Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Phthirius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pia fraus Picardie
Mu a’ i v . la IMU» luvulla Porin lyseossa
käytettyjä laulu .1 9> julkaisi Jolian Inberg 1900,
-..".:>■!. i ruotsinkielellä suom. A. V.
i . t>. I Gustafsson). Samaan aikaan
Jt- .: s .-li .. julkaisi vielä 3 Loviisan lyseossa
. 1 ly nytt.t toisiatomuotoa. Kaikissa näissä
uudemmissa kokoelmissa esiintyvät sävelmät erilaisina,
alkuperäisestä muodostaan eriävinä muunnoksina.
V. 1911 H. Klemetti julkaisi niistä valikoiman
14 tyylinmukaisina kuorosovitelmina. /. K.
Pia fraus ks. Fraus.
Pia mater (lat-, = ..hurskas äiti"), pekinett
aivokalvo. ks. Aivot.
Piauiino lit. pianino pieni piano), piano,
"nka kielet ovat asetetut pystysuoraan tahi
ris-■ kk . n vii.toon niin että soittimen kaikuktuippi
on voitu rakentaa pystyyn ja soittokone siten
tie melkoista vähemmän tilaa kuin taffelipiano t.
flyygeli. P. tuli käytäntöön 19:nnen vuosis.
keskipaikkeilla ja on mukavuutensa vuoksi
päässyt yleiseen suosioon. P:n edeltäjiä olivat
clavi-eytberinm ja kirahviklaveeri (ks. t.), joissa
kaikukaappi oli harpunmuotoinen. 7. A".
Pianissimo k s. Piano.
Pianisti, pianotaituri.
Piano / -ii’-/ (it., = hiljaa). 1. Osoitus, että on
soitettava tahi laulettava hiljaa 1lvhennysmerkki
p), pianissimo ippi. aivan hiljaa:
mezzo-piano mpl, jotenkin hiljaa. — 2. Soittokone.
joka nyky .iän on yleisimpänä koti- ja
konsertti-soittimena kaikkialla, minne eurooppalainen
musiikki on levinnyt. P:n ensimiiisiä edeltäjiä oli
eschiquier d’A ngleterre (Englannin
shakkilauta 14 :nnellä vuosis., jota sen
nianteok-sis-a kuvaillaan urkujen kaltaiseksi
kielisoitti-inek-i. I5:nnellä vuosis. mainitaan dulce
melo -. koskettimistolla varustettu sympnali, 16
:n-nell 1 vuosis. esiintyy jotenkin samanaikuisina
i-laviehordi ja elavieembalo (ks. t.).
Nämä kehittyivät erimuotoisina ja -nimisinä
(vir-i’inal. -pinett, cembalo, gravioembalo,
clavicythe-rium. daverin. klaveeri, flyygeli 1 kunnes
voimakas-ääninen. va-arnkoneistolla varustettu
nykyaikainen p. llammerklavier. Pianoforte. Fortepiano) ne
syrjäytti noin 1800:n vaiheilla. P:jn rakennettiin
en-in seka rlavichordin että elavicembalon
muotoon 4-kulmainen taffeli-p.. 3-kulmainen
flyygeli lO nnen vuosis. toisella puoliskolla p i
a-niino ks. t.) syrjäytti taffeli-p: 11. — P.-m
u-• i i k k i piläsi varsinaiseen kehitykseensä vasta
ra*arakonei*ton keksimisen jälkeen.
(P.-silveltä-jiä: Beethoven. Schubert, Chopin, Schumann,
Mendelssohn, Liszt. P.-tehtaita: Christofori 1711,
Sill^-rmann 17:50. Broaihvood 1790. Erard 1815,
Breitkopf à Härtel. Bechstein, Blllthner,
Bösen-dorfer |hach. Becker. Steinivav, Schiedmayer,
|le||a» y m Entisten aikojen p.-tyyli oli
enim-miik-"en joko urkujen tahi jouhisoittimien
mukainen ’Bach. Kameau. Mozart) eikä kaiu
nykyaikaisilla piillä -iten. kuin säveltäjät ovat
"tarkoittaneet silmälläpitäen sen ajan soittimien
sointimahdollisuuksia. Uusia ennätyksiä
p.-raken-teeii alalla ovat teknillisessä suhteessa
Jankö-kla-v ia tuuri ’ks. J a n k’•) ja soinnillisessa suhteessa
Jo Moserin kek-imä kaksoixknikupohja
(Rit-mliller-fllyvgeli.. /. K.
Pianoforte ks. Fortepiano.
Planola. mu*. pneumaattinen
piano-oitto-koneisto joka liitit..an pianon koskettimistoon.
IV suorittaa koneellisesti sormien tehtävän,
kutakin soitettavaa sävellystä varten varattujen |ii
kiertoliikkeeseen saatettujen levyjen avulla.
Soittaja panee vain jalkapolkimilla koneiston
käymään ja ohjaa erityisillä käsipninimilla
esityksen aikamittaa ja voimiivaihteita. /. A.
Piaristit. ..Jumalanäidin köyhät papit
hurskaita kouluja varten" (Int. Kegularcs paupcre»
Mains Det scholarum pioruin), esp. aatelismiehen
Joosef Oalnnzan 1007 perustama, paavin 1601
voli-vistama katolilainen munkkikunta, jonka jäsenet
tekevät tavallisten munkkilupausten lisäksi
lupauksen opettaa nuorisoa maksuttomasti.
Veljeskunnan järjestys muistuttaa jesuiitoista. P.
ovat vaikuttaneet varsinkin Puolan ja Itävallan
koululaitoksen kehitykseen. V. 1906 oli
veljeskunnassa 2,100 jäsentä jaettuina 9 : iiii ti
..maakuntaan". [Brendler, „Das Wirken der Piaristen seit
ihrer Ansiedelung in Wien" (1896).] .4. J. P ii.
Pinssabn ks. A 11 a 1 e a.
Piasteri (it. piaslra < kesk. lat. plastra =
metallilevy). 1. Esp. peson alkuansa it. nimitys
ks. Peso). 2. Ttirk. hopearaha (g e rs), = 40
pa-rna. = n. 22 penniä -. myöskin egypt. vaihtorahan
gersin (= n. 25 p.) nimenä käytetty.
Piastit, |mol. hallitsijnsuku. jonka kantaisä
mainitaan olleen eräs Piast niminen talonpoika
9:nnellä vuosis. Sen kuuluisimmat jäsenet ovat
Mieczyslav, Boleslav Chrobry ja Kasimir III Suuri
ks. 11.), johon viimemainittuun suku miespuolelta
sammui 1370. K. 0.
Piatti ks. H e 1 y 1 e v y t.
Piazza [-a’tao], julkinen paikka, tori: leveä
katu. — P i a 7. et ta [-ts&t-], pieni tori.
Pic [pik] (ransk., esp. Pico, it. Pizzo, engl.
Peak., saks. Pik), terävä vuorenhuippu. Nimi on
yleinen varsinkin Pyreneissä.
Pica ks. Harakka.
Picador [ kado’r] (esp.), ratsastava
härkätais-telija. ks. Il il r k ä t a i s t e 1 u.
Picard f-kä’r], Edmond (s. 1836), belg.
oikeusoppinut ja kirjailija; toimi asianajajana ja
tuli sittemmin Brysselin yliopiston professoriksi.
On paitsi kaunokirjallisia teoksia julkaissut
tutkielmia erittäinkin taloudellisen ja
hallinto-oikeuden alalta, kuten: ..Traitö usuel dc l’indemnité
ilue ä 1’expropriation pour eause d’utilité
publi-ipie" (1867), ..Traité géntfrnl de 1’expropriation
pour cause d’utilité publique" (1875-76), sekä
suuren kokoelmateokscn ..Pandectes belges" (v:sta
1878 lähtien). R. E.
Picard /-kä’r], Ernest (1821-77) ransk.
poli-tikko: toimi v:sta 1844 asianajajana Pariisissa;
oli 1858-70 lainsäätäjäkunnan jäsenenä kuuluen
keisarivallan vastustajiin: syysk. 1870 asetetun
piiolustushullituksen jäsenenä hoiti taidolla
raha-asioita; pelasti 31 p. lokak. sam. v. ..kommuunin"
myöhempien kannattajien vangitsemat muut
hallituksen jäsenet; otti 1871 osaa saksal. kanssa
pidettyihin aselevon |n rauhanneuvotteluihin:
hei-mik.-toukok. 1871 sisäasiainministerinä, sen
jälkeen lähettiläänä Brysselissä v :een 1873 ja
samalla kansalliskokouksen jäsenenä: valittiin se
nnattoriksi 1875.
Picardie [pikardV], ent. maakunta
Pohjois-Ransknssa, Somme-joen ympärillä, jakaantui
Ylä-ia Aln-P:hin; pääkaupunki Amiens. Muodostno
nyk. Sommen departementin sekä osin
Pas-de-Ca-lais’n, Aisnen ja Öisen departementeista. — P.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
