Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peruna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Peruna
462
siin. keskinkertaisen aikaisiin ja myöhäisiin.
Aikaisia laatuja ovat: Amer. ruusu- 1. liätä-p.
(E a r 1 y R o s e), C a p e 1 1 a. E a r 1 v P u r i t a n,
Webb in aikainen valkoinen.
Maa-lahden aikainen p.. v. m. Tämän ryhmän
p:t ovat hienoja ja tavallisia ruoka-p:ita.
Keskinkertaisen aikaisia ovat: Erfurter Perla,
E a r 1 y Regent. Heinäkuu,
Keisarin-kruunu. y. m. Tämän ryhmän p:t lienevät
suurimmaksi osaksi tavallisia ruoka-p:ita.
Myöhäisiä laatuja ovat: Magnum bonum. U p
to d a t e. Windsor Castle, Fiskarsin
p., y. m. Tähän ryhmään kuuluu tavallisia ruoka-,
rehu- ja tehdas-p :ita sekä hienoimpia ruoka-p :ita.
Suomessa viljellään monella paikkakunnalla omia
..laatuja", jotka kuitenkin useassa tapauksessa
lienevät tarkemmin määrittelemättömiä ja
seka-laatuisia.
Jalostus. Kun p:aa lavallisessa
viljelyksessä lisätään suvutonta tietä (mukuloista),
jatkaa siinä itse asiassa sama kasvivksilö elämäänsä
vuodesta toiseen. Seurauksena ou luonnollisesti
vanheneminen ja ..vanhuuden heikkous", mikä
esiintyy vanhoissa p.-laaduissa satoisuuden
vähenemisessä. heikontuneessa taudin
vastustuskyvyssä j. n. e. P.-laatu tulee vanhaksi
tavallisesti 25 vuodessa, usein lyliyemmässäkin ajassa.
Tämän vuoksi täytyy p:sta kehittää yhä uusia
ia uusia laatuja (uusia sukupolvia) vanhojen
tilalle samalla ottaen huomioon, että nuo uudet
laadut ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin mitä
vanhat laadut nuorina ollessaan ovat olleet.
Tällaista p:n jalostamista varten otetaan
p:n-hedel-mistä (marjoista 1. ..nupuista") siemeniä, jotka
kylvetään kukkaruukkuun tai lavaan aikaiseen
keväällä ja koulutetut taimet istutetaan lopuksi
avomaalle. Taimista saadaan syksyllä pieniä,
pähkinän kokoisia mukuloita, jotka vasta
muutaman vuoden viljelemisen jälkeen kehittyvät
tavallisen p:n kokoisiksi. Siemenestä kasvatettaessa
esiintyy p:ssa jonkun verran muuntelevaisuutta
minkä vuoksi valioviljelystä on harjoitettava.
Suurempi muuntelevaisuus ja samalla isompi
edellytys kehittää uusia, entistä parempia laatuja
saadaan risteytyksen avulla. Risteytys
toimitetaan kahden hyvän p.-laadun kesken, jotka
täydentävät toistensa ominaisuuksia. Isäkasvia
valikoidessa täytyy ottaa huomioon, että se antaa
hedelmällistä siitepölyä. Risteytyksestä saatua
siementä käytetään kuten edellä on kerrottu.
P:n viljelys. Laatuunsa ja
tärkkelyksen-pitoisuuteensa nähden parhaita p.-satoja saadaan
mullansekaisessa hiekka- ja soramaassa. Kun
näiden maalajien ravintoaineen- ja
kosteudenpitoi-suus kuitenkin useasti ovat niukkoja, eivät
sadot aina ole runsaita eivätkä mukulatkaan kasva
varsin isoiksi. Savi- ja multamaassa (suossa)
saadaan p:sta runsaita satoja, isoja mukuloita,
joiden tiirkkelyksenpitoisuus kuitenkin on alhainen
ja maku huono. Tällaisessa maaperässä tauditkin
ahdistavat perunaa pahemmin kuin hiekka- ja
-oramaalla. Kuivina kesinä voidaan
savimaallakin saada verrattain hyvänmakuisia ja enemmän
tärkkelystä sisältäviä p:ita. Hyvä
kalkinpitoi-suus maassa edistää p:n menestymistä, mutta
kalkkirikkaassa maassa saadaan vähän isoja
mukuloita ja vähän tärkkelystä.
P. on lieikkojuurinen ja runsaasti ravintoa
vaativa kasvi. Sitä on tämän vuoksi viljeltävä sel-
laisten kasvien jälkeen, jotka jättävät maan
kuohkeaksi ja ravintorikkaaksi. P. menestyy
hyvin vihantarehuu ja apilaan, mutta etenkin
herne-kasveilla toimitetun vihantalannoituksen jälkeen.
Sitä viljellään sopivan kuohkealla, multavalla
maalla nurmenkin jälkeen (nurmiviillos-p.) ja
saadaan tästä varsin terveitä p:ita joskaan sato
ei ole varsin runsas. P.-maa on huolellisesti
muokattava. Muokkaus aloitetaan jo edellisenä
syksynä syyskynnöllä. Keväällä äestetään maa
ruokamullan täyteen syvyyteen tai kynnetään
sah-ralla, minkä perästä toimitetaan tasausäestys.
P.-maa lannoitetaan palaneella eläin- t.
tunkiolan-nalla. Apulannoista käytetään chile-salpietaria.
ehkäpä kalkkisalpietariakin. superfosfaattia ja
väkevöityjä kalisuoloja. Kalinpitoiset apulannat,
etenkin raa’at magnesiumkloridia sisältävät,
huonontavat p:ain makua, jos niitä annetaan
suorastaan p:lie. Väkevöidytkin kalisuolat on
varminta sekoittaa maahan jo edellisenä syksynä.
Jos tarpeeksi karjanlantaa on käytetty eikä maa
ole varsin laihaa, ei p. näytä fosforiliappoa ja
kalia apulantojen muodossa juuri kaipaavankaan.
P:aa lisätään tavallisessa viljelyksessä
suvu-tonta tietä s. o. ,,siemeneksi" käytetään
mukuloita. Siemeneksi valikoidaan säännöllisesti
kehittyneitä. terveitä, runsaasti silmiä sisältäviä,
keskikokoisia ja jonkun verran isompiakin
mukuloita. Paras olisi p.-satoa korjatessa ottaa
seuraavan vuoden siemen-p :t sellaisista terveistä
kasveista. jotka sisältävät enimmän mukuloita.
Ennen kylvöä idätetään p:t useasti lämpöisessä ja
valoisassa huoneessa 3-5 viikkoa. Mukulan
silmistä kehittyy silloin lyhyitä tanakoita „ituja".
varren alkuja, jotka ovat eheinä mukuloitten
mukana maahan vietävät. Näin voidaan p.-satoa
lisätä n. 20 %:11a. P:n kylvö (istutus) toimitetaan
toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, kun maa
on tullut tarpeeksi lämpöiseksi (n. +12°C). Kylvö
toimitetaan asettamalla käsin p:t sahralla
ajettuun matalaan vakoon 30-40 cm päähän
toisistaan mukuloiden suuruudesta riippuen. Mukulat
peitetään sitte toisesta syvempään kynnetystä
vaosta nostetulla mullalla. P.-rivit asetetaan
n. 00 cm päähän toisistaan. P :n-kylvökoneitakin
on. mutta niitä ei liene käytännössä Suomessa.
Kylvön jälkeen äestetään t. ladataan p.-maa kun
taimet alkavat nousta maan pinnalle. Kun taimet
ovat kasvaneet n. 15 cm:n korkuisiksi, mullataan
ne joko erityisellä multausauralla, sahralla,
Pla-net j :or-hevosharalla tai pienillä aloilla myös
lapiolla. Sadon korjaamiseen ryhdytään kun p :t
ovat tuleentuneet, mikä nähdään siitä, että
varret rupeavat kellastumaan. Meidän ilmastossamme
ovat taudit ja pakkaset kuitenkin jo sitä ennen
tavallisesti varret turmelleet. P.-sadon korjuu
tapahtuu meillä
syyskuun lopulla ja
lokakuun
alkupuolella. Sadon korjuu
toimitetaan
tavallisesti siten, että
taimirivi. sittenkuin
varret on korjattu,
ajetaan sahralla
auki ja mukulat
pöyhötellään pienillä
puulapioilla t.
hara-villa maan pinnalle.
Perunaniiostokone.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
