Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perusteen laki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
471
Perustuslaki
472
t tr’ua»«a<j, fwfllniMiU suureni maksi osaksi 0:1
■>> r läyttunyt p. nimityksen. Vse.i-ti n ii i t ii
kuitenkin käytetään rinnakkain ja muutamissa
iuai-»a. t-im Ruotsissa. Norjss»»u. Suomessa,
»itä tai niitä lakeja, jotka sisältävät maan oikeus
järjestyksen perustavaa laatua olevat säännökset,
mm tetuan perustusUeiksi Niinpä voijaan
sanoa. että Suomen p:t muodostavat sen
valtiosäännön.
Useimmissa maissa p:lla on n. s. korotettu
muodollinen lainvoima, joka ilmenee siinä, että niitä
säädettäessä ja muutettaessa on noudatettava
vaikeutettuja muotoja, jotka euemmiiu tui
vähemmän poikkeavat tavallisesta
lainsäädäntömenettelystä. Vaikka sääntönä on. että p:eiliin
sisällytetään säännöksiä, jotka luonteeltaan ovat
valtio–.iäntooikeutta. ei tietysti mikään estä niihin
ottamasta muunlaisiakin määräyksiä, jotka silloin
saavat p:n muodollisen Ininvoiman eli pyhyyden
iks. tästä tarkemmin Valtiosääntö).
Ruotsin valtakunnassa jo
maakuntalakien kuninkaankaarten sekä vielä suuremmalla
syyllä Maalain kuninkaankaaren voidaan sanon
aineellise-ti vastaavan myöhempäin aikain pteja.
Ennen vapaudenaikaa oli osittain epämääräistä,
mitkä lait olivat p:eina pidettävät. P:n
käsitteen selvitti ja vakaannutti 1720 v:n
hnllitus-muoto. joka myöskin asetti selvän ulkonnisen
rajan tavallisen lainsäädännön ja p :n-säädännön
sälille, määrätessään edellisessä kolmen säädyn
yhtäpitävän päätöksen riittäväksi, mutta vaaties-
- ian p n säudäntötoimi in kaikkein säätyjen
suostumuksen tar|ieelliseksi. Kustaa III:n aikuiset
perustuslait (1772 v:n hallitusmuoto sekä 1789
v:n Yhdistys- ja vakuuskirja eivät itse säädä
tälluis.-ta erotuksesta mitään eikä liioin 1786
v :n vult iopäiväpüätös. jolla oli nnnettnva
tar-kempia säännöksiä yhteisten sääty-(valtiopäivä-)
päätösten edellytyksistä, antanut tähän
kysymykseen aivan täsmällistä vastausta. (Siksipä Kustaa
III v. 1789 väitti kolmen säädyn jiäätöksen
riit-t tv.in \ hdistys- ja vnkunskirjan hyväksymiseen,
mikä tulkinta kuitenkin ilmeisesti oli vastoin p:n
oikeata henkeä ja tarkoitusta.)
Suomessa jäivät 1772 v:n hallitusmuoto ja
1789 t. n Yhdistys- ja vakuuskirja (sekä ne osat
Maanlain kuninkaankaarta. joita ei myöhemmin
oikeuskehitys ollut syrjäyttänyt) Aleksanteri I :n
Porvoon valtiopäivillä antaman vakuutuksen
nojailu 1809 :n jälkeen voimaan. Kun tuo vahvistus
tapahtui ilman mitään ehtoja ja pidätyksiä, ei
p:hin joihin ei sittemminkään mitään muodollisia
mnutok-ia tehty) asiallisesti tullut muita
muutoksin kuin ne. jotka välittömästi johtuivat
siitä että nuo lait tästälähtien tulivat olemaan ui
ie .-taan Suomen p:eina voimassa sekä että
Venä-iti kei-nri oli oleva hallitsijana Suomessa, joku
■yli ii -i-älli-en itsenäisyyden, mutta ei mitään
il -• näistä n-ernaa ulkovaltoihin nähden. P:ien
- äännökset Ruotsin valtiosäädyistä ja
valtiopäi-i-t.i rik-dnp. Ruotsin miehistä y. m. tulivat nyt
tarkoittamaan Suomen kansalaisia, valtiosäätyjä
m. Merkityksettömiksi jäivät m. m.
vallanperimystä. kuninkaallista huonetta ja ulkoasiain
koitoi koskevat säännökset. Kaikkia
ruotsinvol-lan aikaisia virkakuntia koskevia säännöksiä ei
myöskään voitu ilman muuta sovelluttaa. —
En-sim.unen Suomen valtiossa säädetty p. oli 1869
v n valtiopäiväjärjestys jota sitten seurasivat
erinäiset muut p :u-snädäntötoimet- Suomi on
niin. niitii maita, joissa knikkeu voimassa olevuu
muodollistin valtiosääntöoikeutta ei ole
sisällytetty yhteen aiuounii vnlt io-ääntökirjuan (p :iiui
vaan on säädetty useampia, milloin Inajempia,
milloin siippeampiii p:eja. Kykyänsä voinnissa
olevat p:mme ovnt seurnavat:
Hnllitusmuoto. nnnettu 21 p. elok. 1772, yhä
vielä tärkein ja perustavaa merkitystä oleva
vai-t iosääntölnkimme:
Kristoffer kuninkaan 1442 säädetyn mnuulnin
kuiiinkaanknari eräissä kohdin, joissa myöhempi
lainsäädäntö ei ole sitä kumonnut;
Yhdistys- ja vakuuskirja, annettu 3 p:nä
liuh-tik. 1789:
Jouluk. 27 p. 187S annetun asevelvollisuuslain
seuraavat pykälät: 1-6. 9. 13. 19. 20 sekä 120-123;
Murrask. 11 p. 1889 nnnettu nsetus, jolin muutn
kristittyä uskonoppin kuin evnnkelis-luterilnistn
olevalle Suomen knnsnlniselle myönnetään oikeus
olin virknmiehenä mnnssn;
Valtiopäiväjärjestys, annettu 20 p. heiniik.
1906;
Laki lausunto-, kokoontumis- ja
yhdistymisvapaudesta, annettu 20 p. elok. 1906.
P:n pyhyys on sitäpaitsi knhdelln vnnhnlln
lailla, jotka sisällyksensä puolesta melkoisesti
eroavat varsinaisista p :eista. Ne ovnt asetus
menettelystä perinnöksi myytäviin kruununtiloihin
nähden, annettu 19 p. svysk. 1723 sekä asetus
kruununtilojen myymisestä perinnöksi sekä niistä
eduista ja ehdoista, joilla perintötaloja
tästälähin on hallittava, annettu 21 p. helmik. 1789
Varsin eri njoilta ovnt siis Suomen
voimnssn-olevat p:t syntyisin, mikä seikka ei tietysti saata
olla vaikuttamatta suurta muodollista
eroavaisuutta niitten välillä. Kustaa ITI:n aikaiset p:t
ovat osittain hämärät ja epämääräiset; niissä
olevain säännösten tulkinta on kuitenkin jo
suurimmaksi osaksi vakaantunut. Se osa Suomen
julkista oikeutta, joka asiallisesti voidaan katsoa
valtiosääntöoikeudeksi, ei kokonaan sisälly p:hin.
vaan melkoinen osa muihin lakeihin jn
asetuksiin, mikäli se ei ole tavanomaisena oikeutena
voimassa. Nykyaikaisiin valtiosääntöihin
verrattuina Suomen p:t esiintyvät monessa kohdin van
hentuneinn: suurimpina puutteina ovat
mainittavat ne seikat, että muitten maitten
ministerin-vastuunalaisuntta vastaavan säännöstöä ei vielä
ole voimassa, sekä että eduskunnan toimivalta
valtion raha-asiain hoitoon nähden on liiaksi
rajoitettu. osittain myöskin epämääräinen. Eräillä
aloilla hallitsijan n. s. taloudellinen
lainsäädäntö-oikeus ulottuu liian pitkälle. Uskonnonvapautta
ei ole likimainkaan riittävän laajalti toteutettu.
— Useista sekä asiallisista että muodollisista
syistä olisi siis yleinen Suomen p:ien tarkastus,
uudistus ja yhdistelmä tarpeen vaatima;
osittaisetkin uudistukset voisivat kuitenkin saada
monta parannusta aikaan.
P.-säädilntömenettelystä nyk.
vnltiopäiväjär-j estys säätää (29 §’), että hallitsijalla yksin
on esitysoikeus p-.eihin nähden sekä (60 §) että
ehdotus p:n säätämisestä, muuttamisesta,
selittämisestä tai kumoamisesta on. tullakseen
eduskunnan päätökseksi. 57 f):ssä säädetyn käsittelyn
jälkeen (joka on säädetty kaikkein
lakiehdotusten käsittelyä varten) ääntenenemmistöllä
kolmannessa käsittelynsä hyväksyttävä jätettäväksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
