Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pesusieni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
489
Pesusieni (Euspongia), sienieläinten (Pori
fera) ryhmään Cernospongia (ranko joustavaa
sarveismaista ainetta) kuuluva onteloeläin t.
oikeastaan tämän ranko. P:t elävät vain
toukka-asteilla vapaina, myöhemmin alustaan
kiinnittyneinä lämpimähköjen merien pohjassa, verraten
matalassa. Elävinä ne ovat harmaita limaisia
möhkäleitä. Tunnetuin laji. E. officinalis,
asustaa Välimeressä useana, kauppa-arvoltaan
erilaisena muunnoksena. P:iä pyydystetään
sukeltamalla tai useanlaisilla pohjaharoilla, jonka
jälkeen niistä poistetaan elävä aines hieromalla ja
mädättämällä. Jälelle jäänyt kellahtava, joka
suuntaan haarautunut ja verkkoutunut, joustava,
liohkainen, suuressa määrin imukykyinen ranko
on tärkeä kauppatavara. Paitsi
puhdistusvälineenä käytetään sitä myös kirurgisiin
tarkoituksiin. kuitenkin nykyään paljon vähemmän kuin
ennen. — ..Pesusieniä" valmistetaan nykyään
vleisesti mvös Luffa (ks. t.l kasvin hedelmistä.
1. V-s.
Pesva (Peisva) ks. Ma ratit.
Pesä. eläin!., munien tai poikasten kehityksen
turvaamiseksi valmistettu suojus. P:n
alkumuoto tavallaan on sopiva piilopaikka. Mitä
erilaisimmissa eläinryhmissä on tästä kuitenkin
siirrytty varsinaisiin p. rakennuksiin.
Selkärangattomista eläimistä m. m. eräät
tuhatjalkaiset ja hämähäkkieläimet (esim.
tavallinen vesihämähäkkimme) sekä lukuisat
hyönteiset (termiitit, ampiaiset, mehiläiset,
kimalaiset y. m.) rakentavat hyvinkin
taidokkaita pesiä. Selkärankaisten joukossa p:iä
rakentavat kuuluvat yleensä korkeimpiin eläimiin.
Kaloilla, samoinkuin yleensäkin vesieläimillä,
joiden munat tav. ovat muutenkin hyvästi
suojatut. pesät ovat harvinaiset. Meikäläisistä
kaloista vain rautakalat (ks. t.) rakentavat oikean
pesän. Sammakkoeläimillä ja
matelijoilla tavataan vain harvoin jonkinlaisia p:n
aiheita. Erinomaisen yleistä p:n rakentaminen
sensijaan 011 linnuilla, joilla on sekä maan
sisään ja pinnalle, että maanpinnan yläpuolelle
rakennettuja. rakennusaineeltaan ja
taidokkuudeltaan mitä vaihtelevimpia p:iä. Toisten p:ksi
riittää yksinkertainen maakuoppa, toista
ääri-mäisvvttä edustavat taas esim. kutoja- ja
räätäli-lintujen (ks. n.) sirot ja suuritöiset p:t tai
sa-laugaanien sylkirauhastensa eritteestä
muuraamat ,.syötävät pääskysenpesät".
Nisäkkäiden p :t eivät vaihtelevaisuudessa vedä vertoja
lintujen rakentamille. Useimmiten ne ovat maan
sisässä, ollen samalla yleensäkin eläimen
piilopaikkana ja asuntona. Lähinnä lintujen p:iä
muistuttavat useiden jyrsijäin (oravan,
vaivaishiiren. tammihiiren) verraten yksinkertaiset
asunnot. /. V-s.
Pesäero. P :11a ymmärretään puolisoiden
omai-suusyhteyden lopettamista ja pesänjakoa
puolisoiden eläessä. P. ei koske puolisoiden aviollisia
henkilökohtaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka
jäävät entiselleen, vaan ainoastaan
aviovaralli-suusoikeudellisia suhteita, joten se tässä kohden
eroaa vuode- ja asumuserosta sekä avioerosta.
P:n on oikeutettu saamaan -ekä mies että vaimo,
kun toisella puolisolla on niin paljon yksityistä
velkaa, että hänen yksityinen omaisuutensa ja
osuutensa yhteisessä omaisuudessa ei riitä sen
maksuksi, tai kun toinen puoliso on toiselle vel-
■190"
kaa vastiketta (naimaosan täytteeksi korvauksena
yksityisestä omaisuudesta annetuista varoista),
johon edellisen naimaosa ja yksityinen omaisuus
ei riitä. Sitäpaitsi on vaimo yksinään oikeutettu
saamaan p:n, kun mies 011, lyhyesti sanoen,
aiheettomasti rasittanut pesää tai vaimon yksityistä
omaisuutta velalla tai muuten laiminlyönyt pesän
taloutta, mutta sitävastoin ei. jos mies 011
väärinkäyttänyt edusmiesoikeuttaan muulla tavalla,
Jos puoliso ulosotossa tahtoo suojella naima
osaansa, 011 keinona p:n hakeminen. Josp:oa
haetaan konkurssin yhteydessä. 011 hakemus
viimei-tään valvontapäivänä jätettävä
konkurssioikeuteen. Muussa tapauksessa jätetään hakemus
miehen persoonalliseen oikeuspaikkaan, jonka
jälkeen oikeus määrää p e s ä n k i r j o i t u k s e 11
(ks. t.) pidettäväksi ja kutsuu kaikki velkojat
asiassa kuultaviksi määrättynä päivänä, jota laki
sanoo valvontapäiväksi. Jos p. myönnetään eikä
konkurssia synny, ratkaisee oikeus puolisojen vii
Iin lain mukaan ja määrää uskotun miehen toi
mittamaan pesänjaon. Puoliso, joka ei
tyydy tähän jakoon, moittikoon sitä samassa oi
keudessa määräajassa. P:n seuraukset ovat. että
kaikki omaisuus tulee yksityiseksi, että vaimo
saa itse hallita omaisuuttaan, ja että toinen puo
liso ei vastaa velasta, jonka toinen vastedes te
kee. Mutta sitäpaitsi pääsee vaimo vapaaksi eri
tyisistä vanhemmistakin veloista, etupäässä niistä,
joiden tekeminen antoi hänelle oikeuden hakea
p:oa. — Pääasiassa saman vaikutuksen kuin p :11a
011 avioliiton aikana, voi saada aikaan samansuun
täisillä avioehdoilla ennen avioliittoa. Kuitenkin
on viimemainittu keino rajoitetumpi, kun kaikki
tulo yksityisestä omaisuudesta ehdottomasti me
nee yhteiseksi, eikä vaimo missään tapauksessa
voi hallita muuta kuin yksityistä omaisuuttaan
Rajoitettu avio-omaisuuden järjestelyoikeus 011
kin herättänyt tyytymättömyyttä. On viitattu
Saksan oikeuteen, jonka mukaan m. m. p:n
(O><-tertrennung) voi koska hyvänsä saada aikaan so
pimuksella avioliiton aikana, ja Venäjän
oikeuteen, jossa omaisuuden erillisyys on lainpakolli
nen. ks. Avioero, A v i o v a r a 11 i s u u s o i
keus. El. K.
Pesänjako ks. Pesänositus.
Pesänkavalius on olemassa, milloin aviopuoli
sot, kavaltavat jotakiu toisiltansa, taikka lapset
vanhemmiltansa, taikka kasvatit kasvatusvanhem
miltansa, taikka kuolinpesän osakkaat tahi muut
yhteisen pesän tai yhtiön osamiehet pesästä tai
yhtiöstä. Rangaistus tästä rikoksesta, joka 011
asianomistajarikos, on Rikoslain 30 luvun 1 §:n
mukaan sakkoa, taikka jos asianhaarat ovat erit
täin raskauttavat, vankeutta korkeintaan yksi
vuosi. A. T.
Pesänkirjoitus 011 luettelon laatiminen omai
suudesta. kun tämä joko luovutetaan konkurssiin
henkilön eläessä, tai kun puolisot hakevat
pesä-tai avioeroa. Viimemainitussa tapauksessa on
me-nettelv sama kuin perunkirjoituksessa (ks. t.)
toisen puolison kuoltua (Laki aviopuolisoiden omai
suus- ja velkasuhteista 17 p:ltä huhtik. 18S0.
5:19). Myöskin pesäeroa haettaessa 011 menet
tely pääasiassa sama. kuitenkin oikeus määrää
jonkun jäsenistänsä tai muun sopivan henkilön
pitämään p:n. sekä saattaa, jos pesän laajuus ja
sekavuus niin vaatii, määrätä uskotut miehet sei
vittämään pesää (äskenni. laki 5:8-10). Puoli-
Pesusieni—Pesänkirjoitus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
