Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petrovsk ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
j07 Petrus Joni
Petrus Jonte, liikanimeltä Heisi agi us
k. tf T ruots. piispa. Upsalan yliopiston
protestina oll.-s-.ian P. J. ryhtyi 1576 sanoin ja
kir-oituk-in taistelemaan Juliana 111 :n julkaisemaa
liturgiaa vastaan, jatkaen seuraavina vuosina
I.,:slrlu.tan siitä huolimatta, ettli hiineltii
riistettiin tulot, virka, jopa ajoittain persoonallinen
vajauskin. V. 1581 Tukholmassa vangittuun P. J :n
onnistui pieta Nvköpingiin, jos–a Kanrle herttua
otti hänet turviinsa. V. 1586 herttua nimitti
Iiii-n< • kuninkaan vastustuksesta huolimatta
Streng-n -in piispaksi. Hänen johdollaan hiippakunnan
papisto yksimielisesti asettui liturgiaa vastaan.
Upsalan kokouksessa 1593 P. J. oli
huomatuim-pia johtomiehiä. A. J. P-ii.
Petrus Lombardus m. 1105-60), skolnstilainen
m iluusoppinut. toimi vista 1140 Pariisin Notre
Danien katedraalikoulun opettajana ja kuoli
Pn-riihin piispuna. Hänen pääteoksensa ..Libri
qiint-tuor sententiarum" oli koko keskiajan enimmin
kilytetty dogmatiikan oppikirja. Lukuisia
selityksiä on siihen kirjoitettu ju tekijä sai sen
johdosta kuunianimen ..magister sententiarum".
Teoksen suuri menestys johtui etupäässä sen
objektiivisesta, kertoilevasta luonteesta. E. K-a.
Petrus MagTii (P e d e r Månsson) (k. 1534).
riots. piispa ja kirjailija; oleskeli vista 1508
kauan nikaa Roomassa; tuli 1524 Vesterisin
piispaksi. mutta riitaantui pian Kustaa Vaasan
kans-a. ionka kirkkopolitiikkaa ei hyväksynyt,
ja menetti kaiken sananvallan hiippakuntansa
asioissa P. M. jätti jälkeensä useita erilaisia
aineita käsitteleviä ruotsinkielisiä käsikirjoituksia;
hän oli ensimäisiii oppineita, jotka käyttivät
kirjoituksissaan ruotsin kieltä.
Petrus Venerabilis (Int. vcnetiPbilis =
kunnioitettava n. 1004-1155), vista 1122 Clunyn
luostarin apotti. Hiinen aikanaan Clunyn (ks. t.)
luos-tariliitto kohosi korkeimpaan kukoistukseensa.
Pyhän Bernhardin rinnalla hän oli aikansa
vaikutusvaltaisin kirkonmies. P. V. kirjoitti
petro-hrusinaneja ja juutalaisia vastaan. E. K-a.
Petsaus. 1. Metalliesineiden pinnan
puhdistaminen sille syntyneestä hnppeumakerroksesta
hapon avulla, jonkn tarkoituksena on joko saada
metallin kaunis luonnollinen väri näkyviin tai
vain puhdas pinta, johon sitten esim.
galvanoidessa peitemetalli helposti tarttuu. Happona
käytetään mieluimmin rikkihappoa. Happo
tavallisesti laimennetaan vedellä, esim. 1 osa
rikkihappoa 10-100 osalla vettä. Petsnttavat esineet
saavat liota hapossa, kunnes niiden pinta tulee
kiiltäväksi, jn sitten ne mahdollisimman nopeasti
huuhdotaan mieluimmin lämpimällä vedellä jn
kuivataan snhajouhoilla lkiilto-p.). Sopivilla hapoilla
ja nineilln voidaan näin kiiltäväksi petsattu pinta
snada himmeäksi (himmeä-p.). Kun muutamat
metallit ja useimmat metalliseokset tilten
käsiteltyinä saavat erityisen värin, käytetään p :tn
myöskin metallien ..värjäämiseen" ja ..keittämiseen".
— 2. Puun pinnnn värjääminen hapolla. Tähän
kävtetään tavallisesti laimeata typpihnppoa tai
kaliumpermnngnnnuttiliuosta, jotka puulle
siveltyinä tekevät sen keltaiseksi tai ruskeaksi.
Yleisesti «anotaan väriaineellakin värjättyä puun
• ilopintaa petsatuksi. P-o P-o.
Petäene|jlt (ven. pelirnrgi, kreik. patninakilai,
unk. br*rnyök), muinainen turkkilnisperäinen
kansa, joka 9:nnellä vuosis. asusti Volgan ja
k—Petsora fiO^
l; ral-joen välisessä maassa. Tämän vuosis. loppu
puolella he — muiden tiirkkilaisheimojen ahdis
tumina — vuorostaan tunkivat tieltään
Lebedi-nssa (Etelä-Venäjällä Dneprin ja Dnestrin vai
silla asuvat) unkarilaiset, jotka nyt siirtyivät
lännemmäksi ja lounaisemmaksi nyk. Moldovaan
in. 880 j. Kr.) ja sieltä Unkariin. Donin ja
Tonavan väliset arot olivat nyt pui hallussa. V.
06S he ahdistivat Kiovaa, jonka ruhtinas Svja
toslav tämiin johdosta kiiruhti takaisin Bulgiui
riaan tekemältään sotaretkeltä; v. 971 hiin Duep
rin koskilla kaatui taistelussa p:ejä vastaan. Vii
meisessä venäläisten jn pm välisessä taistelussa
Kiovan luona 1034 p. kärsivät tappion ja siirtyi
viit tämän jälkeen Tonavan maille päin Bulgan
riaan asti, joutuen nyt taisteluihin Bysantin
kanssa. Maritsa-joen suulla keisari
Alcksio-Komnenos 1091 heistä saavutti ratknisevan voi
ton; tiimiin jälkeen p. hajosivat osaksi Bulgnu
riaan, osaksi Unkariin, jossa sulautuivat
unkarilaisiin (muistona heistä m. m. useat licsciiyö
nimiset paikat). [Neumann. ..Die Volker des sUdl.
Russlands in ihrer gesehiehtlichen Entvvickluug"
2 uien pain. 1855); Golubovskij, ..Petsenegi.
Torki i Polovtsy" (1884).] y. W.
Petseri (ven. Pc t äo ry). kaupunki Venäjällä.
Pihkovan kuvernementin länsirajalla, Pihkovan
kaupungista länteen-, 2.240 as. (1909). Kuuluisa,
lujien muurien ympäröimä luostari, per. jo 1473.
Pian sen liiviläiset hävittivät, mutta 1519 se ra
kennettiin uudestaan. Oli sitten rajnlinnnnn
monien hyökkäysten ja piiritysten alaisena (Istvftn
B4thory’n. Kustaa Aadolfin). — Paljon käytetty
pyhiinvnelluspaikka. (E. E. K.)
Petserskij, Anilrej, salanimi, ks. Meljni
k o v.
Petsi, happoliuos, jolla metallia tai puuta pet
sataan ks. Petsaus. Myöskin viiri mikii
metalli- tai puuesineen pinnalle on petsaamalla saatu.
P-o P-o.
Petsikkotunturi, Inarinjärveen ja Tenojokeen
laskevien vesien vedenjakajana oleva matalahko
tunturi Siiytsjärven ja Mierasjärven välillä; sen
vähäisestä korkeudesta huolimatta on huipulta
valtava näköala varsinkin luoteeseen, josta näkyy
Norjan puolella oleva Rnstegaisa (ks. t.) ja sitii
ympäröivä mahtava tunturiseutu. P:n yli käy
Inarin-Utsjoen postikulku; samoin mainittujen
pitäjien raja. Pilla on uusi hyvä autiotupa
matkustaisin mukavuudeksi. L, ll-nen.
Petèili ks. T s i 1 i.
Petåora /-o’-], virta Pohjois-Venäjällä. Permin.
Vologdan jn Vienan kuvernementeissn, lähtee
Uralin länsirinteeltä. Permin kuverneinentista, vir
taa lyhyessä yläjuoksussaan (Volosjanitsan suun
alapuolelle) vuolaana läntistä pääsuuntaa,
kääntyy pohjoiseen. Usnn snun alapuolella länteen,
lounaiseen, länteen, Tsiljmnn suun luona, jossa
alajuoksu alkaa, pohjoiseen, laskien vihdoin
tavattoman laajan, saaririkkaan suistomaan kautta
Pohjois-JiUimeren Pm-lahteen (75 km pitkä, 70
km leveä; pohjoisessa sen sulkevat merestä
Russ-kij Zuvorot-niemi jn Guljaevy Koski-saiiret). Pi
(uus 1.707 km. Leveys ylempänä n. ’/« km,
keski-juoksun alaosassa (Izman suussa) 1 ’/a km. Oikea
ranta tavallisesti vnsenta korkeampi.
Alajuoksussa alava vasen ranta tulvan aikana peittyy
aina 20 km m laajuudelta. Syvyys vaihteleva;
-uun poikki kulkee särkkil, jolla on vain 4 m
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
