Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustuslakivaliokunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
473
Perustuslakivaliokunta—Perustusraken n us
474
lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jälestä
kokoontuviin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta
hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut
vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Eduskunta voipi kuitenkin julistaa p.-lakiasiain
kiireelliseksi ja sitten ryhtyä sen asialliseen
ratkaisuun samoilla valtiopäivillä, joilla se on pantu
vireille. Tällaiseen päätökseen vaaditaan viisi
kuudesosaa annetuista äänistä. Hyväksyvään
päätökseen itse pääasiassa vaaditaan tällöinkin kaksi
kolmasosaa annetuista äänistä. Muilta osiltaan
p :n-säädäntömenettely yleensä 011 samanlainen
kuin tavallinen lainsäädäntöjärjestys. Kuitenkin
on huomattava, että p:t tav. julkaisee hallitsija
itse (ks. Lainsäädäntö). — ks.
Konsti-t u t s i o n i. Lainsäädäntö,
Valtiosääntö. R. E.
Perustuslakivaliokunta, Suomen eduskunnan
kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettava
vähintään 16-jäseninen valiokunta, joka
valmistelee perustuslakeja koskevia sekä niitten
tulkitsemisesta ja sovelluttamisesta aiheutuvia
kysymyksiä. Erityistä p:aa ei edellytetä 1869 v:n
valtiopäiväjärjestyksessä, vaikka sellainen kyllä
voitiin asettaa. Nyk. valtiopäiväjärjestys säätää
(40 § 1 mom.), että p:n tulee valmistella sinne
lähetetyt asiat, jotka koskevat perustuslain
säätämistä, muuttamista, selittämistä tai
kumoamista, sekä (40 § 2 1110111.) että kysymykset,
iotka johtuvat siitä, että eduskunnalla on
oikeus tarkastaa, hallitusjäsenten virkatointen
laillisuutta, niinikään ovat p :n valmisteltavat.
Viimemainitulla säännöksellä ei ole tosiasiallista
merkitystä. kun ei vielä ole valtiopäiväjärjestyksen
33 ja 40 § :ssii edellytettyä lakia
hallituksen-jäsenten vastuunalaisuudesta (ks.
Ministerin-vastuunalaisuus). Erikseen säädetään
valtiopäiväjärjestyksen 69 Sj:ssä, että jos puhemies
on kieltäytynyt nostettua kysymystä esille
ottamasta tai äänestystä tekemästä eikä
eduskunta (s. o. sen enemmistö) tyydy
puhemiehen toimenpiteeseen, on asia lähetettävä p :aan,
jonka sen johdosta tulee antaa perusteltu ja
selvä lausunto. Tämä lausunto on sitova, s. o.
eduskunnan tulee sitä ilman muuta noudattaa.
Tämä p :lle uskottu tehtävä johtuu sen tehtävästä
selittää -— ja tulkita — perustuslakia. —
Eduskunnan työjärjestyksessä (31 §) säädetään, että
jos eduskunta n. s. interpellatsioni- eli
välikysv-inysasiassa tapahtuneen käsittelyn päätyttyä ei
hyväksy yksinkertaista siirtymistä
päiväjärjestykseen, on asia lähetettävä p:aan taikka,
laatunsa mukaan, muuhun valiokuntaan, jonka
tulee ehdottaa perusteltua päiväjärjestykseen
siirtymistä. R. E.
Perustusrakennus. Perustuksen rakentaminen
rakennustekniikassa aletaan pohjan tutkimisella.
Se tehdään kaivamalla koekuoppia maakangella,
maakairoilla (ks. t.), kuormittamalla koetteeksi
maapohjaa tulevan perustuksen syvyyteen saakka
kaivetun koekuopan pohjalla (kuva 1), taikka
myös toimittamalla koepaalutus, jos perustus
aiotaan rakentaa paaluille. Kangella ja kairoilla
saadaan selville maakerrostumien laatu ja
paksuus, kuormituksella perustusta lähinnä olevan
kerroksen kantokyky. Hyviä perustuksia ovat
kallio, sora. savensekainen kivikkosora, jos se
pysyy kuivana; keskinkertaisia hiekka, saven ja
hiekan sekoitukset sekä puhdas savi. jos niihin
ei tule paljo vettä; huonoja perustuksia ovat
vetelä savi ja saven sekä hiekan sekoitus, multa,
suomaa ja kaikki vanhat täytteet. Kaikissa
muissa maapohjissa, paitsi puhtaassa sorassa, on
perustus vietävä kirsirajan alapuolelle, koska
nämä maalajit jäätyessään laajenevat.
Kirsi-raja on sitä syvemmällä, kuta kylmempi talvi on
ja kuta ohuempi suojeleva lumikerros.
Etelä-Suomessa on kirsiraja l,s-l,« m,
Pohjois-Suo-messa 1,8-2,o m syvällä maan pinnasta.
Perustuksen rakenne ja rakennustapa riippuu
paljo siitä tuleeko perustus kuivaan maahan,
pe-rusveteen vai avoimeen veteen s. o. joen,
järven taikka meren pohjaan. — Jos pohja on hyvä,
levitetään perusmuuri (ks. t.) askelmittain niin
leveäksi, että rakennuksen paino tälle leveydelle
jaettuna on pienempi kuin pohjan kantokyky
(3-7 kg/cm-, kalliolla 25 kg/cm3). Jos pohja taas
on keskinkertainen, on perustusta levitettävä
niin, ettei kuorma tule suurempi kuin n. 0,ss-l,o
kg/cm3. Tämä tehdään hyvin sullotulla 0,5-1,s m:n
paksuisella sorakerroksella, jossa paine levenee n.
30° :n kulmassa ulospäin (kuva 2) taikka 0.5-1,55
m:n betonikerroksella, joka voidaan tehdä
ohuempikin, jos siihen pannaan rautajäykisteitä.
Pe-ruskuoppaan tulee usein vettä (perusvettä), jolloin
sora ja betonikerros on ympäröitävä
ponttisei-nällä (ks. t.) ja kuoppa työn aikana pidettävä
pumpulla kuivana. Jos perusvesi on pysyvä,
voidaan perustus levittää myös hirsiristikolla eli
arinalla, jos se pannaan niin syvälle, että puut aina
ovat vedessä, joten ne pysyvät lahoamattomina.
Kun luja. kantava pohja on syvällä pehmeän
kerroksen alla. upotetaan perusmaahan paaluja, jotka
joko ulottuvat lujaan pohjaan saakka, taikka
hankauksen vaikutuksesta tarttuvat niin lujasti
pehmeään (hiekansekaiseen) kerrokseen, että
voivat kantaa rakennuksen. Jos paalut varmasti
pysyvät perusvedessä, käytetään puisia paaluja, jos
taas paalut joko heti taikka myöhemmin, sen
kautta että perusvesi kuivatusten y. m. kautta
laskeutuu, joutuvat kuiville, käytetään raudalla
jäykistettyjä betonipaaluja. Paaluiksi käytetään
suorasyisiä, latvasta 18-20 cm:n paksuisia puita,
joko yksimittaisina, taikka rautatapilla,
välilevyllä, saumavanteella ja litteärautaisilla
jatko-kiskoilla jatkettuina (kuva 3). Paalun kärki
veistetään teräväksi ja varustetaan rautakengällä
(kuva 4), jos se tulee viistoon kalliota vasten.
Tavalliselle (n. 7,o-14.o m:n) puupaalulle
lasketaan kantavuutta n. 6,000-8.000 kg, jos se on
isketty lujasti pohjaan kiinni. Betonipaalut
tehdään tav. 4-. 6- tai 8-kulmaiset
läpileikkaukseltaan (kuva 5) ja eri vahvoja ja voivat siten
kestää erisuuria kuormia, 20.000-60,000 kg.
Paalut isketään maahan paalujuntalla (ks. t.) ja
siitä määrästä, minkä paalu viimeisillä juntan
iskuilla painuu maahan, arvostellaan paalun
kantavuus. Jos P merkitsee tätä kantavuutta. Q
junttaluodiu ja q paalun painoa, h iskun
korkeutta ja e paalun painumaa viimeisellä iskulla.
on Brixin mukaan P - — missä n
" <-(Q+’U2
on varmuusluku ja saa arvon 4 tai 5.
Paalujen päät katkaistaan n. O.s m
perusvesipin-nan alapuolelta, niiden päälle muodostettiin ennen
hirsiristikko n. s. paaluarina (kuva 6), mutta nyt
tehdään sen sijasta yleiseen O.s-l.is m :n
paksuinen betonikakku, jonka sisään paalujen päät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
