Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pikkuitiö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
615
Pilarikakt us—Pilkkukuume
616
liuuotuvtl olvien sivusvsäyksiä ;
peruslus-p i k-, P f r u s p y l v ä s> jäivät näkymättömiksi
rakennuksen valmistuttua; k u I m a p. 011 raken
uuksvu uurka-^a: seinä p. seinäin yhdistetty ja
m iti ulkoneva p. P:n taiteellisen jäseunöimisen,
jolloit s,. ei ole -ileit prisma, muodostaa jalka <sok
koli varsi ja kapiteeli, ja jo eg\pt. kivitj ylissä
s.ialtaa -eurata |> a asteittaisia kehitystä
lilit-Uui«opilli«sta siruiitetä vaihtelevasti
koristettuihin muotoihin. Antiikissa ja siitä johdetuissa
tyyleissä p:n jäsentely ou melkein -amii kuin
pylväin, varsi \ .un pysyy tasapaksuiseua ja jalka
ja kapiteelikin ovat suppeamuotoiseinpia: keski
aikaisissa tyyleissä pysty jäsenet ovat samat,
mutta romaanisella ajalla suorakulmaiset
vurreu-siirmat usein viistetään maulolle tai pyiiristetään
sauvantapaisiksi pikkupy Iv äiksi
(kautouueera-taan . poikkeustapauksissa iEtelä- ja
Itä-Hauskan romaaninen tyyli) varsi uurretaan, ks.
Pylväs. U-o N.
Pilarikaktus ks. K a k t u s k a s v i t.
PUaripeili ks. T r y m o o.
Pilasteri iransk. ptlastrc), seinästä
ulkoneva. poikkileikkaukseltaan
suorakaiteenmuotoinen seiuäpilari, roomal. antiikin ja erittäinkin
reiie-ans-ui yleisin seinän jäsennöimis- ja
koris-tamisaihe. P. palkistoineeu silloin on ikäänkuin
seinälle litistetty konstruktiivisen
pylväsrakenteen dekoratiivinen kohokuva, vähemmän tilaa
kysyvä ja vapaampaa muotoilua salliva kuin
vastaavat 1 v ja 1 ,-pylväät. Pvstyjttseninä ou
kuten pylviiiUsä: jalka «sokkeli, baasi) plintteineen,
varsi ja kapiteeli. Varsi joko sileä tai uurrettu,
peilipintaineu tai vaakasuorilla ylimenevillä eli
rustiikkinauhoilla koristettu, yleensä tasaleveä ja
jos p. on saniankorkuisen pylvään takana, niin
sen levej - on sama kuin pylvään keskileveys.
P u o 1 i-p. ulkonee ’/». neljänne s-p. ’/«
leveyt-UUn (ks. Pylväs). U-o N~.
Pilätrt de Bozier lpila’lr di rozjf], Jean
Francois (1756-85), kemian professori
Reimsissä: perusti 1781 opiston, jossa kokeiden
avulla edistettiin fysikaalisia ja kemiallisia
opintoja. P. teki Arlandes’in markiisin seurassa
montgolfièrellä ensimäisen ilmapurjehduksen
marraskuun 21 p. 1783. Hän tuhoutui
tehdessään yhdessä fyysikko ltomain’in kanssa
Boulog-nr–.i uuden ilmapurjehduksen, kun heidän
ilmapallonsa syttyi palamaan. O. 8:n.
Pilatus /-<!’-/, Pon ti us, 6:s room.
prokuraattori Jud«i-sa, tuomitsi Jeesuksen vastoin
vakaumustaan kuolemaan: kutsuttiin pois virastaan
v. 37: sittemmin legenda tiesi kertoa P.n muka
tehneen itsemurhan.
Pilatus /-<)’-/ keskiajalla 1’rakmonl), vuori
.Sveitsistä, Viervvahlstätter-järven länsirannalla
vastapäätä Rifri’ä, Lusernista lounaaseen. Sen
monesta mahtavasta kalliohuipuista korkein
Tomlis-horu 2,132 m vi. merenp. Alempana rinteillä on
met-aä ja reheviä alppiniittyjä. Ylhäällä ou
kansantarun Pontin* Pilatukseen liittämä P.-jiirvi
ljosta vuorin nimi). Juurelta vie liammasrata
P.-Kulmille (2,070 m yi. merenp.).
Pllcomayo / ma’ijo/, joki Etelil-Ameriikassa,
alkaa Bolivian Andeo-vuorten itärinteiltä. virtaa
kaakkoista p.>.<-uuntaa ensin vuoriseutujen sitten
Gran Charon halki muodostaen rajan Bolivian
sekä Paraguayn ja Argentiinan välillä, laskee
AsunriOnin kohdalla Paraguayhin; 2,500 km,
liikenteelle vähäarvoinen Kuljettava n. 800 km
l kk:n aikana matalapohjaisilla venheillä. Ainoa
huomattava lisäjoki Camhluya oik.
Piletti iransk. billet; engl. tickcl), yleensä su
maa merkitsevä kuin pääsylippu (teatteriin,
iltamiin y. m.). Merkitsee myös kirjelippua 1.
lappua. Laiva- ja rautatieliikenteessä ovat p:t
tulleet suureen käytäntöön, varsinkin matkustajiin
nähden. Nimenomaan ovat rautatien
matkustajapa. joiden väärentämistä esim. Puolassa on
ajoittain suuressa määrin harjoitettu, olleet monien
kokeilujen ja keksintöjen esineenä. Meillä, kuten
muissakin sivistysmaissa, on jo kauan käytetty
Edmonsoniu keksimää mallia, valmiiksi
painettuja pieniä pahvi-p :ejä erinäisille
tarkastusmerk-keineen. Viime-aikoina on ulkomaalla paikoittain
ruvettu myös käyttämään p:n-painokonoita, jotka
painavat p:n vasta myyntipaikassa, sitä
tarvittaessa, mikä tuottaa tilitykseen y. m. s. nähden
suurta etua. Meillä käytetyt rautatien
henkilö-p:t ovat yksinkertaisia (yksin menomatkaa
varten). meno- ja paluu-, tilaus- (20 matkaa varten),
kuukausi-, kiertomatka-, nauha- ja shekki-p :ejä.
sekä asemasillalle pääsyä varten n. s.
peronki-p:ejä. joiden myynnin toimittaa itsetoimiva kone
(automaatti). Myös tavaraliikenteessä käytetään
p:ejä muutamissa tapauksissa, esim. koiria ja
matkatavaraa lähetettäessä ja eräänlaisia
maito-lähetyksiä varten. J. H. K.
Pilica f-i’Isa f (ven. Piittaa). 1. Joki Venäjän
Puolassa, Veikselin lisäjoki vas.; 311 km. —
2. Kauppala Venäjän Puolassa, Kieleen
kuverne-meutissa, P.-joen varrella; 7.163 as. Villa- ja
sokeritehtaita.
Pilkanmaa, ratsuvelvollinen säteri Iitin
pitäjässä Kyminjoen rannalla n. 1 penink.
linnuntietä kirkolta koilliseen. Pinta-ala 1,135 ha.
Laivalaituri. Omistajat: v :sta 1686 seur. vuosis:n
loppuun Zvvilling-, von Heideman- ja Tollet-suvtit
sekä 1800-luvulla Glansenstjerna-, von
Ammondt-ja Forstadius-suvut. Tila on vielä nyk. (1914)
viimemainitulla suvulla, jonka hallussa se on oi
lut v :sta 1875. A. Es.
Pilkkarunous ks. Satiiri.
Pilkkasiipi ks. Merilinnun suku.
PUkku. eräs välimerkki (,), joka yleensä
voidaan käsittää lyhyen paussin merkiksi, vaikka se
kyllä esiintyy muutenkin selvyyden vaatiessa.
Pilkkua käytetään m. m. erottamaan
lauseyhdistyksen eri lauseita sekä usein myös rinnastettuja
lauseenjäseniä toisistaan, lauseyhteydestä
irrallaan olevia puhuttelu- ja liuudahdussanoja
lauseen varsinaisista osista j. n. e. Eri kielten
oikeinkirjoituksessa pilkun käyttäminen on hiukan
erilainen. A. K.
Pilkkukuume (iyphus exanlhrmaticus),
myöskin nälkäkuumeen nimellä kulkeva, sangen
ankara ja kovin tarttuvainen, ja varsinkin
epäedul-lisissä sosiaalisissa ja epähygieenisissä oloissa
ilmenevä infektsionitauti. P.. joka ou saanut
nimensä siitä, että tautiin sairastuneen ruumiiseen
ilmestyy taajasi i pieniä, joskus tuhkarokon
ihottumaa muistuttavia, [liinaisia ihotäpliä, kehittyy
tavallisesti hyvin äkkiarvaamatta ja rajusti
kohottaen kuumeen jotenkin korkealle jo ensi
päivistä lähtien painaen samalla potilaaseen kovasti
sairastuneen leiman. Täten p. eroaa tavallisesta
lavantaudista, jossa niinikään esiintyy, joskin
vain joitakuita harvoja, ihotäpliä, ja jossa taudin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
