilaista
ominni-suutta, esim. ABy.ab, niin F, = .4n Hb, mutta
F,:ssa saadaan 10 eri yhdistelmää (genotyyppiä):
(litu. An HH. .4<i Hb......n a llb. aabb, jotka
kuitenkin, edellyttäen, että sekä A ettii H ovat
täydellisesti vallitsevia o:n ja fc:n suhteen,
esiintyvät ulkonaisesti 4:nii eri muotona
(fenotyyppinä i suhteessa 9:3:0:1. Näistä on 9-AH.
siis vallitsevaa vanhempain tyyppiä, 1 alistuvaa
vanhempain tyyppiä ja molemmut keskinäiset
muodostavat uudet yhdistelmät Ib ja ali. Myöskin
kun on kysymyksessä useita ominaisuuspareja,
esiintyvät niiden tekijät itsenäisinä ja
muodostavat kaikenlaisia yhdistelmiä.
Mendelin säännön paikkansapitäväisyys on
todettu lukuisissa tapauksissa kasveihin, eläimiin
ja myös ihmiseen nähden. Kuitenkin on Men
delin huomaama täydellinen dominanssi
F,-vksilöissä osoittautunut hyvin harvinaiseksi ja
hnrhunäöstä riippuvaksi. Säännönmukaisesti
sekasikiöt ovat intermediiiärisiä,
keskiväli-siä. Etenkin näyttää niiin olevan laita
värin ja ulkomuodon suhteen. Niin esim.
..siniset" andalusialaiset kanat ovat väriltään linr
mnitn. koska ne ovat valkean ja mustan
rodun risteytyksen tulos. Tässä on myös selitys
siihen. ettei ole ollut mahdollista »nadn kolistani
tia harmaata rotua. F,-yksilöinä harmaat aiua
jakautuvat ’ , valkeita, ’/, harmaita ja ’/, mustia.
Toisissa tapauksissa väri voi olla karkeammin
jakautunut. ja sekasikiö on tällöin pilkullinen |mo
s n i i k k i s e k n s i k i ö). Yielii on todettu, että
dominanssi voi olla epätäydellinen; F, on
silloin melkein samanlainen kuin alistuva muoto,
mutta jakautuu siitä huolimntta tavallisuuden
mukann. Hyönteisillä on lisäksi huomattu
suuresti vaihteleva dominanssi, jokn osoittautuu
siinii. että F, yksilöt muodostavat täydellisen
sarjan molempien vanhempien välimuotoja. Ixipuksi
sukupuoli voi muutamissa tapauksissa
määrätä dominanssin. Siten esim. erään sarvellisen
jn sarvettoman lammasrodun sekasikiöllä
sarvel-lisuus on vallitseva F,-koirnillu. alistuva
F,-nnn-rnilln. 1",-polvessa tapahtuva jakautuminen jn
g a m e e t t i e n pulit n u s on siis pääasinnu
Mendelin säännössä.
Mendelistisen tutkimuksen valossa monet en
nen arvoitukselliset ilmiöt saavat yksinkertais-1’!
selityksen. Niin esim. epämääräinen
latenssi-kil-Mte ik-. Latentti) san pnljon täsmällisemmän
sisällön -illii. mainitaksemme vnin pnri esimerk
kiä. tiedämme nvt. ettii alistuva ominaisuus voi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
