Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Persian-lahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pcrsipcerata— Persoona
14«
di v illi|>ersitjaan Ethnao tyHøpmm .
suositellaan erityisesti kurttulehtisen p:u viljelemistä.
Hukanputkeo lehdet tuntee vastenmielisestä,
sipulia muistuttavasta hajustaan. Ä. L.
Persipeerata lat. jNmTjwi), havaita.
välittömästi tajuta, ks. Perseptsioui.
Persis kotimaisella kielellä 1’äraà. nyk. Far-
• islam vanhalla ajalla lrauniu muakuuta.
Persian valtakunnan emämaa, rajoittui Susiunaan,
Meediuun. Karmaauiuan (jouka se aikuisemmin
myös käsitti> ja Persian-lahteen. Siihen kuului
kolme osaa. paljas ylätasanko pohjoisessa
(kaupunki Per-epoli» . vyöhyke yhdensuuntaisia,
kiiu-k>—ta koilliseen kulkevia. 5,000 m:iin kohoavia
vuoret,selänteitä, -eka ka|>eu. kuuma rantatusanko.
Maassa u-ui useita, osaksi arjulaisia heimoja
viimemainittuja olivat pusargadit y. m.).
Van-empi puukaupunki oli Pusargadee. myöhempi
Persepolis. Siitä levisi 6:nnen vuosis.
keskivaiheilta saakka e. Kr. persialaisvalta. G. K.
Persius Flaccus, Aulus (34-62), roomal.
satiirikko syntyisin Etrurian Volaternesta.
Pääkaupungissa hau joutui tekemisiin aikunsu
huo-umttavimpien kirjallisten henkilöiden kanssa,
erittäinkin stoalaisen filosofipiirin ja ennen
muita Cornutukseu kanssa. P. F:n runous vitsoo
ajan -airuloisia ilmiöitä ja nurjia
katsantotapoja stoalaisuuden hengessä. Hänen tyylinsä,
j©–a näkyy jälkiä Luciliuksen ja Horatiuksen
vaikutuksista, on suppeaa uiua hämäryyteen
-.lakka. — [Julk. O. Julin (1844), siitä 3:uiieu
pain. BQcheler (1893) y. m.] E. ll-l.
Persona ks. Persoona.
Personaali (lat. persönü’lia =
henkilökohtainen), henkilökunta. — Personaali
pronomini ks. Pronomini.
Personaalirasite ks.
Personaaliservi-tuutti.
Personaaliservituutti iks. Servituutti) I.
p.-rasite ou se laji servituutteja, jonka hallinta
on kiinnitetty määrättyyn henkilöön. Sen
vastakohta on reaali- 1. kiinteistöservituutti. jonka
hallinta kuuluu määrätyn kiinteistön omistajalle,
olipa tämä kuka tahansa. Servituuttiiu
suhtautuu rasitetun kiinteimistön omistaja passiivisesti,
s. o. hän on velvollinen kärsimään jonkin teon
tai it.-e olemaan tekemättä jotakin. Sitävastoin
rasitus on luonteeltaan aktiivinen, omistaja
on velvoitettu positiivisesti toimimaan
määrätyllä tavalla. Eläke 1. syylinki saattaa
luonteel-tuan olla sekä rasite että rasitus. Esim. oikeus
pitää lehmää talon laitumella tai kylvää
perunoita talon peltoon on rasitteen-, oikeus saada
käyttää talon hevosta tai saada muita suorituksia on
rasituk-enliiontoinen. Toiset tutkijat tahtovat
kuitenkin kieltää p:t meidän oikeudessamme ja
pitävät niitä rajoitettuina käyttöoikeuksina.
Teo-r«-etti«ir-ti voi niitä hyvin pitää
servituutiuluon-toisina. ks. Servituutti. El. K.
Personaaliunioni fks. Persoona) suhde,
johon kak-i valtiota itaikka useampia) joutuu sen
• •hdosta, että niitten vallanperimynjärjestysten
nojalla kruunu kummassakin maassa tulee
Hilmalle fyysilliselle henkilölle. P. ei ole mikään
valtioyhdistys oikeudellisessa mielessä, vaan
ai-iii.i-tj.in satunnainen tosiasiallinen olotila, joka
,alleen purkautuu, milloin
vallanperimysjärjes-tykset eivät ole yhdenmukaiset ja joka
sellaisena .n ei tuota muita oikeusvaikutuksia kuin sen.
että hallitsijnheukilön yhteisyyden vuoksi sota
molempien valtioitten kesken p:n kestäessä ei
voi tulla kysymykseen. Historiallisesti p. kyllä
toisinaan on ollut alkuasteena kiinteumpliän
yhteyteen. Muutamien maitten valtiosääntö
mää-i .i.i. että hallitsija ei samalla suu olla vieruun
valtion hallitsijana. Varsinkin varhaisempina
uikoiuu p:sta usein erehdyttävästi ou puhuttu
-uuitissu merkityksessä kuin reaaliuniouistu. jostu
se on tarkoin erotettava. — P:ssu ovat
keskenänsä olleet m. m. Englanti ja Hannover (1714
1837), Hollanti ju Luksemburg (1815-90). K. E.
Persona grata /-<5’- grti-] (lat.), mieluinen,
suosiossa oleva henkilö (vastakohta: p. i n g r a t a).
Personalia /-sötM?’-/ (lat.), elämäkerralliset
liidot.
Personalismi (ks. Persoona) ou se
käsitys. että persoouullisuus on tunnustettava kor
kcinunaksi elämänarvoksi (Kant, Fichte, Euckeni
tahi että tosiolevninen maailma on ajateltava per
soonullisten olentojen aatteelliseksi yhteydeksi
(Boström). Myöskin se (Lotzen) käsitys, että
vain ehdoton, ääretön persoonallisuus on tosi per
soonallisuus ja että siten Jumilla on
korkeammassa mielessä persoouullisuus kuin rujoitetut
äärelliset ihmispersoonallisuudet, kuvau persona
listista maailmankatsomusta. Z. C.
Personifieerata 1. p e r s o n i f i o i d a (ransk.
personnifier < lat. persö’na = henkilö, ja facere =
tehdä), olennoida, personoida, henkilöidä; esittää
yleisiä käsitteitä, ominaisuuksia, elottomia
kappaleita, luonnonvoimia j. n. e. elollisina olentoina,
henkilöinä. — P e r s o n i f i k a ts i o n i,
tällainen henkilöiminen, tui henkilöitymä.
Personne /perso’»/, John (s. 1849), Linkö
pingin piispa. P., joka v:sta 1897 oli
Linköpingin tuomiorovasti, valittiin 1910 saman
hiippakunnan piispaksi. V. 1900 P. julkaisi kirjasen
..Bilielkritiken", jossa ensi kerran huomattavalta
kirkolliselta taholta Ruotsissa tunnustettiin raa
matunkritiikin oikeutus. P:lla on suuria ansioita
Ruotsin raamatunkäännöstyössä. E. K-a.
Persoon J-sö’nJ, Christian II e n d r i k
(1755-1837), lioll. kasvitieteilijä, opiskeli liiiike- ja
luonnontieteitä Leidenissä ja Göttingenissä, kuoli
lääkärinä Pariisissa. P. oli aikansa etevimpiä
sieni tieteilijöitä; hän on nimittänyt useita
sieni-sukuja ja lukuisia lajeja. Tärkeimmät teokset:
..Ohserviitiones inycologicæ" (1796-99) ; ,,Synopsis
methodica fungorum" (1801); „Mycologia
euro-pæa" (1822-28). J. 1. L.
Persoona (lat. pemt/na = näyttelijän naamio,
näyttelijän osa, henkilön luonteenomainen
esiintymistapa), henkilö. — Filos. Itsetajuincn yksi
löllinen olento, olento, joka tunteillaan voi ko
kea elämän arvokasta sisällystä sekä pystyy oman
itsensä tietoiseen käsittämiseen ja määräämiseen.
P:n käsitteellisenä vastakohtana on pelkkä esine,
joka on vain keino I. välikappale sen ulkopuolella
olevia tarkoitusperiä varten eikä merkit.se omalle
itselleen mitään. Kun p.-käsitettä ei ymmärretä
vain muodollisesti tajuamisen sisäiseksi
yhteydeksi. vaan myöskin sisällyksellisesti, joten
otetaan huomioon itsetujuiselle keskukselle kuuluva
yksilöllinen elämftnsisällys, niin johdutaan
persoonallisuuden käsitteeseen. Jos tämil
käsite ymmärretään pelkästään sielutieteellisesti.
niin sillä tarkoitetaan vain itsetajuista henkistä
keskusta, joka kokoaa yksityiset sielunliikkeet ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
