Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Piemont ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
545
..Uusklassillineu muistomerkki
Polijois-Karja-lassa" (Valvoja 1914, siv. 361-69).] — 3. J ä r v i,
ks. P i e 1 i n e n. L. U-nen.
Piemont (it. Piemonte, lat. Pedemons ja
Pede-mo’n Hum = „vuoren juurella"), maakunta
Pohjois-1 taliassa. Ranskan ja Sveitsin rajalla, käsittää
Pon tasangon länsipään sekä sitä etelässä,
lännessä ja luoteessa rajoittavien Alppien ja
Apenniinien sisärinteet; 29,367 km2, 3,424.450 as.
(1911). P. on monessa suhteessa samanluontoista
kuin Lombardia (ks. t.), elinkeinot ovat niinikään
samanlaatuisia. Maanviljelys ja karjanhoito ovat
pääelinkeinoja. Teollisuudessa (silkki-, puuvilla-,
rautatehtaita, konepajoja y. m.) P:n voittaa vain
Lombardia, jonka teollisuustyöväestö on kaksi
kertaa P:n teollisuustyöväestöä (342.397 henkeä
1911) lukuisampi. Tärkein teollisuuskeskus on
Torino, johon myös keskittyy P:n taaja
rautatieverkko. — Historiasta ks. S a v o i j i. E. E. K.
Piemontiitti, mangaania sisältävä
epidootti-kivenniiinen.
Pienempi panna ks. Pan n a.
Pienennyskuvastin I. kupera kuvastin
ks. Kuvasti n.
Pienennyslinssi 1. kovero linssi, ks.
Linssi.
Pienet aivot ks. Aivot.
Pieni oktaavi lasketaan miesäänen alemmasta
c:stä ylöspäin seuraavaan h-säveleen asti. vrt.
Oktaavi. I. K.
Pieni riimikronikka (ruots. Lilla r i
m-kronikan) on suppeassa koossa riimein tehty
esitys Ruotsin historiasta vanhimmista taruajoista
alkaen 1400-luvun keskivaiheille asti, jolloin se on
sepitetty. Kunkin hallitsijan omaan suuhun
pannaan siinä lyhyt kuvaus maan tilasta hänen
aikanaan. Suurempaa historiallista tai runollista
arvoa sillä ei ole. Viimeksi sen on toisintoineen
painattanut Klemming julkaisussaan „Svenska
medeltidens rimkrönikor". K. G.
Pienkarja. se osa karjaa, johon luetaan hiehot,
vasikat, lampaat, siat ja vuohet, ks.
Nauta-yksikkö. E. v. K.
Pien-Merijoki. maatila Viipurin pitäjässä
423,s ha) 8 km Viipurin kaupungista luoteeseen,
yhdistetty 1900 Suur-Merijokeen (ks. t.).
Piennar, peltoa ympäröivä t. eri peltojen
välillä sijaitseva t. pitkin avonaisten pelto-ojien
varsia kulkeva, kapea, ruohoa kasvava
maakaistale. Kun vanhempina aikoina maassamme ei
kylvyheinää viljelty, jätettiin p :t tahallaan
hyvin leveiksi, jotta niiltä saataisiin parempaa
heinää kuin luonnonniityiltä annettavaksi lehmille
poikimisen aikana. Leveät p:t estävät kuitenkin
veden ojiin valumasta ja ovat tuhohyönteisten ja
rikkaruohojen tyyssijoja. Tämän vuoksi ovat p :t
tehtävät mahdollisimman kapeiksi ja avo-ojia
kaivettaessa on vanha nurmiturve ojien varsilta
poistettava. J. F. S.
Pieno [pjëf-] [it., = täysi], mus., organo p..
täysin uruin, käyttäen urkujen täyttä äänivoimaa.
I. K.
Pienoisniestarit (saks. Kleinmeister), ne saks.
vaskenpiirtäjät. jotka esiintyivät 16:nnen vuosis.
alkupuoliskolla saaden Alb. Diireriltä enemmän
tai vähemmän suoranaista vaikutusta. Nimitys
p. johtuu heidän teostensa pienestä koosta ja
pikkutarkasta käsittelytavasta. — Taulujensa
pienuuden, mutta ei suinkaan aina käsittelynsä
IS VII. Painettu 5/»15.
546
pikkutarkkuuden vuoksi ovat myöskin useat
Hollannissa 1600-luvulla toimineet maalarit saaneet
„pienoismestarin" nimen. E. It-r.
Pienten lasten hoito käsittää ne toimenpiteet,
joiden avulla hento ja avuton vajaavuotias
saadaan pysymään terveenä ja kehittymään
säännöllisesti. Paitsi yleishygieenisiä toimenpiteitä on
tässä erityisesti kiinnitettävä huomiota ihon,
hengitys- ja ennen kaikkea ruuansulatuselinten
hoitoon. Huoneen pitää olla valoisa, mikäli
mahdollista aurinkoinen, ilmava ja kuiva. Lapsen
vuode asetetaan siten, että suoranainen valo ei
tule kasvoihin. Ilmanvaihdosta pidetään huolta,
kuitenkin niin, ettei lapsi saa vetoa.
Huoneenlämpö 18-19°. Vältetään äkillistä
lämmönvaili-dosta, koska lapsi herkästi saa nuhaa ja yskää.
— Lattia pyyhitään joka päivä märällä rievulla,
samoin huonekalut. Tomua on vältettävä.
Lapsen saa kesällä viedä ulkoilmaan jo 2 vii
kon vanhana, talvella ei mielellään alle 5
kuukauden iän ja silloinkin vain kauniilla,
tuulettomalla säällä. Lapsi pidetään lämpimästi
vaatetettuna, mutta ei niin, että se nukkuessaan
hikoilee, koska se silloin tulee levottomaksi ja
tuskaiseksi. Vaatetus ou myöskin sovitettava
vuodenaikojen mukaan.
Pienen lapsen iho on ohut ja helposti
haavoittuva. Sentähden on erityistä liuolta pantava
ihon hoitoon, ettei sen kautta pääsisi ruumiiseen
tautia synnyttäviä bakteereja. Vaatteisiin
nähden noudatetaan ankarinta puhtautta. Ki
millään ehdolla saa käyttää lapsenriepuja, jotka
muuttamisen jälkeen on vain kuivattu, mutta ei
pesty. Märät rievut on aina huolellisesti pestävä
ja tarkoin kuivattava. — Kylpy joka päivä.
Kylpyveden lämpö kahtena ensi viikkona 36°,
sitten 35°. Lämpimämpi kylpy kiihottaa lasta ja
tekee sen alttiiksi vilustumiselle. Kylpy
kestäköön 3-4 minuuttia. Kuivaaminen kylvyn ja
pesun jälkeen on tehtävä huolellisesti. Etenkin
on kaikki taivepaikat ja ihopoimut kuivattava
tarkoin, koska näihin helposti syntyy
punottu-mia ja rohtumia. Jos näin on käynyt,
keskeytetään kylvyt muutamaksi päiväksi ja sirotetaan
ihottumalle talkkijauhoa. Perunajauhoa ei pidä
käyttää, koska se helposti happanee ja silloin
ärsyttää ihoa. — Perän seudut pestään haalealla
vedellä joka kerta kun lapsi on kastellut tai
ulostanut. Samoin on kaulaa silloin tällöin
pestävä, koska sinne usein syödessä valuu maitoa.
— Pienen lapsen suuta sitävastoin, jos se on
terve, ei saa pestä, koska siten helposti
haavoitetaan suun limakalvo ja avataan tie
tartunnoille. Äidin on aina pestävä rinnan päät ja
niiden ympäristö boorivedellä ennen ja jälkeen
ruokkimisen, tai, jos lapsi saa pullomaitoa,
katsotaan. että imuke on puhdas. — Erityistä huolta
on kiinnitettävä vastasyntyneiden napaan, koska
sen kautta usein pääsee ruumiiseen vaarallisia
taudinsynnyttäjiä. Niin kauan kuin napahaava
on auki. on kaikin mokomin varottava
koskettelemasta sitä käsin tai likaisin vaattein.
Haavalla on pidettävä sterilisoitu harsotukko. joka
kiinnitetään napavyöllä. Jos navasta vuotaa
verta tai märkää, jos siihen muodostuu
sienimäi-nen kasvain tai jos se pullistuu ulos, on
käännyttävä lääkärin puoleen. — Jos vastasyntyneen
rinnat turpoavat, ei niitä saa puristella; ne
verhotaan puhtaalla puuvillalla, etteivät ne louk-
Piemont Pienten lasten hoito
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
