Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pilkkulavantauti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
617
Pilkku lavan tauti—Pillisienet
(>18
kulku alussa on paljoa vähemmän ankara. P :ssa
ei myöskään yleensä esiinny taudinoireita
suoliston puolelta (ripulia) kuten lavantaudissa
enimmäkseen on laita; perna on muuten kovasti
turvoksissa. P. riehuu usein sota-aikoina
sotajoukoissa aikaansaaden paljon tuhoa. Suomessa
katovuosina laajalti liikkunut nälkäkuume oli juuri
tällaista p:ta. M. 0-B.
Pilkkulavantauti ks. Pilkkukuume.
Pilkkutyyfus ks. Pilkkukuume.
Pillau, linnoitettu kaupunki Preussissa,
Itä-Preussin maakunnassa, Itämeren rannalla Frische»
Haffiin vievän Gattin 1. Pillauer Tiefin
(muodostui 1510) pohjoispuolella, on Haff in ympärillä
olevien kaupunkien ulkosatamana: 7.374 as.
(1905). Purjehduskoulu, luotsiasema. 2
meripelas-tusasemaa, majakka; merikylpylä.
Laivaveistä-möitä. purjekangastehtaita v. m. -— Kustaa
Aadolf nousi 1626 P:n luona maihin.
Kaupunkioikeudet 1725.
Pilleriampiaiset 1. muurariampiaiset
(Eumenes) ovat yksin eläviä ampiaisia, jotka
rakentavat miltei puolipallonmuotoiset. vain suun
kohdalla hiukan venytetyt pesänsä savesta,
kiinnittäen tämän kiviin, puiden runkoihin t. oksiin.
Toukilleen ne tuovat ravinnoksi mittariperhosten
t, pikkuperhosten toukkia y. m. V. S-s.
Pillerisittiäinen 1. pillerinpyörittäjä
ks. Scarabæus.
Pillerit (lat. piluUe), sisiillistä käyttöä varten
tarkoitetut, erilaisia lääkeaineita sisältävät,
tai-kinamaisesta massasta valmistetut pienet pallot
1. marjat-
Pilli, mus.. putki, johon sisältyvä ilma
saatetaan puhaltamalla soimaan. Ilmavirran
pituudesta johtuu sävelen korkeus. Aänireikien avulla
saadaan samasta p :stä erikorkuisia säveliä
soimaan. Uruissa kuuluu jokaiseen äänikertaan
yksi p. kutakin säveltä kohti. — P i 11 i s t ö.
ur-kuihin kuuluvien pillien kokonaisuus. /. K.
Pillike (Galeopsis), huulikukkaisheimon suku.
Useimmiten
karheakar-vaisia keskikokoisia
ruohoja, joiden lehdet ovat
puikeita tai puikean
suikeita, verhiön
hampaat pistäviä, teriön
alahuulessa 3 melkein
samankokoista liuskaa.
Yleisiä rikkaruohoja
koko maassa ovat puna-
tai valkokukkainen
karhea p. (G.
tetra-hit) ja kookkaampi,
kir-javakukkainen k i
r-java p. (G. versicolor).
Pelloissa ja ahoilla
kasvaa Etelä- ja
Keskisuomessa jokseenkin
harvinainen
punakukkainen pehmeä p. (G.
ladanum). K. L.
Pillipiiparit oik. = puhallussoittajat). P :ksi
sanottiin keskiajalla (13:nnella ja 14:nnellä
vuo-sis.) soittokuntien jäseniä, jotka jättivät
kuljeksivan elämänsä ja järjestäytyivät ammattikunniksi
kaupunkien palvelukseen. Heidän tehtävänään oli
soittaa yleisissä ja yksityisissä
juhlatilaisuuksissa. Heitä sanottiin myös kaupunginpiipareiksi
Kirjava pillike.
(Stadtpfeifer, Kunstpfeifer). Heidän
merkityksensä soitinmusiikin varhaisemmalla
kehityskaudella ei ole vähäksi arvattava. Suuri oli myös
heidän vaikutuksensa syvempien kansankerrosten
musiikilliseen aistiin ja musiikkikäytäntöön.(vrt.
J o n g 1 e u r). I. K.
Pillisienet (Polyporaceæ). lakkisienien
(Byrne-nomycetesj suuri, taloudellisessa suhteessa
erittäin tärkeä heimo, johon kuuluu lähes 200 suom.
lajia. Yksinkertaisimmilla muodoilla on itiöemä
alustaansa rupimaisesti kiinnikasvanut.
korkeimmilla muodoilla se on kiiäpämäinen tahi
erilaistunut selväksi lakiksi ja kannaksi. Itiölava peittää
erilailla muodostuneitten ontelojen, pillien ja
käytävien pohjia ja sisäseiniä, harvoin sijaitsee
itiö-lava helttamaisten osien pinnoilla. Heimo
jakautuu neljään alaheimoon. Alaheimo Sleruliece
käsittää sieniä, joiden maitoisien tahi sitkeiden
itiöemien ylä- tahi alapinnalla on toisiinsa
verk-komaisesti yhtyneitä harjuja. Tärkein laji on
Merulius lacrymans 1. lattiasieni ks. t.l. —
Alaheimossa Fislulineæ on itiöemän alapinnalla
onttoja, oramaisesti kohonevia osia, jotka
päästään auenneina muodostavat toisistaan erillään
olevia pillejä. Suomessa on tästä pienestä
alaheimosta ainoastaan li ä r ä n k i e 1 i (Fistulina
hepaticaj, joka Lounais-Suomessa kasvaa hyvin
harvinaisena tammen vanhoilla rungoilla ja
kannoilla. — Alaheimossa Polyporece on itiöemä
useimmiten kääpä- t. rupimainen. harvemmin se
on erilaistunut lakiksi ja kannaksi. Ne osat,
pillit. käytävät ja heltat, joiden pinnoilla itiölava
sijaitsee, ovat siksi kiinteästi kasvaneet yhteen
itiöemän muiden osien kanssa, että niitä ei voida
itsenäisenä kerroksena näistä poistaa (poikkeus
Piptoporus). Kun pillien väliseinät muutamilla
lajeilla myöhemmin repeytyvät halki, syntyy
muotoja, jotka muistuttavat piikkisieniä. Heltoilla
varustetut käävät ovat harvinaiset. Ne
muistuttavat toisinaan erehdyttävästi helttasieniä.
Monet alaheimoon kuuluvat lajit ovat hedelmä- ja
metsäpuissamme esiintyviä, erittäin vaarallisia
loisia; toiset hävittävät teknilliseen
tarkoitukseen käytettyä puutavaraa (ks. Lahoaminen .
Alaheimo jakautuu itiöemän värin mukaan 2 ;een
pääryhmään. — 1) Itiöemä sisästä valkoinen t.
vaalea: lampaansieni 1. lampaan tatti
i Polyporus ovinus) kasvaa Etelä- ja
Keski-Suo-men hiekkaperäisissä havumetsissä. Itiöemä
lak-kimainen. 3-20 cm leveä, valkoinen,
harmaankel-taiseen vivahtava, hauras. Kanta valkea, lyhyt.
Pillit tuskin 1 mm pitkiä, pyöreäsuiset. Syötävä.
Typäskääpä (Polypilus confluens) kasvaa
Etelä-Suomen kalliopohjaisissa havumetsissä.
Itiöemä, joka voi tulla jopa 30 cm leveäksi, on
jakautunut useampaan osaan. Kiehautettuna
syötävä. Koivunkääpä (Piptoporus bctulitius).
vaarallinen loinen koivulla. Kääpä on hyvin
lyhyellä kannalla kiinnitetty puuhun, valkoinen t.
vaalean oljenkarvainen, säämiskäpintainen,
yksivuotinen. Metsissämme niin tavalliset, helposti
kappaleihin halkeavat koivut („pökkö") ovat
tämän lajin tappamia. Hansen to-laj ien ohuiden
kääpien pinnalla on selviä, toisinaan erivärisiä
vöitä. Fomitopsis pinicola tavallinen erittäinkin
havupuiden kannoilla. Käävän nuori reuna
tavallisesti punertava ja ikäänkuin lakeerattu. —
Ee-tcrobasidion synnyttää vaarallisen runko- ja
juurilahon puissa, ks. M a a n n o u s e m a. Pycno-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
