Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peruna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Perunajauho—Perunarutto
uf -itten k.i-iu noukitaau. P:ii-nostokonei
ukin k* kuvaa on jo jonkun verran käytiin
nössä meilläkin. Namukin nostavat |>:t tavaili
»esti vain maan pinnalle, josta ne on kiisin
noukittava. Enneu talvisäilöön panon p:t
lajitellaan suuruuden
mu-kaau erityisillä
koneilla >ks kuvaa) sekä
erotetaan vialliset
terveistä. — Talvella p:t
säilytetään
maakuopissa, kellareissa,
liim-mitettävissä huoneissa
t. aumoissa i pummissa)
pelloilla.
Säilytyspaikan tulee olla puhdas,
kuivu ja rait isilniainen.
Sopivin lämpötila säilytyspaikassa 011 -f-4° ja
,-8’C välillä.
Kuten edellä mainittiin, viljellään p.na
nurmi-viillok-e-sakin. Tämä tapahtuu siten, ettii heinän
-auki jätetään syksyllä kyntämättä ja aikaiseen
keväällä. kun routa on sulanut maasta n. 25em:n
syvyyteen, kynnetään kääntöauralla n. 8 cm syvä
vako. johon käsin asetetaan itämättömiä p:ita.
jotka peitetään 20-25 cm syvään kynnetystä
vaosta nostetulla viilulla, j. n. e. Kylvön jälkeen
jyrätään maa raskaalla jyrällä ja n. parin
viikon perästä äestetään se esim. jousiäkeellä.
Muutoin on viljelys edelliiselitetyn tapaista. — P:aa
viljellään myöskin kasvitarhassa ja voidaan sitä
hvötääkkin kylmissä t. lämpimissä lavoissa.
Tuotanto. P :n-viljelyksen laajuutta eri
osissa maatamme kuvaa seuraava taulukko, joka
osoittaa sadon runsautta läänittäin v. 1910:
Euroopa-sa 011 pn-viljelys suurin Saksassa
1912 sato 50,> milj. ton.), senjälkeen Venäjällä
11912 36.» milj. ton.) ja Ranskassa (1911 12,? milj.
ton.’ Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa sato
v. 1912 oli ll.t milj. ton.
Vaikku p. 011 verrattain helposti viljeltävä kaavi
ju menestyy kokemuksen mukaan meilläkin
varsin hyvin, ei senkään kotoinen tuotanto vastaa
kulutusta, vaan tuodaan maalian p:ita
vuosittain tarpeettoman suurien summien edestä kuten
seurnava taulukko osoittiui:
fudenmaan IlAnissI . 645.065 hl
Tnrun ja Ponn . . . 1.148.373 „
Haiti e*n . ..... 666.251 „
Viipurin . 923.042 „
M.kkelin . 477.350 „
Kuopion „ ... 901.903 „
V««san . »11.584 .
Oulun .__452.4H9 -
Yhteensä 6,126.657 hl
P. sadon raha arvo 1910 oli 23,791,000 rnk.
P:n-viljelyksen kehitys koko maassa vuosina
1901-10 näkyy seuraavasta kylvö- ja satomääriä
-ekä sadon suhteellisia lukuja osoittavasta
taulukosta :
root| Kylrnmaara hl SatomAArA hl 1 hl
kylvöstä saatu hl
1901 1.102.012 .1.725.921 ü.»
IS"2 I.0M.843 S;i9u,910 ■I.M
1903 lJOQAV) 6.770.178 6.u
IHH 1 1. H «.422 5.449,748 4.«
ItKVi 1,124.163 7.295.975
1906 l.l’»l.H.V» 7.200.:!47 «j»
1907 1.165.413 6.612. ws
I90H 1.I9H.93* 5.706X77 4.*
ISKI9 1.211’,..’,97 6.775.496 fum
1910 1 J93,.I71 6.126.657 4.74
Taulukie-ta näkyy, että p:n-viljelys on mainit-
tuna 10 vuotiskautena tosin absoluuttisesti
nimeksi lisääntynyt, mutta satoisuudessa (siis
viljelystavassa) ei ole yleensä katsottuna mitään
kehity-tä tapahtunut Mainittakoon vielii enemmän
vertailun vuoksi, että vuosina 1878-80 saatiin
t hl kylvöstä keskfm. 4.4 hl: kylvömäärä oli
silloin koko maas-a 724.328 hl ja sato 3,359.427 hl.
Vuosi Vienti Tuonti Tiiliini
vientiä suurempi
M fia ra 100 kg Arvo 1,000 mk. MnitrA 100 kir Arvo 1,000 mk. Mmtra 100 kK 1 Anu 1.000 mk
1909 6,844 48 103.614 519 96,770 471
1910 13.037 84 110.728 554 98.691 47li
1911 4.254 30 161,223 809 156,989 779
Sitäpaitsi tuodaan p:ita meille p.-jauhon
muodossa vuosittain huomattavien summien edestä,
esim. 1911 oli tuonnin arvo 1,217,000 mk.
Taudit. P:aa vaivaavista sienitaudeista
mainittakoon perunarutto (ks. t.); peruna
rupi syntyy limasienen Spottgospora scabiens
vaikutuksesta; k u i v a m ii t ä, aiheutuu
Fusa-rium Solani nimisestä sienestä; kostea mätä
on bakteerien, esim. voihappohakteerin
(Closlri-ilium bulyricum) aiheuttama tauti; v a r s i 111 ä t ä
jonka luontoa ei tarkoin tunneta sekä kurttu
tauti, jouka synnyttäjää ei myöskään tun
neta (vrt. myös Kasvitaudit).
Tuhohyönteisistä voidaan mainita lehtitäi fAphis) ja
j uurimato (Agrioles). [H. Juhliu-Pannfelt,
..Flandbok i Jordbrukslära" II: Lindfrren-Stening.
..Kasvitarhakirja"; Lundén. ..Keittiökasvikirja";
Suomen tilastollinen vuosikirja 1912.] ./. F. S.
Perunajauho, perunatärkkelys, ks. T ä r k k e
1 y s.
Perunajääkärit, pilkallinen nimitys, jota soti
lasten vähäisen harjoituksen vuoksi käytettiin
v. 1812 asetetun kolmen suomalaisen
jäiikäriryk-mentin sotamiehistä. J. F.
Perunakolera ks. Kasvitaudit.
Perunakuoriainen ks. C o 1 o r a d o- k u o r
i-a i n e n.
Perunamalmi ks. Järvimalmi.
Perunankuorimiskoneet ovat järjestetyt joko
niin. eitä ne kuorivat yksitellen perunat, jolloin
kuoren leikkaa pois tarkoituksenmukainen veitsi,
kuorien tunnissa noin 30 kp, tai niin. että ne
kuorivat monta perunaa yhtaikaa, jolloin riivi
raudan tapainen pyörivä levy suorittaa työn, kuo
rien 50-250 kp perunoita tunnissa. P-o P-o.
Perunankylvökone ks. Peruna.
Perunanlajittelukone ks. Peruna.
Perunannostokone ks. Perun a.
Perunarutto. ,So/a» 11 m-lajeissa, ennen kaikkea
perunassa esiintyvä tauti, jonka aiheuttaa levä
sieniin kuuluva loissieni Phytophthora infcstan*
Sieni on luultavasti kotoisin Chilestä, jossa se
esiintyy villeilläkin fotunuru-lajeilla. V :sta 1845
se on huomattu Euroopassa ja esiintyy nykyään
kaikkialla, misHit perunoita viliellään jn kaikilla
perunalaaduilla. Sieni talvehtii rihma-asteellaan
perunan mukuloissa, joiden itäessä sienirihmat
kasvavat nuoria varsia pitkin ylöspäin. Lämpöi-
PtniaaaUjitteh|a (kuumaista
lekaa).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
