Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perusyksikkö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
479
Perverssi Peräsuolen esiinluiskahdus
480
Perverssi Ui. priv^tta»), luonuonvastuiuen.
takaperoinen, turmeltunut.
Per vota rnajora /»VV- jff-J (lat.), äänten
euem-m is tölli.
Perä 1. Pe r ä n k u I m a, asuttu seutu l,oimann
pitäjissä; rukoushuone.
Peraeteinen synnytys ks. S y n n y t y s.
Per.i jalkaiset Pygopodes I toiselta nimeltään
sukeltajat (l r.nitlorcs 1. Colymbiformcs,),
lintulahko, jonka edustajain parhain tuntomerkki
on jalko. en asento hvviu takana, aivan ruumiin
peräpuolessa. Silkat tavallisesti vahvasti sivuilta
litistyneet. I -eiinmilhi ou tavalliset räpyläjalat,
uikuilla varpaat omituisesti rUpyliireunaiset:
liuskajalat. Pyrstö hyvin lyhyt tahi puuttuu.
Ruumis pitkäveteinen, litteä tahi liereä, nokka
suora pitk inpuoleinen. sivuilta litistynyt.
Siivet lyhyet, kapeat ja suipot, lentotaito usein
huo-nonpuoleinen. Poikaset syntyvät
untuvapeittei-sina mutta kaikki eivät lähde heti emoaan
seuraamaan. vaan jäävät pesään kauemmaksi aikaa.
Linnustostamme tähän kuuluu kolme heimoa:
uikut i Podin pida, ja kuikat (Gaviidæ), joissa
vastaavat suvut sekä ruokit (Alcidce).
E. IV. S.
Perälä, rautatieasema
Seinajoen-Kristiinan-Kaski-ten radalla. 88 km Seinäjoelta. P:ssa
haarautuu rata Kristiinaan ja Kaskisiin; matka
edelliseen kaupunkiin ’24 km. jälkimäiseen 25 km.
Perämies ruots. sliirmam. lakimääräisen
me-renkulkututkinnon suorittanut henkilö, joka
kapteenin lähimpänä miehenä ja hänen katsantonsa
alaisena on oikeutettu hoitamaan päällikkyyttä
aluksella maapallon kaikilla merillä. F. IV. L.
Peränkulma ks. Per ä.
Peräntie, maatila Alatornion pitäjässä 10 km
Tornion rautatieasemalta pohjoiseen. Tilalla toimi
vv. 189:1-1900 karjanhoitokoulu. A. Es.
Pernpeili (ruots. aklerspcgel), perimiiisin ja
ylin osu aluksen periirunkoa. johon aluksen
kyljet päättyvät. N. s. to-saperäisessä aluksessa sitä
•anotaan tasapeiliksi, joka on vain viillän kaareva
tai joskus aivan suora tehden kylkien kanssa
tylsän tai jälkimäisessä tapauksessa miltei suorun
kulman: pyöreä pe riiisessä aluksessa on pyöreä
peili, joka kylkien yhtäjaksoisena jatkona
kiertää perän taitse. F. lf. L.
Pera-Pohjolan maanviljelysseura
perustettiin 1886. Alueenn nykyään Kemin kihlakunta
i een 1906 myös Lapin). Toimistopuikkana
Tornio. Pitempään tai huomattavammin
vaikuttaneina henkilöistä ovat mainittavat kirkkoherra
J. Oranö vainaja, kansak.-opettaja K. J. Lund,
agronomi A. Teräksinen ja maanvilj. E. A.
Lcikka. Puikullis-eiiroja seuran piirissä (1912) 25,
joista 23-sa tietoja antaneessa jäseniä yhteeusil
1.1(07. vrt. Maanviljelysseura. U. B.
Peräpukamat ks. II e in o r r o i d i.
Peräruiske 1. lavemunki, veden tahi muun
nes-t’s n toimittaminen peräaukon knutla peräsuoleen.
P n käytäntö on kovin monipuolinen, tarkoittaen
milloin ulostamisen aikaansaamista ju
helpotta-mi-ta umpitaudin vaivatessa ja yleensä
suolentoiminnan ollessa, hidas, milloin taa - peräsuolessa
asustavien sisälrnvsmntojen ’kihomatojen,
poistumisia. Oloissa. joi–a syömättömyys on potilaan
par.inemi-en esteenä, voidaan niinikään p :n avulla
viedä ravitsevia aineita -uoleen, josta sitten
imeytyvät vereen; ja tiloissa, joissa tarpeellisten lääk-
keiden iiuuttimineu tavallista tielii ei käy päinsä
oko siitii syystä, että potilus kieltäytyy niitä
ottamasta (mielisairauksissa) tahi hiin on
tuiunuk-— i—su, tahi hänen on jostakin syystä mahdoton
niitä niellä tui hänen mahalaukkunsa ei niitä
-itslii. voi hän suiidu ne pm muodossa.
Ulostuk–en uiknunsiinmiseksi käytetään
yksinkertaisimmin pelkkää haaleata vettä, johon joskus myöskin
liuotetaan tuvallista keittosuolaa ja sekoitetaan
lokunen miiärii öljyä lulii myöskin saippuaa;
samassa tarkoituksessa käytetään niinikään
vetelää knuralientä. Tällaisten ruiskeiden nestemäärät
vaihtelevat noin kahvikupillisesta uinu puoleen ja
kokonaiseen litraan ja enempäänkin asti. Samassa
tarkoituksessa voi kuitenkin tulla toimeen paljon
pienemmilläkin määrillä käyttämällä esim. pelk
kiiu glyseriiuiä. jotu useinkaan ei tarvita eneni
päii kuin kahvilusikallinen tui kaksi. Ravitsevina
pieinu käytetään monenlaisia keittoja ynnä
ravinto- ja ruoka-ainesekoituksia, varsinkin
knnun-munia; myöskin kalanmaksaöljyä. P. toimitetaan
parhaiten n. s. irrignattorin eli huuhtokannun
avulla, josta ruiskeneste vain omasta painostaan
letkuu kautta valuu peräsuoleen. Varsin pienet
p:eet asetetaan erityisillä vartavasten tehdyillä
ja sopivilla kärjillii varustetuilla ruiskuilla. On
myöskin olemassa n. s. klysopomppi,
pumpun-tapainen laite, jonka avulla neste suuremmalla
voimalla pumputnun juoksemaan peräsuoleen.
il. O B.
Peräseinäjoki. 1. K u n t a, Vaasan 1..
Ilmajoen kihlak.. Jalusjärven-Peräseinäjoen
nimis-miesp.; kirkolle Sydänmaan rautatieasemalta 15
km. Pinta-aln 363,j km1, josta viljeltyä maata
(1910) 7.935 ha (siinä luvussa luonnonniityt 474
ha ja puutarha-ala l.is ha). Manttaalimäärä 11 ’/„.
t.ilonsavuja 255, torpansavuja 228 ja muita
savuja 178 (1907). 5,795 as. (1913): 664 ruokaktin
taa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 519 (1901). *658 hevosta, 2,011 nautaa
(1911). — Kansakouluja 4 1914). Säästöpankki.
Apteekki (Jalasjärven haara-apt.); Jalasjärven
kunnanlääkärillä vastaanotot 2 kertaa kuussa
P:n kunnassa. — Teollisuuslaitoksia: 4
höyrysahaa (joista 3:n yhteydessä myllyt), 3 vesisaliaa.
6 vesimyllyä ja 3 höyrymeijeriä. — Kirkonkylän
erikoisnimitys Luoman kylä. — 2. S e u r
a-k u n t n, konsistorillinen. Turun arkkihiippak.,
Vaasan vliirovastik.; perustettu Ilmajokeen kuu
luvaksi kappeliksi kunink. miijest.
käskykirjeellä 9 piitä tummik. 1798, määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät. 30 p:ltii
lokak. 1882 (ensimiiinen vakinainen khra v :sta
1895). — Kirkko puusta, rak. 1892. h. U nen.
Peräsin, aluksen ohjauslaite, joka yleensä 011
n. s. ruorirutidoilla (snrnnoilla) kiinnitetty
aluksen perävantaaseen. Peräsimen asentoa muutel
liian tarvittaessa aluksen kannella olevien
voimalaitteiden avulla, jotka liittyvät n. s.
ruoripin-niian. F. W. L.
Peräsuolen esiinluiskahdus, ulostuksen
vaikeutumisen, ripulin, rakkokiven, peräpukamien,
y. m. aiheuttama peräsuolen limakalvon osan
tunkeuminen ulos peräaukosta. Tila saattaa olin
kovin kiusallinen sillit joka ulostnmisessa on esiin
luiskahdus helposti turjollu. eikii esille
timken-nut osa aina vähälläkään vnivnlln ole jälleen si
joilleen asetettavissa. Vaiva vaatii usiallistu
lioi-loa. ,1/. O B.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
