Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Phthirius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Phthirius Piæ cantiones
534
uen kappaleensa, joilla hän useamman kerran
saavutti voittoseppeleen, olivat tunnetut kirpeistä,
henkilökohtaisista hyökkäyksistään. Näistä 011
ainoastaan vähäpätöisiä murtokappaleita säilynyt.
L.’ T.
Phthirius ks. Täit.
Phtisis (kreik.1. hävittävä, riuduttava tauti,
jolla enimmäkseen tarkoitetaan keuhkotautia
iks. t.).
Pliyle lphf/lc’], useammasta phratriasta
muodostettu heimokunnallinen yhteys. Ph. muodosti
kulttiyhteyden. sillä oli omat virkamiehet, se
toimi ja äänesti yhteisesti. Kleistheneen
valtiojärjestyksen mukaan perustettiin Ateenaan 4
entisen ph:n sijaan 10 uutta ph:tä
paikkakunualli-selle pohjalle (myöhemmin lisätty 12:ksi ja
lopulta 13:ksi), joista kukin oli jaettu 3 phratriaan.
Erinäiset virkamiehet otettiin määrätyssä
järjestyksessä vuorotellen kustakin ph :stä. L. T.
Phyllis l-i’sj, kreik. taruhenkilö. Traakian
kuninkaan tytär. Hellenistisessä ja roomalaisessa
paimenrunoudessa suosittu tytönnimi. L. T.
Phyllocactus ks. Kaktuskasvit.
Phyllodoce kanervakasvien heimoon kuuluva
suku. Ph. cærulea, kurjenkanerva, on
matala tunturivarpu, jonka lehdet ovat melkein
neulasmaiset, tiheään asettuneet, kukat tumman
sinipunaiset, puikean kellomaiset, jokseenkin suuret.
On Lapin karaktäärikasveja. K. L.
Phyllopoda ks. Lehtijalkaiset.
Phylloscopus. uunilintu, ks.
Kerttuset.
Phylloxera ks. V i i n i k i r v a.
Phylogenia, phylogeneesi ks.
Fyloge-n i a.
Physalis, koisokasveihin (Solatiacew)
kuuluvia ruohoja, joista juu tai aiskirsikkaa
(Ph. Ällcekengi) yleisesti
viljellään Etelä- ja
Keski-Euroopassa syötävien
marjojensa takia tai kuiviin
kukkavihkoihin marjojen
kypsyttyä suuriksi,
kauniiksi, verkkosuonisiksi,
mönjäpunaisiksi rakoiksi
kuivettuvien verhiöidensä
vuoksi. Ph.
Franchetii-lajia käytetään samoin
kukkavihoissa. Perulaista
Ph. peruviana v. edulistu
viljellään Euroopassakin. Englannissa ja
Hollannissa hyvänmakuisten hedelmäinsä.
ananas-k i r s i k k a i n, vuoksi. K. L.
Pliyseter ks. Kaskelotti.
Physiologus ks. F y s i o 1 o g u s.
Physoclisti ks. Kala t, palsta 75.
Physostigma venenosum. länsiafrikkalainen
hernekukkaisiin kuuluva köynnöspensas, joka
suuresti muistuttaa P/<aseoi«s-papujamme.
Viljellään Intiassa ja Brasiliassa, Myrkylliset
siemenet ovat tunnetut nimellä K a 1 a b a r-p avut,
(ks. K a 1 a b a r-p apu). K. L.
Physostomi ks. Rakkosuiset.
Phytelephas ks. Kasvullinen
norsun-1 u u.
Phytolacca, savikkakasveille sukua olevia
troopillisia t. subtroopillisia ruohokasveja, pensaita
t. puita. Luultavasti Pohjois-Ameriikasta
kotoisin olevaa Ph. decandraa. joka on yli 3 m korkea
mehevävartinen ruohokasvi, viljellään Etelä- ja
Keski-Euroopassa koristuskasvina tai kypsinä
punaisten t. sinipunaisten marjojen (k e r m e s
marjat) vuoksi,, joita käytetään ihomaaliksi,
juomien ja leivosten värjäykseen y. m. Nuoria
taimia käytetään vihanneksina.
Phytophaga, kasvinsyöjät, pussieläinten
(ks. t.) alaryhmä.
Phytophthires ks. Kirvat.
Phytophthora ks. Perunarutto.
Phytoi^lankton ks. P 1 a 11 k t o 11.
Phytoptus ks. Akämät.
Piacenza [pjathéntsa]. 1. Provinssi Pohjois
Italiassa, Emiliassa. Po-joen laaksossa ja
Apenni-nien pohjoisrinteellä; 2,471 km3. 256,233 as.
(1911). —- 2. Edellämainitun provinssin lujasti
linnoitettu pääkaupunki Po-joen oik. rannalla
vähän alapuolella Trebbian suuta,
rautatienristeyk-sessä; 3S.542 as. (1911: kuntana). —
Huomattavia rakennuksia: romaanilainen katedraali (1122
1233: Guercinon ja Carraeci’n freskoja y. m.).
goottilainen San Francesco, ent. tuomiokirkko
Sant’ Antonio (1000-luvulta), San Sisto (jossasäi
lytetty Rafaelin Sikstiiniläinen madonna 1754
myytiin Saksaan), Santa Maria di Campagna
(Pordenonen freskoja) ; Palazzo Communale
(alo-tettu 1281; Italian kauneimpia kaupungintaloja),
Palazzo Farnese (rak. 1558), Palazzo dei
Tribu-nali; Piazza dei Cavalli-torilla ovat Alessandro
(Aleksanteri Parmalaisen) ja Ranuccio Farnesen
sekä Romagnosi’n muistopatsaat. — Pari lukioa,
seminaari, teknillinen ja taideopisto, kirjasto
(120,000 nid., 2.400 käsikirj.), museo, pari
teatteria. Piispanistuin. — Harjoitetaan
maanviljelystä, kone-, rauta-, silkki- y. m. teollisuutta,
kauppaa. — P. (vanhalla ajalla Placentia) oli
v:sta 219 e. Kr. roomal. siirtokunta. Keskiajalla
se oli kreivikunnan pääkaupunki, vaihtaen
nopeasti omistajaa, joutui 1313 Viseonti-suvulle.
1512 paaville, 1545 (herttuakuntana) Parman
Far-neseille. — P:ssa pidettiin kirkolliskokoukset
1095 ja 1132. Ruhtinas Liechtenstein voitti P:n
luona 1746 ransk-esp. armeian. E. E. K.
Piacere ks. A piacere.
Pia desideria ks. Pietismi.
Piæ cantiones [pic -ö’n-] (lat.. = hurskaita
lauluja), kokoelma latinankielisiä teinilauluja,
joita on Suomessa käytetty katoliselta ajalta
19:nteen vuosis. asti. Kokoelma painettiin 1582
suom. aatelismiehen Theodoricus Petri Ruuthin
toimesta Jaakko Finnon avulla. Se sisälsi 73
laulua, joista 7 kaksiäänistä, 3 kolmiäänistä ja
2 neliäänistä. Tyyliltään sävelmät ovat
-kauneinta keskiajan melodiikkaa. Muutamissa on
paikoittain pitkiä koloratuureja. Moniääniset
laulut noudattavat 13:nnen ja 14:nnen vuosis.
sä-vellystekniikkaa. V. 1616 julkaisi Maskun
Hemminki siitä suom. käännöksen ilman nuotteja,
jättäen pois muutamia lauluja. Joitakin niistä
otettiin myös ruotsalaisiin kokoelmiin. V. 1625
Ruuthin jälkeläiset julkaisivat uuden lisätyn lat.
nuottipainoksen (sisältää 90 laulua). Viipurin
koulurehtori Henrik Fattabur oli sitä varten
laatinut laulut käytännöllisempään
järjestykseen ja Rostockin kanttori Daniel Friderici
oli muuttanut 3- ja 4-ääniset ajanmukaiseen
4-ääniseen soinnutustyvliin. Myöhemmin Turun
koulurehtori Johan Lindell julkaisi lauluista
valikoiman (17), ilman nuotteja 1761 ja nuotteineen
Juuialaiskirsikka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
