Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pieksänjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
543
Pielisensuu Pielisjärvi
M 4
kauppatietkin. (P. Puhakka. ..Pielisen varrelta"
Kanssnvali-tu-seuran kot i-eutukuva uksia 1-2).]
L. 11 n m.
Pielisensuu. Kontiolahdesta (ks. t.)
erotettavaksi määrätty uusi khrakunta tsen. päät. 9p:ltä
lokak 191- . joka käsittää pääasiallisesti
Pieli-sen»uun kylän; pinta-ala n. tkl km’, ja
manttaali-nUrl l.iw. asukasluku 4,058 (1912). P:n
alueella tulee olemaan m. m. 5 kansakoulua jn
ir.iavat t>-ulnsluitokset: Kar-ikon, Pekkalan ia
Pnittilän sahat, Penttilän ja Hämäläisen
höyrymyllyt. Joensuun rullatehdas. Joensuun
ympiiris-t. :> o- • -mei eri. Utran vesimylly ja salia.
Kirkolle iLtraan) 5 km Joensuun kaupungista. —
Seurakunnallinen eroaminen Kontiolahdesta
tulee tapahtumaan 1 p. toukok. 1915. L. Il-nen.
Pielisjoen kanavat ks. Pielisjoki.
Pielisjoki, laskujoki Pielisestä Pyhäselkään:
pit. n. 65 km, putouskorkeus 16,« m. P. juoksee
iluk-i verrattain korkeiden rannikoiden viilissä
laa.eten paikoitellen järvimäiseksi «niirenvesi
y. m.); mitä alemmaksi tullaan sitä
matalammiksi ja alavammiksi käyvät rannikot. P:n
oi-ke.it.i r.innikkoa kulkee Joensuusta Nurmekseen
vievä rautatie menuen kahde–a paikoin joen yli.
nimittäin lähellä suutn. hiukan yliipuolelln
Joen–uun kaupunkia ja uiskässä Uimaharjun luona.
Tärkein P:n li-äjoista on Koitajoki (ks. t.),
jrka la-kee P:n niskapuoleen vasemmalta. Muut
huomattavammat lisävedet ovat: vasemmalta
Jü-svs.oki, Palo oki, Ileiniijoki ja liksenjoki;
oikealta Pnukkajnnoja. KultimOjärveu vedet jn
Pitkälnmmino a.
Ko-kiluettelo tllvdrograf. toimiston
koskiluettelon mukaan):
Nimi Pmniikacn piiitus m [-Piiiiiuskiir-kiMis-] {+Piiiiiuskiir- kiMis+} ni ||ems \ nlmiiiunnrit kesklveilen niknnll Teollisuuslaitoksia
>Uih*nkn«ki 0, xsn
YU-k.lilmunkotki 300 la 5.65» Puuhiomo: 2 myllyn
Keski- . 3U0 l.t «s»*
u«- la
Nestrrnsaartnkoskl — la
s»»p4l — IJ 5Xii
J«»is „ . <U .’4411
lUapsTima- o.« 2.440
Pmholsn- 0a 2.440
Vssnnoo- 100 Ha 2.440
.Kiinrnsn- m . >10 0a 2 440
](’ir«n- 27’» la Ä.SIO 2 sahaa: mylly
Isilia- . . IL!» n. 3.204
Yllämainituista koskista Iliiihänkoski sijaitsee
Hiirenreden alapuolella n. 12 km Uimaharjusta
alas|din ja Siltakoski Joensuun kaupungin
kohdalla: muut näitten välillä. P. tuo Pyhäselkään
ke-kiveden aikaan .’100 m’ vettil sek:ssa,
matalan-veden aikaan 118 m* ja korkean veden aikann
510 m*. — Kosken perkausta P:ssa oli
tehty jo ..Koski-Jaakon" iks. Stenius) aikana
laskettaessa Pielisen pintna) ja lullien veljensä
Martti Stenius perkautti Utran kosken,
rakentaen siihen samalla snhnn ja myllyn.
P:ri kanavat Knnnvoimistyö P:ssn alkoi jo
oikeastaan 18:2, jolloin tehtailija N. L. Arppe
rakennutti Utran koskelle kanavan ja sulun
(tukinuittoa varten), mutta valtion työt P:n
kanavoimiseksi alkoivat vasta 1874 jn lopetettiin 1883,
jolloin koko loki oli anntu laivnkululle avatuksi
Pyhä.r-lästä Pieliseen. Silloin rakennettiin kana-
vat -ulkuineen lläihän, K ai ti m o n,
Neste r i n s a a r e n. S n u p a s k o s k e n.
Jakokosken, 11 n a p a v i r r a n, P a i h o 1 a n,
Kuurnan, Utran ja Joensuun
(Siltakosken. koskien ohi. Kanavien yhteenlaskettu
pituus tekee ö.rii km: uiissit on yhteensä 11
sulkua, joista 7 on rakennettu puusta ja 4 kivestä;
sulkujen pit. 35.» m, lev. 7,7 m ja veden syvyys
2,i m. Kanavissa pohjau leveys 7,t m ja veden
syvyys 2,i m. Rakennuskustannukset nousivat
2.702.000 mk :nan. Vv. 1891. 1896 ja 1898-1902
tehtiin lisää väylänparannustöitä, sulkuja
korjailtiin y. m.; kustannukset siitä työstä tekivät
n. 470,000 mk. — Kanavareitin kautta kulki 1910
2.871 alusta; tuloja sam. v. 32,278 mk, menoja
150,445 mk.
P:en ylös kiiy Joensuusta vilkas laivnliike
Pielisen satamiin: Kolille. Lieksaan, Juukniui,
Nurmekseen v. m. [P. Puhakka, ..Pielisen varrelta"
(Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 1-2) ;
sama, ..Pielisen kanava" (Karjulan kirja IV, siv.
840-47).] h. H-nen.
Pielisjärven kihlakunta käsittää
Pielisjärven, Juutin, Nurmeksen, Valtimon ja
Rautavaaran kunnat Kuopion liiäniii. Pinta-ula (maata)
8,234.» km’; väkiluku v. 1908 38,114 henkeä (=
4.» 1:1 lii. km’:Ilä).
Pielisjärven tuomiokunta käsittää seuraavat
3 käriijiikuntna: 1. Pielisjärvi; 2. Nurmes,
Valtimo ja Rautavaara; 3. Juuka. Viipurin
hovioikeuden alainen.
Pielisjärvi, (kirkonkylän mukaan myös
Lieksa, ks. t.). 1. Kunta. Kuopion 1„
Pielisjärven kililuk.. Pielisjärven nimismiesp.: kirkko
Lieksan rautatieasemalta n. 1 km :n päässä.
Pinta-ala (maata) 3.328.» km’, josta viljeltyä mauta(1910)
9.907 ha (siinii luvussa luonnonniityt 6,209 ha,
viljankusvnva kaskimaa 94 ha ja puutarha-ala
2.8» ha). Manttaalimäärä 90,«««i. tnlonsnvuja 584,
torpansavuju 491 ja muita savuja 520 (1907).
14.724 as. (1913) ; 2.019 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia
1.489 (190*1). 1,210 hevosta, 0,015 nautaa (1911).
— Kansakouluja (1914) 15 (19 opett.).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki.
Kunnansairaala. — Teollisuuslaitoksia: Gutzeit & Co :n
omistamat Punknkosken puuhiomo ja Rantalnn salia
(sähkövoimalla kiiypä); Kevätniemen saha
(valtion), Lieksan meijeri ja höyrymylly
(osuuskunnan omistama); Kylänlnliden ja Viekin meijerit;
Vornan ja Teppanan vesimyllyt; Kelviin mylly
ja saha. — Historiallisia muistoja: lähellä
kirkonkylää. Lieksanjoen suulln, Brahen n (ks. t.)
kaupungin paikka; Vornan sillan (ks. t.) tais
telupnikku. — Vanhoja knrtanoitu: Surkkila (ks.
t.) ja Hovila (omisti nikoinuun m. m. majuri A f
f-leck, „Simo Hurtta"). — Luonnonnähtävyyksiä:
Kolin (ks. t.) vuoret Pielisen länsirannalla,
Pärnilvaara, Riihivaara, Snuvankallio y. m. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Vlä-Karjalan rovnstik.: muinitunn
..Lieksan" nimellä jo 1589 yhtenä niistä 6:sta
kappelista, jotka olivat Ilomantsin kreikk.-kntolisen
scurakunnnn alaisia; v. 1638 P:n luterilaiset ky
Iät määrättiin Li|ierin vastaperustettuun
kappeliin kuuluviksi, mutta ne erotettiin jo 1639
omaksi luterilaiseksi seurakunnaksi. — Kirkko
puustn, rnk. 1833-38 (C. L. Engelin piirustusten
mukaan); korj. vv. 1882 ja 1905. [V. Kyander.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
