Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perusteen laki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46’J
Perusteen laki—Perustuslaki
17t)
peassa. loogillisessa merkityksessä, s. o. ajatus 1.
tieto, josta järkiperäisesti johtuu toinen ajatus,
..johtopäätös", (vrt. A 1 k u p e r u s t e.) A. Gr.
Perusteen laki 1. ..riittävän p. 1." (principium
rationis sufficicnlis) on se loogillisen ajattelun
peruslaki, joka vaatii, että jokaisella väitteellä,
minkä ajatteleva olento muodostaa, pitää oli i
järkiperäinen perusteensa, (vrt. Ajatuslait.)
Perustus on se rakennuksen osa. joka siirtää
rakennuksen painon kantavalle maapohjalle.
Tämän mukaisesti p. on rakennuksen alin osa ja
välittömästi maapohjan yhteydessä, ks.
Perustus-r a k e n n u s. J. C-én.
Perustuskuoppa 1. m o n t t u ks. Perustus
rakennus.
Perustuslaillinen hallitusjärjestelmä,
valtiollinen järjestelmä, jonka tunnusmerkkinä on,
että ylimpänä lakina on hallituksen valtaa
ra-joittava. kansalle ja kansaneduskunnalle
valtiollisia oikeuksia (valtiollista toimivaltaa) myöntävä
perustuslaki eli valtiosääntö. Kehittyneeseen
p:seen h:ään kuuluu myöskin, että julkiset
viranomaiset. erityisesti myöskin hallitsijan
neuvonantajat ja eri hallintohaarain johtajat,
ministerit, ovat vastuunalaiset virkatointensa
laillisuudesta. ja että hallinto on lainalainen.
Pelkästään näennäiseksi konstitutsionalismiksi eli
piksi h iksi leimataan useasti sellaiset,
ytimeltään itsevaltaiset hallitukset kuin ne. jotka
Ranskassa vallitsivat Napoleon I:n ja Napoleon
III:n hallitessa, ks. Oikeusvaltio.
Perustuslaki, Valtiosääntö. R. E.
Perustuslaillinen kuninkuus. kuninkaan
(taikka muunnimellisen hallitsijan) valta
perustuslaillisessa eli valtiosääntöisessii monarkiassa
Parlamentaarisesti hallittu eli parlamentaarinen
monarkia (ks. t.) ei ole. kuten jotkut tekevät,
asetettava perustuslaillisen monarkian vastakohdaksi:
edellinen on vain jälkimäisen alalaji, vrt.
Perustuslaillinen
hallitusjärjestelmä, Perustuslaillinen
valtiomuoto.
Perustuslaillinen valtiomuoto, valtiomuoto,
olkoonpa monarkkinen taikka tasavaltainen,
jonka mukaan valtiovallan harjoittaminen ei
rajattomasti kuulu yhdelle ainoalle valtiaalle
(taikkapa harvalukuiselle ylimystölle). vaan
kansa, olkoonpa välittömästi taikka
kansaneduskunnan välityksellä, ainakin monella alalla ottaa
osaa julkisen vallan harjoittamiseen. Tällöin ei
ole sanottu, että kaikilla kansalaisilla tarvitsee
olla poliittisia oikeuksia-. niinpä valtiollinen
äänioikeus voi olla hyvinkin rajoitettu. Mutta
missään tapauksessa perustuslaillisen valtion
alamaiset (kansalaiset i eivät ole oikeudettomia,
vaan valtion oikeusjärjestys, erittäinkin
valtiosääntö, turvaa heille erinäisiä julkisia oikeuksia
(ks. Kansalaisen oikeudet).
Tyypillinen säätyvaltiomuoto on erotettava pistä v:sta.
sillä vaikka edellisenkin mukaan hallitsijanvalta
on ollut johonkin määrään, usein tuntuvastikin
rajoitettu, niin sitä ovat olleet rajoittamassa
etuoikeutetut säädyt eikä kansa sellaisenaan, vrt.
Perustuslaillinen
hallitusjärjestelmä, Säätyvaltio, Valtiosääntö.
R. E.
Perustuslaillis-eduskunnallinen
(edustuksellinen) hallitusjärjestelmä,
hallitusjärjestelmä ja valtiomuoto, jonka mukaan kansanedus-
I kunta ottaa osaa julkisen vallan käyttelemiseen
ja rajoittaa hallituksen valtaa. Itse kansan
vaikutus valtion asiain hoitoon rajoittuu siihen,
että se valitsee laiusäätäjäkunnan (parlamentin)
jäsenet (tai ainakin osan heistä). P.-e:n h:n
vastakohtana on n. s. välitön demokratia eli
kansanvalta (ks. Kansanlainsäädäntö). jolla
tarkoitetaan sitä, että kansa äänestämällä
välittömästi päättää valtion asioista. Tällainen
järjestys. joka vastaa Rousseau’n kansanvallan ihan
netta. olisi käytännöllisistä syistä vain kaikkein
pienimmissä valtioissa toteutettavissa, eikä se
edes Sveitsin Landsgemeind e-kanttoneista
ole voinut tehdä eduskuntaa kokonaan
tarpeettomaksi. Missä välitön kansanvalta vallitsee, on
siis sen rinnalla, suuremmassa tai vähemmässä
| määrässä voimassa eduskunnallinen järjestelmä;
| tällöin puhutaan usein puolieduskunnallisesta
(edustuksellisesta), eli semirepresentatiivisesta
järjestelmästä. R. E.
Perustuslailliset perustuslaillisen
valtiomuodon ja hallitusjärjestelmän kannattajat. Piksi
puolueiksi on tav. nimitetty sellaisia puolueita,
jotka joko rajattoman yksinvaltaisessa valtiossa
(tai sääty valtiossa) ovat mainitunlaista
järjestystä vaatineet taikka, valtiosääntöisessä maassa,
asettuneet sitä puoltamaan, milloin hallitus,
val-lananastaja tai kumouksellinen kansanliike on
sitä uhannut tai loukannut. — Suomessa on
varsinkin 1899:n jälkeen piksi nimitetty niitä
henkilöitä. jotka Venäjän valtiovallan Suomea
kohtaan harjoittaman laittomuuspolitiikkaan nähden
ovat asettuneet n. s. passiivisen vastarinnan
kannalle. vrt. Perustuslaillisuus. R. E.
Perustuslaillisuus, ajatussuunta, joka kannat
taa perustuslaillista valtiomuotoa: myöskin
hallitusjärjestelmä. joka sellaisen toteuttaa.
Perustuslaillisen eli valtiosääntöisen
oikeusjärjestyksen peruspiirteitä on jo ammoisina aikoina ollut
havaittavana erinäisten valtioitten (varsinkin
Englannin ja Ruotsin) julkisessa oikeudessa,
mutta vasta 19:nnellä vuosis. osittain 20:nnen
vuosis. alussa) p. yleisesti on päässyt vallalle si
vistyskansain keskuudessa. — vrt.
Perustuslaillinen valtiomuoto.
Perustuslaki. Valtiosääntö. R. E.
Perustuslaki, laki. joka sisältää valtion jär
jestysmuotoa ja toimintaa koskevat perussään
nökset ja joka siten muodostaa valtion
oikeusjärjestyksen perustavan ja samalla sen ylimmän
osan. P. määrää erityisesti hallitsijan ja
kansaneduskunnan tehtävät ja toimivallan,
kansalaisten oikeusaseman sekä eri valtiollisten toimin
tain perusteet, Pistä puhutaan useimmiten vain
valtiosääntöisissä eli konstitutsionaalisissa vai
tioissa. s. o. sellaisissa, missä hallitsijan valta on
rajoitettu, mutta toisinaan on rajattomasti
yksinvaltaisen eli autokraattisenkin valtion ylintä
lakia, sanottu piksi. Niinpä Venäjällä jo ennen
v. 1906 puhuttiin perustuslaeista. Ja
keskiaikaisissa säätyvaltioissa nimityksillä leges
fundamen-fales, lois fondam ental es, toisinaan tarkoitettiin
sellaisia lakeja, joita hallitsija ei yksipuolisesti
saanut muuttaa tai kumota, koska säätyjen
myötävaikutus siihen oli ehdottomasti
tarpeellinen. Samaa nimitystä alettiin sitten käyttää
myöskin uudenaikaisissa valtioissa, missä
kansaneduskunta rajoittaa hallitsijan toimivaltaa:
kuitenkin ..valtiosääntö" nimitys < Constitutinn.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
