Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perusyksikkö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•177
Perusyksikkö —Peruzzi
Itiä samaan aikaan kaivamaan pohjaa.
Työskentely puristetussa ilmassa on vaikeaa ja
heikkorakenteisille henkilöille vaarallistakin, minkä
vuoksi työrupeamien pituutta lyhennetään
ilmanpaineen kasvaessa. Suurin ilmanpaine, minkä
ihminen vielä hyvin voi kestää, lasketaan tav. 4’/,
ilmakehäksi ja sen mukaan on suurin syvyys,
mihin paineilmakaivoilla voidaan tunkeutua n.
40-45 m veden pinnan alapuolelle. Maan sisässä
vallitseva hankaus veden kululle voi tätä mittaa
satunnaisesti muuttaa. Kun kaivo on laskettu
lujaan pohjaan, täytetään se sulun kautta betonilla.
Kaivon ei tarvitse upotustyötä alettaessa olla
koko korkeudeltaan valmis, vaan sitä voidaan
yläpäästään jatkaa, sen mukaan kuin kaivo
alhaalta kaivettaessa painuu. Kun tärkeät
ilmapumput, puristettaessa kuumenneen ilman
jääh-dytyslaitokset. sulut y. m. laitteet ovat kalliit, ei
niitä pienempiä töitä varten kannata hankkia,
minkä vuoksi tämä perustustapa, joka kyllä
varmasti vie hyvään tulokseen, sopiikin vain
suurempiin töihin taikka sellaisille
erikoisurakoitsi-joille. jotka näitä lisälaitteita voivat useampaan
kertaan käyttää. Tapa on ulkomailla hyvinkin
yleinen, mutta Suomessa ei sitä vielä näihin
saakka (1914) ole käytetty.
Avoimeen veteen laitureille ja myös
puusilloille perustuksia rakennettaessa käytetään usein
puuarkkuja (kuva 10), s. o. hirsisalvoksia, jotka
väliseinillä jaetaan osastoihin. Seinien nurkissa
on pystyttäiset johde- ja vahvistuspuut ja
muutamat osastot varustetaan liirsipohjalla.
Rakennuspaikalta poistetaan löysä pohjamuta, pohjalle
täytetään tasoittava kivitäyte ja epätasainen
viettävä kallio ammutaan askelmille, jotta arkulle
tulisi tasainen perustus. Tälle upotetaan sitten
arkku täyttämällä pohjalliset osastot kivillä.
Arkku rakennetaan kernaasti talvella jäällä,
jolloin sitä upotetaan sen mukaan kuin seinät
kasvavat. Paikoilleen saatu arkku täytetään sitten
joko kokonaan taikka osaksi kivillä taikka myös
betonilla, jos erityinen vahvuus on tarpeen.
Tällaisen puuarkun tulee tietenkin, pysyäkseen
lahoamattomana. olla kokonaan veden pinnan alla.
Se painuu helposti, ellei sen alustaa ole erityisen
huolellisesti tehty. Varmempi painumaton
perustus saadaan siten, että arkun sisälle upotetaan
paaluja edellä mainitulla tavalla ja arkku
täytetään betonilla. Siten perustetaan varsinkin
siltojen pylväitä. Avoimessa vedessä oleva
rakennuspaikka voidaan myös ympäröidä vedenpitävillä
seinillä, jommoisia ovat matalassa vedessä
pontti-seinät (ks. t.) ja syvemmässä kaksi- taikka
useampikertaiset pontti- taikka lankkuseinät,
joiden väli on täytetty savella taikka multamaalla.
Xäiden seinien sisältä tyhjennetään vesi
pumpuilla ja perustus rakennetaan samalla tavalla
kuin pohjaveteen. Myös uppokaivoja ja
paineilma-kaivoja käytetään, mutta ne tavallisesti
lasketaan joko kiinteillä taikka proomujen varassa
uivilta telineiltä riippuen, kunnes ovat
painuneet niin syvälle pohjaan, että seisovat
vakavasti itsestään. Työtapa on muutoin edellisessä
kerrotun kaltainen. [..Teknillinen käsikirja". Lille.
..Perustusrakennuksista"; Strukel. ..Der
Grund-bau"; Brennecke. ..Der Grundbau".] J. C-én.
Perusyksikkö ks. M i 11 a.
Perusääni ks. Pohjasävel.
Perusäännistys, m us., tulee urkurakenteessa
kysymykseen, kun tahdotaan etenkin jollekin
matalalle pedaaliäänikerralle (esim. Subbassille) an
taa juhlallinen, jylhä sointiväri. Silloin
saatetaan sävelten yläsiivelet niin kuulumattomiksi
kuin suinkin. Yksityinen äänikerta tosin täten
menettää sointinsa voimaa ja selkeyttä; mutta
urkujen kokonaisiiäneen se vaikuttaa
täyteläisyyttä ja tukevuutta, jota ei muulla keinolla ole
aikaansaatavissa. I. K.
Peruukki (ransk. perruque, it. purrucca, <
lat. pilus = ihokarva), tekotukka, tukka; koulun
opettajan pilkkanimi. — P e r u u k k i t y y 1 i.
pilanimi, joka tuli liioittelevan barokin, Ludvik
XIV:n hovielämän ja tyylin osaksi suurten
allonge-peruukkien aikana, 1600-luvun lopulla
1700-luvun alulla.
Peruutus. 1. Tavallisessa puheessa väärän tie
don, huhun y. m. sellaisen kumoaminen (ruots.
dementi), vrt. myöskin Oikaiseminen. —
2. Hallinto-oikeuden alalla virka- y. m.
määräyksen p. — 3. Kauppatermi: konnossementin
peruuttaminen. stoppagc in transit u. ks. Konnos
sementti. — 4. ks. R e d u k t s i o n i. — 5. ks.
| T u 11 i p e r u u t u s. El. K.
Peruzzi [-u’tsi], Baldassare (1481-1537).
it. arkkitehti, synt. Sienassa, oli kuten niin moni
täysrenesanssin mestareista monipuolinen sekä
erinomaisesti koulutettu ja kykenevä taiteilija,
pystyen varsinaisen ammattinsa ohella
suorittamaan reliefistukkia, sgraffitoa ja
groteskimaa-lausta, sekä samalla matemaatikko ja insinööri.
Aluksi P. oli Bramanten apulaisena Pietarin
kirkon rakennustöissä: myöhemmin Rafaelin
jälkeen kutsuttuna itsenäisesti töitä johtamaan ja
suunnitteluja jatkamaan (1520-27) hän kirkon
pohjamuodossa palasi opettajansa Bramanten
kreik. ristiin. P:n päätyö on kaidalle,
epäsäännölliselle tontille nerokkaasti sommiteltu Palazzo
Massimi alle Colonne Roomassa, kadunkäyryyttä
seuraavi-e julkisivuineen. hienoine avoimine
doo-ril. pylvässisäänkäytävineen (alikerran keski
osassa), loggiapilioineen ja klassillisen puhtaine
detaljineen (aloit. 1536). Suosijansa,
sienalai-sen pankkiirimesenaatin Agostino Chigi’n,
vaatimattoman. mutta sopusuhtaisen hienon
ihanne-kesähuvilan Villa Farnesinan (1509-10)
arkkitehtina P. otti (Sodoman ja) Rafaelin rinnalla
sen maalaustöihin tärkeätä osaa. koristaen upeilla
stukkimuovailuilla. groteskeilla ja maalauksilla
sen katot, Galathea-salissa etenkin. Maalarina
P. on Sodoman ja Pinturiechion oppilas, saaden
myöhemmin Rafaeliltakin vaikutteita.
Maalauksista. joissa kaikissa ilmenee voimakas
dekora-tiivinen piirre, paraimmat ovat: Sienan
Fonte-giusta-kirkon suurenmoinen ..Augustus ja
Si-bylla"-fresko sekä Castel Belearon freskot. M. m.
Sienan kirjastossa ia Uffizioissa säilytetyt P:n
käsipiirustukset käsittelevät antiikin Rooman
rakennusjätteitä — ollen arvokkaat siksikin, että
1500-luvulta saakka moni raunioista on
kokonaan hävinnyt —, it. kaupunkien ja roomal.
palatsien luonnoksia, näyttämöperspektiivejä y. m.,
’oissa P :n taiteilijasielun rohkea lento
näyttäytyy vieläkin enemmän edukseen kuin valmiissa
töissä. P:n piirustukset joutuivat hänen
etevim-män oppilaansa Serlion perinnöksi, ja tämä tun
nustaakin arkkitehtuurikirjassaan velkansa P:lie.
Suurimmassa köyhyydessä kuollut mestari
haudattiin Pantheoniin Rafaelin rinnalle. TJ-o .V.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
