Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perttula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4K>
Peru
-tr.t;
> iiristo-ta saakka tulevat ovat
runsusveti-f . Tuhoisat maanjäristykset ovat tavallisia.
Ma) t»vasta vuoristosta ja P:u geologiasta ks.
k o t il i 11 i f r r i l ; vuoriston asutut osat ovat
yl-atasankoiliin jwrumo I. puno, uurtuneet
laaksot ja vuorten alemmat rinteet.
Aarniometsä-seutu käsittää Kordillieerieu piiäjouojeu
itiipuo-leila olevat matalat vuorihnarakkeet ja niiden
juurella olevan Amazonas-joen laaksoseudun. —
Ilma - to eri osissa hyvin erilainen.
Korilil-lieerien itärinteellä ja tasangon aarniometsissä
vallitsee korkin tasainen liiinpti. satua runsaasti,
i.r-inkin ke-.illä ilokak.-liuhtik.) ja
kasvullisuus on -en mukaisesti rehevää (palmuja,
kimapuu y. m.). — Vuoristossa lumiraja on
4 s " ’».JOO in vi. merenp. Yliitasangoilla sää
t ilvisaikaan toukok.-lokak.) on kirkas, kuiva,
sadeaikana melkein jokn päivä on rajuja
ukkossateita ja lumimyrskyjä. Pensas- ja
ruoliokas-vullisuus Caleeolaria-, Kuphorbia-, ituina-,
O.ra-/>.»-, Baxifraga-, Grnliana-, Astragalus- y. m.
lajeja) vallitsee vuoriston korkeammissa osissn,
länsirinteillä ja puna-alueilla (joiden
leimnkas-»eja ovat Utipa lchu, Comjiosifir-lajit,
kaktukset y. m. s.i. Ituiinikolle knakkois-pusaatituulet
eivät pääse. Siellä puhaltavat kuivat etelätuulet,
joten alue on melkein sateeton. Talvisaikaan
sakea usva igurua) virkistää niukkaa
kasvullisuutta. V :n keskilämpö Limassa -f-18,i°C,
helmikin +23.«°C. heinäkin +14,i°C. — Joista
huomattava Amazonas-joen yläjuoksu Maraflon
monine kuljettavine lisiijokineen. Suuri
Titieaea-ärvi on puoleksi Pm alueella. Muita pienempiä
vuoristojärviä on paljon. — Eläimistössä
tavataan samoja lajeja kuin naapurimaissa. Piile
minaisia ovnt laumaeläimet, ainoat intiaanien
kotieläimet ennen espanjalaisten tuloa.
Asukkaista 1890 oli intiaaneja 62%,
mes-titsejä 22,i%. valkoisia 12%, mulatteja ja
neeke-reitä 2’ . kiinalaisia 1,s%; espanjan kieli
vallitsee. Pm intiiinnit jnetann tav. kolmeen
ryhmään. rannikon plantaaseilla jn kaupungeissa
■suviin, vuoriston muunviljelystä, karjanhoitoa
ja vuorityötä harjoittaviin sekä montaüan
„vil-leihin". osaksi vielä nivan itsenäisiin,
metsästystä ja kalastusta harjoittaviin heimoihin.
Väestön pääo-an muodostuvat vuoristo-intiaanit,
clio-/o», jotka jakaantuvat kctiua- I. inka- sekä
ay-maro-kansoihin. Valkoiset asuvat
enimmäkseen kaupungeis-u. neekerit rannikolla. —
Valtio-uskonto on roomal.-katolinen; aarniometsäin
ntiaanit ovat vielä enimmäkseen pakanoita.
Kirkollisesti P. muodostaa 9 hiippakuntaa, joista
yksi arkkihiippakunta. — Opetusolot
huonolla kannalla; opetus enimmäkseen pappien
käsissä. Nimellinen koulupakko. V. 1913 oli
2 253 kansakoulua, joissa 146.272 oppilasta.
Li-ma–s on jo 1551 perustettu yliopisto
(Amerii-knn vanhin) ; Arequipassa, Cuzeossu ja
Trujil-lo«-:i myös ..yliopistoja". Limussa on muutamia
korkeampia ammatillisia opistoja. PUäeli
n-keinona on maanviljelys. Rannikkoalueen
jokilaaksois-a viljellään sokeriruokoa (josta
sokeritehtaissa vuosittain valmistetaan n. 150,000
ton. rankn««keriii i. puuvillaa ilisiiiintyvässil
miiä-räsiä). riisiä maissia, viinirypäleitä, ylempänä
kahvia, vuori s to–a maissia, vehnää, quinoan
Chi-nopofhum quinoan pähkylöitä, tuleentuu
punallakin). perunoita, ora a lOralin tulxrona n juuri-
inukuloitni. Mon ta liasta saadaan kokan,
kiina-puun kuorta (kiinnpuu kuitenkin nyttemmin
jo melkein hävitetty), knutsukkiu, kaakaota,
tupakkaa. arvokkaita puulajeja. — K a
r-I a n h o i t o a harjoitetaan vuoristossa;
tärkeimmät kotieläimet ovat laama, alpakka, vikunja,
liimmas ju nauta. Mainittavin tuote on villa. —
Vuorit y ö, joka kuutin aikuu on ollut
rnp-piolla, kärsien epävarmoista valtiollisista oloisin
ia liikenneteiden puutteesta, on viime vuosina
alkanut elpyä ameriikkalaisten ja englantilaisten
kiinnitettyä siilien pääomia. Melkein kaikkia
mi-neraalikunuan tuotteita tavataan. Tärkeimmät
vuski (tuotanto 27,500 ton. 1913), hopea (297,540
kg 1910). kulta, polttoöljy. Tärkein kaivosseutu
on Cerro de Paseo, jonka, vaskisuonia sanotaan
maailman rikkaimmiksi ja josta vv. 1784-1889
saatiin hopeaa 1,000 milj. mk m arvosta. —
Tärkeimmät gunnosnaristn (samoin kuin Etelii-Pin
salpietnrikentät) joutuivat 1883 Chilelle, ja
useimmat Piile jääneistä ovnt nyk. jo
tyhjentyneet; tuotunto 1912 oli 36,600 "ton.
—"Tehdasteollisuutta edustavat sulattimot,
sokeritehtaat, muutamat puuvilla-, nahka-, olut-,
saippua-, koku- y. m. niuau tuotteita jalostavat
tehtaat. Intiaanien aikaisemmin harjoittama
huomattava kotiteollisuus (kankaita) on menettänyt
merkityksensä. — Liikenneteiden
rakentaminen tavattoman hankalaa; rautatieyhteydestä
rannikolle kuitenkin riippuu vuoriston kehitys.
Rautateitä 1912 2,766 km (m. m. kuuluisa vuo
ristorata Lima-Orojn-Cerro de Paseo). Liikenne
tapahtuu enimmäkseen vielä kuten inkn-nikann
laumaeläimen avulla. — Kordillieerien
itäpuolella liikenne käyttää Amazonas-vesistön hyviä
vesiteitä; pääsatama siellä on Iquitos, jonne
valtamerialuksetkin pääsevät. —
Sähkölennätin-linjoja 15,000 km (1912), useita asemia
langatonta sähkötystä varten. — Puhelinlankoja 11,400
km (1911).’ — Postiusemia 781 (1912). —
Kauppuluivnsto 44,126 rek.-ton. netto (1911).
Tärkeimmät satamat Callao, Paita, Trujillo, Mol
lendo. Callaon satumassa ulkomaisessa
merenkulussa selvitettiin (1912) 2,< milj. rek.-ton. —
Ulkomaankauppa 1912: tuonti (kankaita,
koneita ja rautatavaroita, vehnää, riisiä,
piiperin, kivihiiltä) 130,» milj. mk„ tulee
Englannista (30,i milj.), Yhdysvalloista (27,7 milj.),
Saksasta (20,7 milj. mk.). Vienti (metalleja ja
mineraaleja 55,7 milj., sokeria 35,» milj.,
knutsukkiu 32.i milj., puuvillaa 28 milj.,
polttoöljyä 19 milj. mk.) 237,• milj. mk. menee
Saksaan (88.» milj.), Englantiin (63.» milj.),
Yhdysvaltoihin (51.s milj.), Chileen (22,7 milj. mk.).
Rahayksikkönä on kultaiiftro = 10
ho-pea«o/ia - 1 Englannin pound sterling = Smk.
25: st. Paperirahoja ei ole. — Punkkeja on 6.
Mitat ja painot virallisesti metriset,
mutta kansa käyttää vielä espanjuluisaikaisia
mittoja ja painoja.
Valtiomuoto on v:lta 1860.
Toimeenpanovalta on 4 v:ksi valitulla presidentillä,
jonka rinnalla on 6-jäseninen ministeristö (sisä-,
sota-, uiko-, oikeus- ynnä kirkollis- ja
opetusasioin, raha-asioin ja yleisten rakennusten
ministerit). Lukio säätää 52-jäseninen senaatti
ja 116-jäseninen edustajakamari (jäsenet
valitaan 6 v:ksi). Pääkaupunki Lima. —
Oikeuslaitos on 4-asteinen. — Paikallishallintoa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
