Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petšory ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
609
vettä. Kuljettava P. on höyryaluksilla 1.430 km;
tukinuittoon sitä voidaan käyttää hieman
ylempänä, yläjuoksulla vasemmalta tulevan Unjan
suusta alkaen. Jäässä P. yläjuoksussaan on n.
ti kk., suupuolella 8 kk. Liikenne kuitenkin
verraten vilkasta: alas viedään viljaa, rautaa,
teollisuuden tuotteita, puutavaroita, suolaa, ylös kalaa,
turkiksia, poronhoidon tuotteita, merieläinten
ihraa y. m. Tärkein P:n satamista on Tsiljman
suussa (vastaisella rannalla) oleva P:n
piirikunnan pääkaupunki Ust j-Tsiljma. Lisäjokien
varsilla olevista mainittakoon syrjäänien
..pääkaupunki" Izma samannimisen joen varrella. — P:n
lisäjoista tärkeimmät ovat, oikealta: Ilydzj, Usa,
Sosva, Sapkina. vasemmalta: Unja, Yolosjanitsa,
Kozva. Izma, Petsorskaja Pizma, Tsiljma. Sula. —
P:n yläjuoksun seudut kasvavat metsää, joka
keski-juoksulla vähitellen harvenee, alajuoksulla
vaihtuen vesiperäiseksi, metsättömäksi tundraksi
(P:n jn Uralin välillä „Isonmaan tundra", P:n
länsipuolella „Vähänmaan tundra") ; laajoja,
erinomaisia laidunmaita on runsaasti. Tundralla
kuljeksivat samojedit ja paimentolais-svrjäänit
porolaumoineen. metsäseuduilla asustavat vauraat
.,kiinteät" syrjäänit ja venäläiset uutisasukkaat.
— Kalastus kaikkialla huomattava. E. E. K.
Petsory ks. P e t s e r i.
Pettenkofen /-ö’-/, August von (1822-89).
itäv. taidemaalari ja kivipiirtäjä; opiskeli
syn-tymäkaupungissaan Wienissä ja myöhemmin
Pariisissa, jossa häneen vaikuttivat Meissonier ja
Troyon. Tuli erittäin suosituksi pienillä
laatu-kuvamaalauksillaan Unkarin sotilas- ja
kansanelämästä. E. R-r.
Pettenkofer, Max von (1818-1901), saks.
kemisti ja hvgieenikko, tuli 1847 lääketieteellisen
kemian ylim. professoriksi Miincheniin toimien
tehokkaasti tämän tieteenhaaran edistymiseksi.
P:n suurin ansio on kuitenkin tieteellisen ja
kokeellisen terveysopin perustaminen. Itse
omistaen laajat tiedot niin hyvin kemian ja
lääketieteen kuin teknillisten tieteiden ja taitojen
aloilla P. oivalsi, että tervevsoppi ei saattanut
kehittyä omintakeiseksi tieteenhaaraksi ainoas
taan hyväkseen käyttämällä muiden, varsinkin
luonnontieteiden, ja lääketieteen eri haarojen
saavutuksia ynnä teknillisten taitojen ja
jokapäiväisen elämän kokemuksia, vaan että sen tuli
itsenäisesti kokeilemalla pyrkiä ratkaisemaan
määrätietoisesti suunnittelemiaan kysymyksiä:
ennen muuta oli hygienialle hankittava
tieteellinen pohja, jota vailla se siilien asti oli
suurimmaksi osaksi ollut. Tässä tarkoituksessa tuli
tervevsopilla olla yliopistoissa oma edustajansa
ja tämän käytettävänä erikoinen tieteellinen
laitos. jossa mitä erilaisimpia tutkimuksia
voitaisiin suorittaa. P:n toimesta perustettiinkin
Miincheniin ensimäinen terveysopin vakinainen
professorinvirka, jonka haltiaksi P. itse joutui
1865. saaden myöskin erikoisen hygieenisen
laitoksen (ensimäinen laatuaan) käytettäväkseen.
P:n ensimäiset jo aikaisemmin suorittamat
tutkimukset terveysopin alalla koskivat uuni- ja
ilmalämmitystä sekä ilmanvaihtoa ja vaatteiden
fysikaalisia ominaisuuksia. Niinikään P. oli jo
1855 tutkinut koleeran leviämisen ehtoja ynnä
maaperän ja veden merkitystä sen kuten myöskin
lavantaudin leviämiselle. Yhdessä Voitin kanssa
P. tutki myöskin hengitystä, ravitsemusta ja ai-
510
ueenvaihtoa terveysopillisia näkökohtia
silmälläpitäen. P:n runsaasta tieteellisestä tuotannosta
mainittakoon seuraavat julkaisut terveysopin
alalta: „Untersuchungen und Beobachtungen über
die Verbreitungsart der Cholera" (1855), „Cber
den Luftweehsel in Wohngebäuden" (1858), „Die
Verbreitungsart der Cholera in Indien" (1871),
,,Zur Ätiologie des Typhus" (1872),
„Beziehun-gen der Luft zu Kleidung, Wohnung und Boden"
(4:s pain. 1877), „üher Nahrungsmittel und iiber
den Werth des Fleischextrakts" (2:nen pain. 1876),
„über den Werth der Gesundheit fiir eine Stadt"
(3:s pain. 1877), „Der Boden und sein Zusammen
hang mit der Gesundheit des Menschen" (1882).
Yhdessä Ziemssenin kanssa P. julkaisi laajan
terveysopin käsikirjan, „Handbuch der Hygieue"
(1S82 ja seur.). P. kuului ..Zeitschrift fiir Biolo
gie" uimisen aikakauskirjan perustajiin sekä toi
mitti yhdessä Hofmannin ja Forsterin kanssa
(1883-94) aikakauskirjaa ..Archiv fiir Hvgicne".
.1/. O B.
Pettersson, Axel (s. 1868), ruots.
kuvanveistäjä; smålandilainen talonpoika Döderhultin
pitäjästä Kalmarin läänissä. Veistänyt puusta pie
niä pilakuvamaisia ryhmäkuvia, jotka leikkisän
liioittelevaisuutensa ohella ilmaisevat varmaa ja
tyyliltään omaperäistä muodontajua. P:u
teoksista, joita on m. m. Gööteporin museossa,
Thie-lin galleriassa Tukholmassa ja Ateneumissa,
mainittakoon ryhmät ,,Varusmiesten tarkastus" ja
..Hautajaiset". E. R-r.
Pettie [peti]. Jolin (1S39-93). skotl. taide
maalari; opiskeli syntymäkaupungissaan Edin
burgh’ssä, työskenteli v:sta 1862 Lontoossa.
Maalannut hienoa väriaistia osoittavia
muotokuvia ja etenkin historiallisia laatukuvia.
Kuvittanut myös kirjoja. [Martin Hardie. ..Jolin
P." (1908).] E. R-r.
Pettilä (ruots. Karlberg), ratsutila
Uskelan pitäjässä 6 km Salon kauppalasta kaakkoon,
käsittää nykyään n. l,j« manttaalia. 4S0 ha.
Vesimylly. Omistajista mainittakoon ratsumestari M.
Carpelan (k. 1766), tohtori C. G. von Bonsdorff
(183S-S0), kreivitär M. Armfelt ja nyk. (1914)
maanvilj. Herman Bock. A. Es.
Pettuleipä ks. II ä t ä 1 e i p ä.
Petty [peti], Sir William (1623-87), engl.
taloudellinen kirjailija ja tilastotieteen
perusta-iia; toimi v:sta 1648 anatomian opettajana
Oxfordissa, tuli 1652 Irlannissa olevan armeian
ylilääkäriksi ja sai 1654 toimitettavakseen uuden
v. 1641 takavarikkoon otettu/en maatilo;en
mittauksen ja jaon, mikä toimitus teki hänet
varakkaaksi mieheksi; tuli sittemmin Irlannin
yli-maanmittariksi. P. on Englannin
huomattavimpia aikaisempia taloustieteilijöitä, fysiokraattien
ja Adam Smithin edelläkävijä: saattoi
käytäntöön nimen ..poliittinen aritmetiikka": teoksia
„A treatise of taxes and contributions" (1662),
..Quantulumcunque, or a tract concerning mo
ney" (16S2). „Essav concerning the multiplication
of mankind" etc. (1862), ..I^olitical arithmetic’"
(1690).
Petu 1. alusta (ruots biidd) tehdään asetta
maila puita, ruokoja, rottinkia t. muita sopivia
aineita aluksen pohjalle kohottamaan lastia, jotta,
estettäisiin sekä aluksen liian raju huojuminen
aallokossa että lastin kastuminen aluksen
pohjavedestä. Kun alukseen otetaan kosteudelle erit-
Petsory — Petu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
