Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Persia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
437
Persia
438
louhikkoja y. m. s. — Pohjois-P :ssa on
etelä-eurooppalaisia puulajeja, Eteiä-P:ssa esiintyy
taatelipalmu. — Eläimistö kuuluu palearktisen
vyöhykkeen Välimeren alaosastoon. Petoeläimiä
m. m. leijona, leopardi, susi, sakaali, karhu,
gepardi y. m. Lintumaailma palearktinen. —
Kaloja runsaasti vain Kaspian-meren rannikolla ja
siihen laskevien jokien suissa. — Asukkaat
voidaan kansatieteellisesi jakaa arjalaisperäisiin
alkuasukkaisiin iraanilaisiin (irani), sekä
myöhemmin tulleisiin turkkilais-tataarilaisiin
valloittajiin, joista turkmeenit ja turkkilaiset ovat
huomattavimmat; lisäksi on seemiläisiä
(arabialaisia) etelässä ja vähän muita kansoja.
Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti asukkaat
jakaantuvat maataviljeleviin, kaupunkilaisiin sekä
paimentolaisiin. Maataviljelevän ja
kaupunkilais-väestön (7 ’v8 milj. henkeä) muodostavat
pääasiallisesti iraanilaiset 1. varsinaiset persialaiset.
tadzikit. Paimentolaisia taas ovat useimmat
turkkilais-tataarilaiset heimot (ilaalit 1. iii jaatit),
arabialaiset sekä osa iraanilaisista, jotka ovat
joutuneet viettämään paimentolaiselämää siirtyen
vuodenaikojen ja kasvullisuusvaihtelujen mukaan
vuorilta laaksoihin ja päinvastoin. Vaikka
paimentolaisia on vain n. 2 milj. henkeä, on heidän
käsissään kuitenkin P:n valtiollinen valta. —
Turkmeenit asuvat etupäässä pohjoisessa,
Kaspian-meren rannikoilla. Gilanissa,
Mesendera-nissa, Azerbeidzanissa sekä idempänä
Khorasa-nissa, arabialaiset Mesopotamian
rajamaissa ja Persian-lahden rannikolla.
Iraanilaisista paimentolaiskansoista huomattavimmat ovat
kurdit Kurdistanissa ja sen rajaseuduissa (heitä
on myös maataviljelevinä sadilluh-kurdeina
Klio-rasanissa), lurit Luristanissa. bahtijaarit
(n. ’I, milj.) Arabistanissa ja Isfahanissa
(sotaisia. kyvykkäitä, ovat vallankumousvuosista
alkaen näytelleet huomattavinta osaa P:n
historiassa). kazghait Farsistanissa. synnyltään
Venäjän kasakoita muistuttavat sahzevennit
(= „saahin ystävät") kurdeista itään.
Vallankumousvuosina syntyivät f i d a i j i t (=
..vapaustaistelijat") armeenialaisista y. m., osittain
Kau-kaasiasta karkoitetuista seikkailijoista. —
Varsinainen persialainen on keskikokoinen,
so-lakkavartaloinen. sirojäseninen. ryhdiltään
arvokas. Päänmuoto ja kasvojenpiirteet
kaukaasialai-set: nenä käyrä, silmät suuret, tummat, huulet
ohuet, tukka musta, suora (ajetaan tav. lyhyeksi),
parta musta, taaja, kasvojen väri valkea. —
Käytökseltään persialaiset ovat vilkkaita, kohteliaita,
suulaita, rakastavat komeutta ja arvonimiä, ovat
vieraanvaraisia, itämaalaisiksi varsin puhtautta
rakastavia, mutta samalla epärehellisiä
(kaup-piassäätv kuitenkin verraten luotettava),
ylem-piään kohtaan matelevaisia, alempiaan kohtaan
ylimielisiä; muhamettilaisina kohtaloon tyynesti
alistuvaisia. He rakastavat laulua, soittoa ja
runoutta. — Puku, joka kaupungeissa jo on saanut
■euroopp. vaikutusta, muistuttaa Turkestanin
paimentolaisten pukua: korkea, lammasnahasta tai
huovasta valmistettu, pyöreä tai suippopäinen
lakki tai turbaani, väljät housut (zir-jamah).
kesällä kaksi, talvella kolme kauluksetonta.
varakkaammilla ja kirjanoppineilla pitkä-,
köyhem-millä lyhytliepeistä nuttua päällekkäin
(arkha-lik, kamartsin ja kulijah), vyö leveä, sen
poimuja käytetään taskuina. -— Asunnot kylissä
I vain kaksihuoneiset, tiilestä tai savesta,
kaupun-’ gissa varakkaampien talot osittain
kaksikerroksiset, pihan ympäri rakennetut, ulkoa
vaatimattoman näköiset, mutta sisältä usein ylelliset. —
Perhesiteet ovat sangen lujat. — Intian
kastijakoa ei ole. — Orjia kohdellaan hyvin.
Elinkeinoista tärkein on maanviljelys:
se kärsii tavattomasti rasittavista veroista,
kus-telulaitosten rappiotilasta ja liikenneteiden
puutteesta. Mainittavimmat viljakasvit ovat riisi
(päiiravintoaine), vehnä ja ohra. Viljellään myös
kaikenlaisia hedelmiä, tupakkaa, opiumia,
puuvillaa. — Metsistä saadaan kumia, hartseja,
suitsutus- ja lääkeaineita v. m. — Maanviljelyksen
kustannuksella on paimentolaisten
karjanhoito voittanut alaa. Lammas on
paimentolaisten suurin rikkaus. Vielä pidetään vuohia, aaseja,
kameleja, hevosia (turkmeenien hevoset
kuuluisia), vähän nautakarjaa (vetojuhtina). -— Silkki
toukan hoito huomattava. — Vuorityö aivan
kehittymätöntä; tuotteista (naftaa, kivihiiltä,
tinaa y. m.) käytetään etupäässä vain suolaa,
Nisa-purin turkooseja, lyijyä ja vaskea, niitäkin
vähissä määrin. — Käsiteollisuus on
taantunut euroopp. tavarain kilpailun takia, mutta
tuottaa vielä etenkin mattoja, vaippoja,
fili-giaani- ja vaskiteoksia, aseita y. m. s. — Li
i-kennettä välittävät karavaanit. On vain viisi
ratastietä sekä 12 km pitkä rautatie Teheranista
Abd-ul-Azimiin; venäläisten rakentama rautatie
Venäjän rajalta Dzulfasta Tabrikseen
valmistumassa (1914). — Sälikölennätinlinjoja
11,162 km, asemia 131, engl., ven. tai pers.
hallinnon alaisia. Postiasemia 218,
säännöllisen postiliikenteen aloittivat itävaltalaiset 1877.
Kauppalaivastoon kuuluu vain
vähäpätöisiä purjealuksia. Päiisatamat ovat Enzeli.
As-tara. Mesediser (Kaspian-meren rannalla), Busir
(1. Abusehehr), Bander Abbasi. Bander Lingah ja
Muhamrah (Persian-lahden ja Ormusin-salmen
rannalla). Kaspian-meren satamissa selvitettiin
tiliv. 1912-13 0.75 milj. rek.-ton. (kaikki ven.
aluksia), muissa l.ss milj. rek.-ton. (siitä l,ss milj.
rek.-ton. engl.). — Ulkomaan kaupasta
63% on Venäjän. 21% Englannin käsissä. Tiliv.
1912-13 tuonti oli arvoltaan 287.s milj. mk.
(puu-villatavaroita 93.t milj., sokeria 70.i milj.. teetä
20.» milj., jauhoia 11.» milj. mk.) ja vienti 211
milj. mk. (puuvillaa 47.» milj., mattoja 30.4 milj..
hedelmiä 24 milj., riisiä 21.» milj., opiumia 17,«
milj. mk.). Sisämaan kauppapaikoista
tärkeimmät Tabris. Teheran ja Mesed. — E a h a
yksikkönä on hopeafcrnn = 20 J«/iia = 40 pulia = Smk.
0.501 (alkuaan = 1 frangi). Lisäksi on v:sta 1900
nikkelirahoja = 1 ja 2 sallia; vaskirahoja
käytetään enään vain syrjäisissä maakunnissa.
Kultarahat. tomanit ovat joutuneet liikkeestä pois; 1
kultatoman nyk. = 22 krania. — Juoksevia ja
kuivia tuotteita myödään painon mukaan;
yksikkönä on iniskal = 24 nahhodia. = 4.» g. Enimmät
tavarat punnitaan batman 1. man nimisissä
painoissa, joiden suuruus eri paikkakunnilla
tuntuvasti vaihtelee: 1 Tabris-man = 640 miskalia;
kharvar = 100 mania. — Pituusyksikkönä on zer
1. ges = 16 gerehiä = I.04 m. Fersali
(postipenin-kulma) = 6.000 zeriä = 6.240 m.
Uskonnoltaan persialaiset ovat
muhamettilaisia, mutta vastakohtana sunniittilaisille naa
pureilleen. turkkilaisille ja arabialaisille, siit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
