Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pimennys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
625
Pimennys—Pindaros
626
paistamisaika ollut mahdollisesta pisimmästä
ajasta. Helsingissä aurinko paistaa keskimäärin
1.574 tuntia vuodessa ja 4.s tuntia päivässä s. o.
35 prosenttia mahdollisesta pisimmästä ajasta.
V. S.-n.
Pimennys (eklipsi) sattuu, kun aurinko,
maa ja kuu ovat yhdellä linjalla joko siten, että
maan varjo lankeaa kuun päälle
(kuunpimennys ks. t.) tai siten, että kuun varjo lankeaa
maan päälle (auringonpimennys, ks. t.).
Myöskin muiden kiertotähtien kuiden p :iä
voidaan havaita. Jupiterin kuiden p:iin perustuu
m. m. yksi longitudinmääräysmetcdi. H. R.
Pimenta officinalis ks. Pippuri
(höyste-pippuri).
Pimentelli [-te’-], Antonio, esp. valtiomies,
tuli 1652 lähettiläänä Ruotsiin, missä voitti
Kristiina kuningattaren erityisen suosion ja P:n
luullaan vaikuttaneen hänen päätökseensä
kääntyä katolisuuteen. Kristiinan luovuttua
kruunusta P. saapui hänen luoksensa Brysseliin 1654
ja seurasi häntä pari vuotta. Oli sitten Espanjan
lähettiläänä Pariisissa. K. G.
Pimentola, pimeä paikka, Pohjolan (ks. t.)
kertosana, merkitsee myös helvettiä. K. K.
Fimeäliorros, kasvit., ks. Horros.
Pimeä koppi, rangaistus, joka voidaan
määrätä vangille, jos hän laiskuudella,
tottelemattomuudella tahi uppiniskaisuudella taikka muulla
tavalla itse rikkoo tahi koettaa vietellä toista
rikkomaan kuritushuoneen tahi vankilan
järjestystä. taikka jos hän rangaistuslaitoksessa
tekee vähemmän rikoksen, jonka saa sakoilla
sovittaa. Sulkeminen p:ään k:iin saa tapahtua
korkeintaan neljäksi vuorokaudeksi. A. T.
Pimpinella ks. Pukinjuuri.
Pinaakkeli (ransk. pinacle). pieni
suippopyl-väs. fiaali (ks. t.).
Finaatti (ruots. spenat), nimitys, jota
käytetään useista eri kasvilajeista. Useimmin
tarkoitetaan sillä tavallista 1.
kasvitarhapa a (Spinacia oleracea), joka on
savikkakas-vien heimoon kuuluva yksivuotinen, kaksikotinen
ruoho. Sen kukat ovat pieniä, vihreitä,
lehtihan-kaisissa tertuissa. Pullea verhiö kovettuu
pähkylän kanssa yhteenkasvettuvaksi kulmikkaaksi
tai piikkiseksi hedelmäverhiöksi. Lehdet ovat
meheviä. soikeita tai puikean pitkulaisia. Kasvi on
kotoisin Persian tienoilta. Tuli Euroopassa
tunnetuksi vasta 1400-luvulla, Polijois-Euroopassa
17:nnellä vuosis. Nykyisin viljelty
keittiökas-vina ympäri maapalloa, meillä Lapissa asti.
Viihtyy paraiten voimakkaassa, vasta lannoitetussa,
kiinteässä ja kosteahkossa maaperässä. —
Länsi-Intian p. (Claytonia perfotiata) on
Portulaca-ccæ-heimoon kuuluva, noin 30 cm korkea, rento,
kalju, yksivuotinen ruoho, jolla on pitkäruotiset,
puikeat. mehevät aluslehdet ja ruodittomat, leveät
latvalehdet parittain kannallaan yhteenkasvaneet.
Latvassa pari pieni- ja valkokukkaista terttua.
Meillä hyvin harvoin viljelty. — Uuden
Seelannin p. (Tetragonia expansa) on
yksivuotinen. mövheä, maata pitkin suikerteleva
Aizoaceæ-heimon ruoho. Lehdet melkein kuin tav. p:lla.
hedelmät 4-sarviset. Kasvaa villinä Tyynen
valtameren rannikoilla. Tuotiin Englantiin Uudesta
Seelannista 1772. Meillä harvoin viljelty. On
meillä kylvettävä lavaan. — Ka
ukaasia-laista suiker tavaa p:ia (Ilahlitzia tharn-
noides), savikkakasvien heimoon kuuluvaa,
vanhempana jopa 4 m pitkää köynnöskasvia, jolla on
herttamaiset lehdet, on meillä joskus koetettu ja
se menestyy täysin hyvin. —
Englantilainen p. (Rumex patientiaj muistuttaa hyvin
paljon suuria hierakkalajejamme. Kotoisin Turkin—
Persian tienoilta. Paljon viljelty varsinkin
Englannissa, meilläkin varemmin jokseenkin yleisesti.
Viljelys on kaikkialla vähentynyt, meillä melkein
tauonnut. K. L.
Pinaattikasvit, lihaisten, meheväin, helposti
sulavaa ravintoainetta sisältävien lehtiensä t.
joskus myös nuorten versojen takia viljellyt
keittiö-kasvit, Sisältävät kaikista keittiökasveista eniten
rautaa. P:ja ovat paitsi useat p i n a a 11
i-nimi-set (ks. t.), lehtijuurikka 1. m a n g o 1 d i
(Beta cicla). portu lakka. raparperi,
tarhasavikka (Atriplex hortensis) y. m. m.
Villejäkin kasvejamme kuten
niittysuola-heinää (Rumex acetosu), nokkoslajeja ja
s a v i h e i n ä ä voi varsinkin nuorina hyvin
käyttää p:na. K. L.
Pinakoidi, rombisessa monokliinisessa ja
tri-kliinisessä kidejärjestelmässä esiintyvä
yhdensuuntainen pintapari. joka samalla on
yhdensuuntainen kahden kideakselin kanssa (ks. Kide).
Heksagonisessa ja tetragonisessa järjestelmässä
on asemataso p. E. M-nen.
Pimkoteekki (kreik. puut k - taulu, maalaus,
ja thèkë = säilytyspaikka), maalauskokoelma. P.
nimi oli annettu sille maalauksilla koristetulle
rakennukselle, joka muodosti Propylaiojen
pohjoissivustan Ateenan akropoliilla. Roomalaiset
ottivat tämän nimen käytäntöön puhuessaan
yk-sitvisrakennuksessa olevasta huoneesta, joka
sisälsi maalauksia tai muita taideteoksia. Nykyään
se tarkoittaa julkista maalausgalleriaa. niin esim.
Italiassa (Torinossa. Bolognassa y. m.l sekä
Münchenissä. jossa on Vanha ja Uusi p.
Vastakohdaksi on kuvauveistoskokoelmista käytetty
nimitystä glvptoteekki (ks. t.). E. R-r.
Pinang ks. P e n a n g.
Pinassi ransk. pinasse). sota-alukseen
kuuluva pieni soutu- ja purjevene.
Pince-nez [päsnc’] (ransk.). pensnee, nenä
lasit.
Pinchbeak [pinsbäkj, tumman kullanvärinen,
hyvin taipuisa lejeerinki. jossa on vaskea ja
sinkkiä. S. S.
Pincio [pinlso], Monte, kukkula Rooman
pohjoisosassa, veistoksilla, kuvapatsailla y. m.
kaunistettu. roomalaisten mielikävelypaikkoja. Siellä
ovat Villa Medici ja Villa Borghese. — P..
alkuaan Collis hortorum (= ..puutarhakukkula").
joutui vasta Aurelianuksen aikana Pincius mons
nimisenä Rooman kaupungin piiriin. E. E. K.
Pindaros (n. 520-440 e. Kr.), kreik. runoilija,
ylhäistä thebalaista syntyperää. Jo nuorena P.
antautui runoutta viljelemään. Runous ja hänen
ylhäinen syntyperänsä tekivät hänestä suositun
vieraan tyrannien hoveissa; tiedetään hänen
suhteistaan esim. nieroniin Syrakusassa. Theroniin
Akragaassa. Makedonian kuninkaaseen
Alek-sandrokseen. Persialaissotien puhjettua P. ei
asettunut vapauden puoltajain riveihin, siinä
seuraten kotikaupunkinsa Theban esimerkkiä, mutta
myöhemmin, huolimatta siitä ankarasta
kohtalosta, joka tuli Theban osalle voittavien
kreikkalaisten puolelta, hän kykeni puolueettomasti iloit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
