Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pesusieni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4S1 Pesän ositus
*ot «tai livvi itse toimita p:ta, vasu ovnt kyllä
»ekä limoitu» että vnluvelvollisia. Konkurssissa
tulee velallisen luovutushakemukseensa liittää
tarkka ;a täydellinen luettelo kaikista varoistansa
a veloistansa viinä ilmoitus velkojista y. m.
Varan-a arvioi velallinen oman mielensä mukunn,
eikä hänen »ii» sitä varten tarvitse turvautua
erityiseen arviomieheen. Ellei velnllisellu
ulosmittauksen tähden ole mahdollisuutta tehdä sellaista
täydellistä pe-aluetteloa. tulee häuen ainakin
valmistaa velkojainluettelo. El. K.
Pesiin ositus. Ennenkuin leskimies tai
leskivaimo menee uusiin naimisiin, ou pesä, s. o.
kuolleen | .oli-on jälkeenjättämä omaisuus, ositettavn
jälkeeueläväu puolison ta lasten tai muiden
perillisten ke-ken. Ellei sitä tehdä, menettää puoliso
lap»ille tai perillisille kolmanneksen
pesäosuudestaan ja on kuitenkin velvollinen osittamunn lain
mukaan. Pappia, joka vihkii puolison ennenkuin
p. on tapahtunut, rangaistaan sakoilla tai
erottamisella virantoimituksesta. Mutta hauen ei
tarvitse tutkia perinnönjaon laillisuutta, vaan
ainoastaan sitä, että jakokirja on asianomaisten
perilli-ten tai heidän holhoojainsa läsnäollessa
tehty ja heidän allekirjoittamansa. Jos taas
puoliso ei voi sellaista jakokirjaa esittää syystä, että
perilli-et ovat tyytymättömiä jakoon ja siitä
syntyy riita, niin voi naimisiin aikova pauna
takauksen siitä, mistä riidellään, jolloin hän on esteetön
uuteen avioliittoon, sittenkuin lnillinen
odotusaika. miehelle puoli vuotta ja vaimolle vuosi
puolison kuolemasta, on umpeen kulunut, ks.
Perinnönjako. El. K.
Pesäpallo ks. Base-ball.
Petcjoki (luultavasti oikeastaan Petä
ii-j o k ; i. Oulun lääniu Pyhäjoen vanha nimi,
esiintyy Päbkinlsanren ruuhakirjas.su muodossa
Patbajoki.
Petalahti 1. P e t o 1 a h t i (ruots. Petalaks).
1. Kunta, Vaasan I., Korsholman kililak..
Maa-lahden-Petalnhden-IIergön-Sulvan-Pirttikylän ni-mi-mie-p.; kirkolle Tohyn rautatieasemalta 40
km, Vägvikin laivalaiturilta 8 km. Pinta-ala
119.. km’, josta viljeltyä maata (1910) 1,891 ha
siinä luvussa luonnonniityt 4G7 ha,
viljaakas-vava kaskimaa 4.ti ha ja puutarha-ala l.ti ha).
Manttaalimäärä 13’,, tnlonsnvuja 204 ja muita
-avuja 121 1907). 2,179 as. .1913) miltei kaikki
ruot-inkielisiä; 3.~>6 ruokakuntaa, joista
maanvil-jelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 202 11901).
223 hevosta. 805 nautaa (1911). — Kansakouluja
3 1914.. Kunnanlääkäri yhteinen Manlahden
knn–a iasuntopaikkana Maalahti). —
Teollisuuslaitoksia Amo-san nahkuritelidas; Lolnhden
|Lo-laksi höyry-alia. — Kirkonkylän erikoisnimitys
Petalaks ga m melby (yleisesti
käytän-nl.-sä). - - 2. Seurakunta. Turun
arkkihiip-pak., Vaasan ulnrovnstik.; nlkujnnn Korsnäsin
kappeliin kuulunut kyläkunta, tuli
sanrnnhuone-kunnnksi kunink. majest. kllskykirj. 17 p:ltä
huhtik. 1807. liitettiin knppelina Mnnlnhteen
(sen. päät. 10 p:ltä kesäk. 1834), jollaisena se
vieläkin (1914. toistaiseksi on. vaikkakin
määrätty erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen.
päät". 2 p:Itä jouluk. 1902. Kirkko puusta, rak.
1805. korjattu 1898. /,. H tien.
Petalaks ks. Petalahti.
Petallittl, maa-UI pää muistuttava mineraali
litiumal ininiumsilikiiuttia (I,ij.MjSi»Ojo)■ Kiteet
.— Petermann 492
harvinaisia, pyrokseenikiteiden muotoisia,
mono-symmetrisiä. Kovuus 6,». om.-p. 2,4, väritön tai
punertava. P. esiintyy grnniittipegmatiiteissa;
-en tärkeimpiä löytöpaikkoja ou Utö Ruotsissa.
E. M-nen.
Petalodio, kasvitauti, jossa kukan eri osat
verholehdet. heteet, emit) käyvät terämäisiksi
(täytetyt eli kerrotut kukat). * J. I. L.
Petardi (ransk. pélard. < piler = räjähtää,
keilanmuotoiuen, räjähdysaineella täytetty knp
pale, jollaisin käytettiin muurien, ]iorttien y. ni
räjähdyttämiseen.
Petasites ks. Rutto juuri.
Petasos (kreik.), muinaiskreikkalaisten (erit
tilinkin nuorukaisten) käyttämä matala, leveä
lierineu huopahattu. Ilermes jumina kuvataan
tav. p. päässään. E. H-l.
Petekki (lat. j>cte’chia), hiussuonipurkautuma.
pieni, ihonalaisesta verenvuodosta aiheutunut rus
keanpunainen pilkku tai piste, jonunoisia esiin
tyy esim. lnvnntnutisen ruumiissa, varsinkin
vatsan ihossa ja vielä suuremmassa määrin
pilkkukuumeessa sekä myöskin isossa rokossa,
keripukissa v. m. taudeissa ja sairaloisissa
tiloissa.
Petelei, Istvftn [pätiiliii istvan/ (1852-1910),
unk. kirjailija, julkaisi joukon tositaiteellisia.
vakavausävyisiä kertomuksin etupäässä syvästi
tuntemastiinn mnnseutukaupunkien ja
maalaiskansan pienten eliijiiin elämästä: novellikokoelmat
..Keresztek" (..Ristejä", 1882), „Az én uteåm"
...Minun katuni", 1880), „Vid6ki emberek"
(„Maa-seudun ihmisiä", 1898). „Az élet" (..Elämä", 1904),
sekä kertomukset ..Fülemile" (..Satakieli"),,,Jetti"
(1894), ..Alkonyat" (..Iltahämärä", 1890), „Fel
hök" (..Pilviä", 1897), y. m. Y. W.
Peterborough /pitaboroj, kaupunki Englnn
nissa, Northnmptonin kreivikunnnssa Nene-joen
varrella; 30,872 as. (1901). — Kuuluisa, enim
mäkseen normannilaistyylinen, suurimmaksi
osaksi 1118-1237 rak. tuomiokirkko (keskitorni
uusittu 1885-86); opettajaseminaari, teatteri. Vii
lateollisuutta, vilja-, puutavara- ja kivihiilikaup
paa. — P. syntyi saksilaisten 655 perustaman
benediktiliiisluostnrin ympärille. E. E. K.
Peterhof ks. P i e t a r h o v i.
Petermann, Arthur (1845-1902), snks.-belg.
maanviljelyskemisti. Belgian valtion koelaitoksen
johtaja ja Gemhloux’n L’institut ngrieolen pro
fessori v:sta 1872. P. on uudenaikaisen maanvil
jelyskemian merkkimiehiä ja on suorittanut erit
täin nrvokkaita tutkimuksia esim. keinotekoisten
lannoitusnineiden käytöstä, mnnperän ja ilma.»
tollisten seikkaili merkityksestä viljelyskasvien
hoidossa, y. m.
Petermann. August (1822-78), saks. karto
gtafi. työskenteli 1839-45 Rerghausin knrtogra
fisessa laitoksessa, siirtyi 1845 Edinburghiin, pe
rusti 1847 kartografisen laitoksen Lontooseen,
v:»ta 1854 Justus Pertheksen karlografisen lai
toksen johtaja Gothassa, jossa v:stn 1855 jul
kaisi huomat taviin maant. aikakauskir jaa ..Peter
manna Mitteilungen atis Justus Perthes’
geogra-phiseher Anstnlt". P. on innokkaasti edistänyt
varsinkin Afrikan ja pohjoisnavan seutujen tut
kimista. Kartogrnfinn I’. saavutti suuren
maineen tarkan kritiikkinsä jn etevän tekniikkansa
takia. (E. E. K.)
Petermann. Julius |lei n rif h (1801-76),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
