Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Persia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«s»
Persia
•140
tr i. lindau pyhiinvaelluspaikkansa «n Meëed.
Pappina mollakn* voi olla jokaineii. joka osaa
lukea Koraania ja selittää lakia. Ylempiä
pappeja ovat MMifaäuiit. Hengellisenä päiimielienii
•’t Kerbelan muitahid, iiuamin edustaja. Halli
tuksella ei ole mitään valta» pappien
asettamisessa, mutta se nimittää virkoihin £eifc-u/-i*i<tniit
i -ellaisten mo-keiain piiämiehet, jotka nauttiviit
avustusta valtion omaisuudesta. Ylemmät papit
ovat u-sein, vastakohtana alemmalle papistolle,
valistunutta ja edistysmielistä väkeä.
Lukemattomat alkeiskoulut, makhlabit. ovat yksityisten
ylläpitämiä laitoksia: opetus supistuu Koraanin
lukemiseen. Keskikoulut, medreiit, joita on
melkein kuikissa kaupungeissa, kuuluvat tav.
johonkin moskeiaan. Suurimmissa kaupungeissa on
muutamia euroopp.-mallisia kouluja.
Oikeudenhoito on kuvernöörien ja heidän
virkamiesten».! -eka pappien käsissä; edelliset tuomitsevat
urfin yleisen lain*. jälkimäiset «arin (jumalalli
•en lain) mukauu.
Valtiomuoto v :sta 1006 perustuslaillinen.
Valtion pääntie» on kad/aari-heiinoou kuuluva
-aahi iah in iak = ,.kuningasten kuningas"):
hänellä on rinnallaan 8-henkinen toimeenpaneva
mi-ui-teristö pääministeri, uiko-, sisii-. opetus-,
liikenne . sota . raha- ju kauppu-asiain ministerit I.
visiirit). Lakia säätää 1!)0G muodostettu
kansalliskokous medilis • sara i milli, johon kuuluu 120
alkuaan 156) yhteiskuntaluokitta» valittua
jäsentä’. — Pääkaupunki Teheran. —
Paikallishallintoa varten P. jaetaan 33, rajoiltaan usein
muuttuvaan provinssiin: suuremmat ovat
nimeltään mamlikat i =• ..kuningaskunta"), pienemmät
cilajal. Provinssit, joiden etunenässä ovat
kuvernöörit, hakun ’suuremmissa provinsseissa tav.
ra/i. pienemmissä zabil), jakaantunut
aliprovins–eihin. nämä piirikuntiin j. n. e. Kaikilla on
eri-nimelliset esimiehensä, joiden päätehtäviä ou
verojen kokoominen. — Paimentolaisheimot eivät
välittömästi kuulu näiden hallinnollisten
viranomaisten alle: heillä on onnit päällikkönsä (jotka
myös vastaavat veroista), ilkliani, ilbcyi, khau.
ra is, rmir, mir. ieikh j. n. e. — Valtion tulot
ou viime vuosiin asti saatu etupäässä
maanviljelijöitä. käsityöläisiä ja kauppiaita rasittavista
maliat nimisistä veroista. Nyk. kuitenkin tullit
ovat vielä tärkeämmät. Tiliv. 1911-12 tulot
olivat 51.a milj. mk. (tulli 20 milj., maliat 17,> milj.
mk. . inenot 40.» milj. mk. Valtiovelka 1913
(Venäjälle ja Englannillei 214 milj. mk. — I*:n
pankit toimivat ven. tai engl. pääomilla. —
Sotavoimaa on monta vuosikymmentä turhaan
koetettu järjestää euroopp. kannalle euroopp.
upseerien avulla. Aseissa on nimellisesti n. 90,000
miestä todellisuudessa n. 35.000; useat joukoista
ovat säännölliseen sotaan käyttökelvottomin.
Pura- on Teheranissa ven. upseerien v:sta 1879
muodostama ja johtama n. s. kasnkknosasto (2.000
miestä), jonka lisäksi 1912 Tabrikseen
perustettiin samanlainen joukko. — Nyk. ruots. upseerien
ohjaamaan santarmistoon kuuluu 6.000 miestä. —
Sotalaivasto käsittää 8 pientä,
tullivartiopalve-lusta suorittavaa alusta. — Vaaku n n:
kultainen. vihreällä nurmella kävelevä leijona, miekka
etukäpälässä, kultainen aurinko takana. —
Lippu ks. liitekuvaa kirjoituksessa Lippu.
[Adams, ,.P. by a persian" (1906i; Benjamin, ,.P.
md the persian*" (1887); Browne. ,,A year
ainougst the persiuns" (1893). ..The revolution in
P." (19101; O||rion, ,.P. and the persian ipies
tion" 1892i; Feuvrier. ..Trois nus il la cour de
Perse" (1899); Gordon. „P. revisited" (1896);
Heilin. ..(lenom 1’.. Mesopotnmien ete." i18S7) : Moore.
.The orient express’’ (1914) ; Shuster. „The
strangling of P." (1912); Sykes, ..Ten thousand
miles in P." (1902) ; Tonnini. ..Ekonomitseskoe
polozenie Persii" (1895); Wills, „Tn the land of
ihe lion and the sun" (1886).] F.. E. K.
Historia. Arjnlaisperiiisten persialaisten
kotimaa oli Persis (nyk. Fars) maakunta Lou
iiuis-Irännissä. Harjoittaen maanviljelystä, kai
iiinhoiton ja metsästystä he olivat tavoiltaan
yksinkertaisia sekä karaistuja sotureita; he
tunnustivat Zarathustran oppia (ks. Persian
m u i n a i 6 u s k o li t o). 800-luvulla he joutuivat
Sssyrinn valtakunnan alamaisuuteen, jossa he oli
vat sen häviöön saakka 606 e. Kr. N. v:een 550
■ Kr. persialaiset akhemenidien sukua olevien
ulikuningusten hallitsemina kuuluivat Meedian
valtakuntaan, kunnes Kyyros heidät vapautti
kukistamalla Astyageen. Meedian viimeisen hallitsi
jan: hiili perusti muinnispersialaisen
valtakunnan. Hiin valloitti lisäksi Lyydian
valtakunnan (ks. K roisos), jolloin myös kreik.
siirtokunnat Vähän-Aasian länsirannikolla joutui
vat Persialle, sekä 539 Babylonin ja koko uusbaby
loninlnison valtakunnan. Kyyros kantui retkellä
.Inksartes-virran koillispuolella asuvia nomadeja
vastaan n. 530 e. Kr. Hänen poikansa ja
seuraajansa Kambyses valloitti 525 Egyptin. Kuultuaan
meedialaisen papin Gaumatan kapinasta (tiimii
väitti itsensä Kambyseen veljeksi Smerdiiksi.
jonka kuningas oli murhauttanut) Kambyses
palasi kotiin, mutta kuoli matkalla joko
tapaturmasta tai murhattuna 522. Pian sen jälkeen
Gaumatan (n. s. Vnle-Smerdiin) murhasi nkhemenidi
Dareios tovereineen. Dnreios I nousi
valtaistuimelle 521. kukisti tarmokkaasti kapinat ja
laajensi valtakunnan rajat (idässä Indus-virtnnn
saakka). Pani toimeen sisällisen järjestyksen,
jakoi valtakunnan kahteenkymmeneen maaherra- eli
satraappikuntaan, rakensi teitä ja perusti
jiosti-laitoksen. Pääkaupunkina oli komea Susa.
Tehtyään turhan retken skyyttiläisiä vastaan 513
Dareios joutui sotiin kreikkalaisten kanssa (ks.
Kreikka, historia). Traakia ja Makedonia
valloitettiin ja joonialaisten kapina kukistettiin,
mutta kaksi retkeä varsinaista Kreikkaa vastaan
päättyi onnettomasti: jälkimäinen Marathonin
tappioon 490. Dareios ta (k. 485) seurasi hänen
poikansa Kserkses, joka kukistettuaan
kapinoineen Egyptin jatkoi sotaa kreikkalaisia vastaan.
Iliinen retkensii päättyi Salamiin ja Plataiain
tappioihin 480 ja 479. jonka jälkeen persialaiset
vielä menettivät Makedonian. Trnakinn,
Aigoinn-ineren saaret ja Vähiin-Aasian kreik. siirtokun
nat. — Persian valtakunta rappeutui nyt
nopeasti: kuninkaat ja kansn veltostuivat ja
satraapit pääsivät melkein itsenäisiksi. Kserksestil,
joka murhattiin 405, seurasi hänen poikansa
Artukserkses I (k. 429) ; hän sai taistella
uppiniskaisia satraappeja vastaan; kukisti Egyptin,
joka uudestaan oli noussut kapinaan. Hilnen poi
kansa Dareios liru (k. 4<I4| aikana valtakunnan
tila tuli yhä huonommaksi. Dnrcioksen seuraaja
oli hänen vanhempi poikansa Artukserkses II;
tilinä voitti Kunaksan kentällä 401 veljensä Kyy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>