Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perugia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
457
varten P. on jaettu 18 departementtiin, 2
ran-nikkoprovinssiin ja valtion yhteiseen alueeseen.
Maakuntia hoitavat presidentin nimittämät
prefektit. — Valtion r a h a-a siat joutuivat
Chilen sodan johdosta täydelliseen
epäjärjestykseen. Suunnattoman valtiovelan otti 1890
hoitaakseen lontoolainen The Peruvian Corporation,
saaden sitä vastaan laajoja oikeuksia P:ssa.
Ulkomainen valtiovelka nykyään 135.8 milj.
mk., kotimainen 78.9 milj. mk., lisäksi velka
Liman liikemiehille n. 63 milj. mk. Tuloarvio S9.s
milj., menoarvio 78,i milj. mk. 1914. — S o t
a-v o i m a. Yleinen asevelvollisuus. Rauhanaikana
aseissa n. 6.500 miestä. Poliisijoukkoja lisäksi
5.400 miestä. Sotalaivasto käsittää 4 isompaa
alusta (yhteensä 16.500 ton. deplasementti) sekä
muutamia pienempiä aluksia. Lisäksi pieni
joki-laivasto Amazonas-joella. — Vaakuna
kolmiosainen; ylhäällä vas. vikunja sinisellä, oik.
kiinapuu hopeisella ja alhaalla runsaudensarvi
punaisella pohjalla. Lippu ks. liitekuvaa
kirjoituksessa Lippu. [Garcia Calderon, ..Le
Pé-rou contemporain" (1907) ; Garland, „P. in
1906" (1907); Markham. ,.Travels in P. and
In-dia" (1862), ,.P." (1881); Middendorf. „P.,
Beob-achtungen und Studien über das Land und seine
Bewohner"; Paz Soldan. „Diccionario
geogrä-fico estadistieo del P." (1877), „Geografia del
P." (1861) ; Tschudi, ,.Reisen durch Siidamerika"
(1866-6S) ; Wright, „The old and new P."
(1909).] ’ E. E. K.
Historia. P:n vuorimaassa vallitsi korkealle
kehittynyt kotimainen sivistys, jonka ikää
kuitenkin on vaikea arvata. Inkain valtakunta oli
espanjalaisten tullessa maahan kenties vain n. sadan
vuoden vanha; sitä ennen oli ollut useampia
vanhempia sivistyskausia, joista on säilynyt
erinäisiä jäännöksiä: kiviaseita, rakennusten raunioita,
saviteollisuuden tuotteita y. m. Perintätiedon
mukaan P:ssa (joka käsitti myös nyk.
Ecuadorin ja Bolivian) vanhaan aikaan asui kolme
kansanryhmää : rannikolla chimukansat,
Kordilliee-rien laaksoissa ketsua sekä etelässä aymara.
Ket-sua-rylimään näyttävät kuuluneen inkat, jotka
Quitosta käsin levittivät valtansa yli
suurimman osan P:ua. Espanjalaiset Pizarron
johdolla löysivät P:n 1531 ja valloittivat
Huaska-rin ja Atahualpan veljessodan tähden
heikontuneen valtakunnan lyhyessä ajassa ja vähillä
voimilla. Senjälkeen alkoi valloittajain kesken
verisiä taisteluja, joiden aikana maa oli vähällä
erota Espanjan kruunusta. Espanjalaisen P:n
provinssin eteläraja määrättiin ensikerran, kun
Kaarle V antoi Chilen Almagrolle. V. 1548 de
la Gasca uudisti järjestyksen Ptssa. Y:sta 1542
P. oli espanjalaisena varakuningaskuntana Lima
pääkaupunkina; siihen kuuluivat myös Chile,
Paraguay, Buenos Ayres ja Tierra Firme. V. 1739
viimemainittu ynnä Quito muodostettiin eri
maaherrakunnaksi nimellä Uusi Granada, ja 1776
Buenos Ayres eri varakuningaskunnaksi
nimellä Rio de la Plata. Varsinkin Cerro de
Po-tosin 1547 löydetyt hopeasuonet tuottivat
suuria tuloja ja maanviljelys pysyi inkain
suorittamani viljelystöiden tähden verrattain
korkealla. Kauppa oli tarkoin rajoitettu; sen
täytyi kulkea yksistään Portobelon ja Panaman
kautta. Vapautussodassa P. kauan pysyi
Espanjalle uskollisena. V. 1820 liittoutuneet argen-
458
tiinalaiset ja chileläiset astuivat maihin P:ssa
ja voittivat espanjalaiset. Heiniik. 1821 P.
julistettiin itsenäiseksi tasavallaksi, ja argentiinal.
kenraali San Martin valittiin sen protektoriksi.
Hän luopui kuitenkin virasta, ja
espanjalaismie-liset pääsivät taas valtaan; vasta kenraali
Suc-ren voiton johdosta 1824 P. lopullisesti
vapautui ; Callao pysyi v:een 1826 espanjalaisilla. Ylä
Peru julistautui 1825 itsenäiseksi tasavallaksi
ottaen nimen Bolivia. Bolivar tahtoi yhdistää P:n
sekä Bolivian Kolumbian kanssa yhteiseksi
valtioksi. P. vastusti tätä ja aloitti 1829 sodan,
joka Bolivarin kuoltua päättyi P.n itsenäiseksi
tunnustamiseen. Myöhemmin on P:ssa ollut
melkein yhtämittaista sisällistii epäjärjestystä,
kapinoita ja vallankumouksia, josta on ollut
seurauksena tapojen villiytyminen ja maan
köyhtyminen. V. 1845 kenraali Castilla, eräs mestitsi,
anasti vallan ja hankki P:lle kuuden vuoden
rauhanajan sekä järjesti raha-asiat, elinkeinot
ja sotajoukon. Hänen vetäydyttyään
yksityiselämään 1851 alkoi uusia taisteluja, joiden
johdosta Castilla uudestaan tunnustettiin valtion
päämieheksi 1855. Hän julkaisi 1858 uuden
valtiosäännön. joka tarkistettiin 1860; siinä
kiellettiin muiden uskontojen julkinen
tunnustaminen, paitsi roomalaiskatolisen ja säädettiin
yleinen äänioikeus. Presidentti Pezetin aikana
alkoi 1862 riita Espanjan kanssa, joka m. m. koski
tämän valtion velka vaatimuksia; hänen
seuraajansa. diktaattori Prado julisti 1866 Chilen.
Ecuadorin ja Bolivian liitossa Espanjalle sodan,
joka ei kuitenkaan johtanut tärkeämpiin
seurauksiin. Seur. aikana rakennettiin m. m. useampia
rautateitä, jota varten otettiin lainoja
Euroopasta : guanorikkauksien käyttö annettiin
etumaksuja vastaan vuokralle ransk. toiminimelie.
Presidentti M. Pardo toimitti 1870-luvulla vapaa
mielisiä parannuksia. Kalliit rautatierakennuk
set nielivät taas valtion varat ja seurasi talou
dellinen pula. Presidentti M. I. Prado lakkautti sen
tähden korkojen maksun. Kadehtien Chilen
teollisuuden kellitystä hän teki liiton Bolivian kanssa
Chileä vastaan, jonka johdosta viimemainittu
valtio julisti sodan 1879. Tässä sodassa, jonka
aikana uudet vallankumoukset tapahtuivat P :ssa,
se kärsi täydellisen tappion, ja chileläiset
anastivat itse Liman. P:n anarkia teki rauhanteon
joksikin aikaa mahdottomaksi; se tuli vasta 1883
toimeen. P:n täytyi luovuttaa Tarpacan
provinssi ainiaaksi sekä Arica ja Tacna 10 v:ksi.
P:n raha-asiat joutuivat sodassa
auttamattomaan epäjärjestykseen. Senjälkeen sisälliset le
vottomuudet yhä jatkuivat. Chile ei ole vielä
antanut takaisin kahta riidanalaista provinssia.
G. R.
Perugia [ u’dzaj. 1. Provinssi Keski-Italiassa
(vastaa Umbrian maakuntaa), enimmäkseen
Apenniinien länsipuolella. Tiberin yläjuoksun
ympärillä: 9.709 km’, 686.596 as. (1911). 71 knr:llä.
Italian harvemmin asuttuja maakuntia. — 2.
Edellämainitun provinssin pääkaupunki, kauniissa
asemassa ja terveellisessä ilmastossa lähellä
Tiberin oik. rantaa, ratojen risteyksessä: 65.805 as.
(1911). ■— P:aa ympäröi vanha. 10-porttinen
muuri; huomattavia toreja: Piazza Grimana,
tuo-miokirkontori (jolla Julius III:n pronssipatsas
ja Fonte Maggiore-suihkukaivo. valm. 1277, N. ja
G. Pisanon veistoksia i Piazza Vittorio Emanuele
Perugia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
