Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perunkirjoitus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4t>;
Peruslaki —Peruste
468
Peruslaki. I irkeä laki 1. totuus, jolla ou
perustava merkitys, esim. ..luonnon peruslait",
i Attelemisea peruslait" vrt.
Perustuslaki).
Perusluku ks. Lukusanat.
Perusmnssa k-. P o r f y y r i r n k e n n e.
Perusmuuri. maanpinnan alapuolella ju
perus ir. ; in yhteyile>sä oleva osa seinämuuria. Se
tehdään harmaasta kivestä laastittoniana n. s.
kylmänä muurina, taikka betonista ja ou
melkoista paksumpi kuin maanpäällinen seinämuuri,
josta se eristetään asfaltilla taikka imuilla
eris-tysaineella. jotta kosteus perusmuurista ei
imeytyisi siihen. Jos p. siimalla on kellarin seinänä,
on se samoin kosteuden eristämiseksi
päällystettävä sisäpuolelta asfaltilla ja verhottava
tiili-muurauksella. vrt. Perustusrakennus.
J. C-én.
Perusoikeus, valtion kansalaiselle kuuluva,
eri-t.\ inen pyhänä pidettävä ja loukkaamaton oikeus,
jot.i valtiovalta on velvollinen turvaamaan.
Ai-kaisempi. n. s. luonnon- eli luontaisoikeudellisen
oppisuunnan vaikutuksen alainen katsantokanta
tarkoitti piillä sellaisia syuuynuiiisiä oikeuksia,
joita yksilo voi vaatia riippumatta valtion
siiiide-tystä oikeusjiir i—tvksestit. Käytännöllisen
vnl-tioelumän alalla tämii käsitys ensinnä esiintyy
Pohjois-Ameriikan siirtolaisyhdvskunnissa,
erittäinkin sen jälkeen kuin niimiit olivat
Englannin vallasta vapautuneet ja julistautuneet
itsenäisiksi Tunnettu 011 varsinkin Virginian
valtio-,läutö v ilta 1T7C, jonka alussa on juhlallinen
ka:i-alaisten oikeuk-ien julistus bill of rights).
Vmeriikan esikuva vaikutti suuren
vallankumouksen aikana Ranskaan, jonka perustuslakia
säätävä kansalliskokous elokuun 2C p. 1789
hyväksyi kuuluisan ihmisen ja kansalaisen oikeuksien
julistuk-en diVlnrntion des droits de 1’homme et
du citoyen . jonka periaatteita moni vieläkin
pitää Ranskan oikeusjärjestyksen ylimpinä,
muuttumattomina ohjeina. Samaa menettelyä
noudatettiin usei-sa muissa Euroopan maissa: vksinpä
Saksassakin Frankfurt am Mainissa 1848 pidetty
kansalliskokous hyväksyi saksalaisille kuuluvien
piien luettelon, joka ei kuitenkaan tullut
pitkä-ikäiseksi. Nykyaikainen katsantokanta
myöntää kyllä tuollaisten yleisten, abstraktistenkin
oikeuksien julistusten suuren historiallisen
merkityksen. mutta asettuu periaatteellisesti toiselle
kannalle. Luontaisoikeudelliset vaatimukset ovat
kyllä tunnustettavat sikäli oikeutetuiksi, että on
olemassa yleisiä oikeuden ja kohtuuden
periaatteita. joita lainsäätäjän tulee pyrkiä toteuttamaan,
mutta yksilö ei voi suhteessansa valtiovaltaan
nojautua n. s. synnynnäisiin oikeuksiin; hän voi
vaatia vain niitä oikeuksia, joita valtion lait
hänelle turvaavat Heikko puoli on sekin, että
abstraktiot periaatteet usein ovat epämääräisiä
•ekä saattavat jäädä nivan merkityksettömiksi,
ellei lainsäädännön eri aloilla ryhdytä niitä
yksityiskohdin toteuttamaan. — Kansalaisten
perusoikeudet eli yleiset oikeudet ovat nykyaikaisen
k;i«itvkscn mukaan sellaisia oikeuksia, joita
valtiosääntöön eli |ierustuslnkiin otetut positiiviset
määriykset turvaavat yksilöille: sellaisin ovat
uskonnonvapaus, lausunto-, kokoontumis- ja
yhdistymisvapaus, oikeus yhtäläisen lainturvan
nauttimiseen j. n. e. Alkuperäänsä nähden ne
to–in lik’ i-’ -ti liittyvät noihin vanhoihin, abstrak-
tisiin oikeuksien julistuksiin, mutta niitten
luonne ja merkitys on toinen, ne kun eivät 111
noustaan aseta joitakin yleisiä ohjeita vnltiovnl
Iälle, \nnii tuottavat yksilölle todellisin
suhjektii-visia julkisin oikeuksin. Tällaisia knnsnlnisten
oikeuksia on myönnetty jo useissn Englannin van
lioissa oikeuslähteissä (Magna clinrta libertatum
1215: Petitiön of rights 1627 : Bill of rights 1689).
uykyiinsli kaikki valtiosäännöt turvaavat kniisa
laisille määrätyn oikeus- jn vnpnuspiirin. — Vai
t i o i t t e 11 perusoikeuksiksi nimitetään
useasti niitä oikeusperiaatteita (valtioitten
ole-massaolo ja riippumattomuus, tnsn-arvoisuus jn
keskinäinen kunnioitus y. tn.), joitten puutteessa
kansainvälistä oikeutta ja oikeusyhteisyyttä ei
voisi olla olemassa, [v. Gerlier, ,,t*ber öffentliehe
Rechte" 1852: Jellinek, „Die Erkliirung der
Mensclien- und BUrgerreelite", 2:nen pain. 1904:
Einar Böök. ,,Ihmisen ja kansalaisen oikeudet"
Valvoja 1900) ; Duguit, ,.L’Etat, le droit objectif
et la loi positive" 1900; Giese, ..Die
Grund-rec-hte", 1905.J vrt. Kansalaisen
oikeudet. Luonnonoikeus, Oikeus. fi, E.
Peruspaalu ks. Perustusrakennus.
Peruspylväs. Yhtenäisen lujaan pohjaan
sankka ulottuvan perusmuurin sijastn voidaan,
os kantava perustus 011 tarpeeksi ltijn, käyttää
yksityisiä, jonkun matkan päässä toisistnnn ole
via pylväitä, piitä. Täten vähenee tietysti
perus-kuopastn tnikkn peruskuopista kaivettavan maan
määrä samoinkuin itse perusmutirinkin
kuutio-sisällys, mutta kantavan pohjan rasitus
lisään-tvv rakennuksen painon keräytyessä pienemmälle
ulalle. I’:t tehdään kuten perusnuiuritkin kivestä
tnikkn betonistn jn ne yhdistetään mnnn pinnan
tnsalln. taikka hiukan sen alapuolella holveilla
taikka palkeilla, joiden päälle muuri voidaan ra
kentaa. vrt. Perustusrakennus ja Pe
r u s h o 1 v i. ./. C-én.
Peruspääoma ks. Knntnpääoma.
Perussana, sanavartalo, jota emme voi jaoittaa
niin, että jonakin osnna olisi itsenäinen
snnnvar-talo. esim. maa. kirja, ja, roi! vrt. Yhdys
sana. A. K.
Perussointu. mus.. on kussakin sävellajissa se
sointu, jonka pohjasiivelenä on sävellajin
perus-süvel, esim. C-duurissa: eeg. P. esiintyy miltei
aina sävellyksen lopussa, usein myös sen alussu
sekä muissa sävellyksen jäsentelyn tukikohdissa,
vaikuttaen levon ja varmuuden tunnetta. /. K.
Perussolukko, useimmiten kasvien pääosan
muodostava, tav. tylppysoluinen solukko, jossa
johto- ja tukisolukkojänteet kulkevat. K. L.
Perussävel. 1. mun., 1. toonika voi olla
mikil siivel tahnnsn, joka esiintyy sävellajia miiä
rilävänä. niin ettit kaikki muut samassa yhtey
dessii esiintyvät sävelet saavat merkityksensä sen
mukaisesti, miten ne suhtautuvat pieen. Pin
mukaan saavat sävellajit nimensä. Pin käsitteen
määritteli Rameau (1722, ..centre liarmonique").
Toonikanimityksen antoi sille Fétis. I. K.
2. Akuni., ks. Sointi.
Peruste (ruots. ja saks. grund, lat. ratio) on
sanan laajassa merkityksessä jokainen seikkn
(tosiasia tahi ajatus), josta jokin toinen asia
johtuu. P., täten ymmärrettynä, 011 kahta lajia:
li r e a a I i p e r 11 s t e (olemisperuste) 1. a y y,
s. o. tosinsia, joka niheuttna toisen tosinsinn I.
seurauksen"; 2) t i e t o p e r 11 s t e I. peruste sup
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
