Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Persian kieli ja kirjallisuus - Persian-lahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
’145
sittuja ja laajalle levinneitä ovat persialaiset
tarukertomukset, kuten „Töti’näme"
(papukaijakirja) ja „Sindbädnäme", joiden aiheet ovat
alkuisin Intiasta. Erittäin rikas ja arvokas 011
persialaisten historiallinen kirjallisuus. Heidän
lukuisat kronikkansa alkavat jo 10:nneltä
vuosisadalta. Persialaiset ovat käsitelleet
kirjallisuu-tensakin historiaa. Niinikään on muutamia
tärkeitä teoksia maantieteen alalta. Myöskin
filosofiaa ja varsinkin etiikkaa viljelivät
persialaiset ahkerasti, Avicenna, itämaiden merkillisin
keskiaikainen filosofihan oli synnyltään
persialainen. Persialaisen kirjallisuuden kukoistusaika
kesti n. v:een 1500. —• [Ethé, „Neupersische
Lite-ratur" (Grundriss der iran. Philologie, II); Horu,
..Gesehiehte der pers. Litteratur" (1901); Browne,
„Literary history of Persia" (1902).] J. J. M.
Persian-lahti (aikaisemmin Golfo di Bassot a =
Basrau-lahti, lat. Sinus Persicus) ulottuu
Ara-bian-merestä, Intian valtameren pohjoisosasta
Or-muksen-salmen kautta luoteista kohti, erottaen
toisistaan Persian ja Arabian niemimaan; 237,000
km3, keskileveys 185 km, suurin leveys 334 km.
Saaria kaikkiaan 4,100 km2, suurimmat Tawilah
(Persian rannikolla) ja Bahrein-saaret
Bahrein-lahdessa Arabian rannikolla. Lahden suurimmat
syvyydet eivät tavoita 200 m. Arabian
niemimaan rannikko on yleensä loivaa hiekkarannik
koa. Persian taas kallioista, jyrkkää. Ainoa
huomattava P:een laskeva virta on Eufratin ja
Tigriksen yhteinen suu Sat-el-arab. — Kalarikas;
helmenpyyntiä harjoitetaan etenkin
Bahrein-saa-rilla. — Laivaliikenne verraten vaaratonta,
vilkasta. Se ou melkein kokonaan Englannin
käsissä; Englannilla on niinikään hallussaan
valtiollinen määräämisvalta P:n rantamailla.
E. E. K.
Persian muinaisuskonto, Zarathustran n. 600
e. Kr. perustama uskonto, jonka perusajatus sen
pyhäin kirjain Avesta in (ks. t.) mukaan on
taistelu A h u r a Mazdan ja A h r i m an i-n
valtakuntain välillä. Ahura Mazda 1. Ormuzd
(„viisas herra") on G ä t h a-laulujen mukaan
ainoa jumala, kaiken, myöhemmin kaiken hyvän
luoja, pyhä ja vanhurskas olento, jonka tahto
toteutuu kaikkialla ylienkelien a m e s a
spen-t ain toimesta. Hänen olentoaan, joka on kuin
auringon säde, ei voi kuvin esittää. Häntä
vastassa on valheen henki A k o M a i n y u 1.
Ahriman, kaiken pahan ja vahingollisen luoja,
joka jo alussa valitsi »pahimman teon" ja ou
siitä pitäen pahain henkien dëvain johtajana
taistellut hyviin valtakuntaa vastaan. Näiden
valtakuntain välillä ihmisen pitää valita. Ahura
Mazdan palvelija viljelköön maata, hoitakoon
hyvin karjaa, karttakoon verisiä uhreja ja
palvelkoon kaikessa elämän voimia. Siten luin saa
kuoltuaan osakseen »parhaan" (paratiisin), mutta
valheen palvelija saa kitua kuolleiden (Tjinvat-)
sillalla vihdoin joutuakseen valheen kuiluun.
Maailman lopulla, jonka profeetta uskoi pian
tapahtuvan, paha kokonaan tuhotaan ja
ihmiskunta pelastuu elääkseen uudessa, paremmassa
maailmassa. Myöhemmin P. m. kehittyi
moni-jumaluutta kohti siten, että ylienkelit
kohosivat itsenäisiksi jumaliksi Ormudzin rinnalle ja
että vanhoja kansanjumalia otettiin heidän
ohel-leen. Samalla uskonnon papillinen,
lainomainen leima kehittyi huippuunsa. Puhtauden säi-
446-
lyttäminen on jokapäiväisessä elämässä tärkein
velvollisuus. Semminkin ou puhtaita alkuaineita,
tulta, vettä, ilmaa ja maata suojeltava
saastutukselta. Jumalanpalvelusmenoille, joihin kuului
uhreja ja rukouksia, omistettiin taianomainen
vaikutus. Naudan lihan syöminen on kielletty.
Vainajien henget, {ravasit, auttavat eläviä
Herran tahdon täyttämisessä monenlaisissa
luvallisissa toimissa. [E. Lehmann, »Zarathustra" I &II
(1899-1902), P. D. Chantepie de la Saussaye,
»Lehrbuch der Religionsgesehichte" II (1905),
A. J. Pietilä, »Drei Versuchungsgeschicliten:
Zarathustra. Buddha, Christus" (1910) ja
»Zarathustra, Buddha. Kristus" (1911).] A. J. P ii.
Persienni (ransk. persicnne), sälekaihtimet.
Persigny
sinjVJ, Jean Gilbert Victor
Fialin, P:n herttua (1808-72), ransk. [-valtiomies; aloitti uransa sotamiehenä, mutta sai pian
eron tasavaltalaisten mielipiteittensä tähden;
muuttui 1830-luvulla innokkaaksi bonapartistiksi
ja tuli prinssi Ludvik Napoleonin läheiseksi
ystäväksi; auttoi viimemainittua tämän
kapinayri-tyksissä 1836 ja 1840, minkä johdosta
tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen, mutta pääsi
helmikuun vallankumouksen jälkeen 1848 vapaaksi;
toimi sitten innokkaasti Ludvik Napoleonin
hyväksi presidentinvaalissa, tuli 1S49 lakia
säätävän kokouksen jäseneksi ja otti tehokkaasti osaa
valtiokaappaukseen 2 p. jouluk. 1851;
sisäasiainministerinä 1852-54; senaattoriksi 1852;
lähettiläänä Lontoossa 1855-58 ja 1859-60; uudelleen
sisäasiainministerinä 1860-63. P. oli
sivistymätön, mutta älykäs ja rehellinen mies, ja
keisarivallan uskollisimpia kannattajia. Hänen
muistelmansa julkaistiin 1890. J. F.
Persikka ks. P e r s i k k a p u u.
Persikkapuu (Amygdalus persica 1. Prunus
persica), matala puu tai suuri pensas, hyvin
läheistä sukua mantelipuulle, josta sitä on vaikea
erottaa muusta kuin hedelmästään, joka on
mehevä luumarja, ei nahkea kuten mantelipuulla.
Hedelmä, persikka, on hyvin maukas,
vihreälihai-nen, pienen omenan kokoinen, hienokarvainen,
yhdeltä laidaltaan syväuurteinen. (ks. liitekuva
Hedelmä I). Kukkii paljasoksaisena. Kotimaa
luultavimmin Kiina, jossa sitä on
monimuotoisena viljelty noin 4000 vuotta. Italiaan p
tuotiin vasta Kristuksen ajalla. Hyvin yleisesti
viljellään p:ta Etelä- ja Keski-Euroopassa ja
vastaavilla seuduilla muissa maanosissa. Suurin 011
viljelys Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Vielä
eteläisimmässä Ruotsissa ja Norjassa viljellään p :ta
siileistöissä. Meillä kasvatetaan sitä siellä täällä
kasvihuoneissa. K. L.
Persilja (Petrosrlinum sativum, Apin m
pelro-selinum), tummanvihreä, kalju sarjakukkaiskasvi.
Lehdet 2-3 kertaa parilehtiset. kukat
kellanvih-reät, hedelmät melkein palleroiset. Kotoisin
Välimerenmaista. Vil jellään hyvin yleisesti
keit-tiökasvitarhoissa eetterisiä öljyjä sisältävien
lehtiensä vuoksi mausteeksi ja ruokalajien ja
vatien koristeeksi (lehtipersilja), tai, meillä
harvinaisena, erästä toista muotoa turvonneiden,
kartiomaisten. pasternakan tapaan käytettävien
juuriensa vuoksi (juuripersilja). On ennen käytetty
lääkekasvina. Kun joskus on sattunut
myrky-tystapauksia syystä, että on sekoitettu p :aa
Elelä-Suomen puutarhoissa harvinaisena kasvavaan
rikkaruohoon, hyvin myrkylliseen hukanputkeen
Persian-Iahti —Persilja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
