Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pimennys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pindos Pingoitusalus
f»-28
xmiaan Hellaan voitosta, jopa ylistämään Tlieban
van Ii aa vihollista Ateenaa ..Hellaan tukea". —
P. esiintyi kreik. koorilyriikan kaikilla aloilla.
HSiien ransaussa tuotannossaan mainitaan
liym-ej» jumalille, voitto ja surulauluja,
tanssilauluja, uterialuuluja v. m. Lukuunottamatta
murto-kappaleita. joita viimeaikaiset papyruslöydflt
Egyptissä ovat runsaasti kartuttaneet, on meille
täydellisinä säilynyt liänen voittolaulujaan
(epi-»riiu 45 kup|ialettu. Näissä runoilija ylistää
voittajia kansallisissa kilpailuissa ja
voittopai-kan mukaan ne ovat jaetut 4 kirjaan
(Olympialaiset, Pytliolaiset. Nemea laiset ja Isthmolaiset
vnittolaulut . Voittorunot tilattiin koorin
esitettäviksi voittajan tullessa riemukulussa
kotikaupunkiinsa ja tunnustaa täytyy, että tilauksesta
syntyneen runon leima toisinaan niissä on
lia-v uit ta vana Eniten lämpöä tulee voittajan
ylistykseen. milloin thebulaiset tui Sisilian tyrannien
voitot ovat IcyseessiL P. yleensä muodostua runon
keskiosan jonkun myytin käsittelyksi, joka
monasti jää erinomaisen Iitillään yhteyteen
varsinaisen runouiheen kniissu. Tämä keskus tulee runon
tärkeimmäksi osaksi, siiliä P. esittää henkeviä
aatteitaan vanhojen myyttien puitteissa tavalla,
joka tuotti hänelle Kreikan suurimman
koori-lyyrikon maineen. Hänen kielensä, jossa
aioli-l;i i set, doorilaiset ja attikalaisetkin vaikutteet
varsin itsenäisellä tavalla ovut sulautuneet
yhteen. on usein korkealentoisuudessaan raskasta ja
vaikeasti käsitettävää. Koorilaulun säännöllistä
rakennetta P. käsittelee suurella taitavuudella,
käyttäen mitä vuihtelevimpia metrillisiä muotoja.
Ihailu, jonka P. aikalaisiltaan sai osakseen,
säilyi elävänä jälkipolvissakin ja meille säilynyt osa
hänen tuotunuostuau todistaa sen täysin
ansaituksi. L. T.
Pindos. Poliiois-Kreikan pohjoisesta etelään
kulkeva päävuoristo. erottaa toisistaan
Thessalien ja Epeiroksen. N. l.">0 km pitkii. korkeimmat
huiput Kataphidi 12.392 m) ja Smolika (2,574 m
yi. merenp. . — Pm useat, etupäässä
tertiääri-kalkeista syntyneet rinnakkaisjonot ovat sangen
vaikeakulkuisia, joet ovat lisäksi uurtaneet
niihin lyrkkäseinäisiä kuiluja. Ainoa kelvollinen
sola P:n yli on Zvgos (1,561 in yi. merenp..
vanhan a un l.akmoni. ent. Kreikan ja Turkin
ra-jallu. — P:n ennen laa janlaisct metsät on viime
vuosikymmeninä hävitetty.
Pindus ks. Findö s.
Pineeni iC|0H|, . hiilivety, joka on
piiäuinek-s-nn useissa tärpättHajeissa ja jota sitäpaitsi
tavataan lukuisissa eetterisissä öljyissä, m. m.
eukalyptus-, kntajanmurja- v. m. öljyissä. I*:stil
valmistetaan n. s. keinotekoista kanverttia
(pi-nylikloridia vrt. Kanvertti ja Tärpätti.
Pinega /-e’-/. l.Joki Pohjois-Venäjällä.
Viena-joen lisä joki oik.. alkaa soista Vologdan
ku-vernementi«sa. virtaa ensin luoteista pääsuuntaa,
kääntyy P:n kaupungin seuduilla lounaiseen,
l.mkee Ilolmogoryn yläpuolella Vienajokeen; n.
500 km. kuljettava vas. tulevan lisiljoen .liilan
-iiiist.i alaspäin, höyryalukset nousevat vain P:n
kaupunkiin asti. Jäässä n. 6 kk. Itannat
met-•iiiniä, keski- ja alajuoksulla jo jonkunverran
asuttuja. 2. Piirikiinnankaiipunki Vienan
kuvernementii–.!, P.-joen oik. rannnlla; 1.318 ns.
(19111. Pari koulua, «airnala. Harjoitetaan
maataloutta Kahdet is»nlui-<-t murkkinat. K. K. K.
Pinel /-»••//, Philippe (1745-1826). ransk.
I i .k iri. oli psykiatrisen osaston johtajana
Sallat rière sairashuoneessa Pariisissa. P. saattoi
psykiatrian tieteelliselle pohjalle painaen siten
leimansa aikansa lääketieteen kehitykseen. Hänen
ansiokseen on niinikään luettava, että
mielisairasten hoito tuli inhimilliseksi, mitä
siihenusti–et käsitykset mielisairauksien laadusta eivät
I olleet omansa edistämään. P. oivalsi myöskin
psyykillisen hoidon merkityksen ottaen sen käv
täntöön johtamassaan laitoksessa. Hänen
tieteellisistä julkaisuistaan mainittakoon: „Traité
mé-dico-philosophique sur raliénation mentale"
1798). V. Oli.
Pinello, Nils Henrik (1802-79),
ruotsinkielinen suom. kirjailija, tuli ylioppilaaksi 1817,
maisteriksi 1823. eli sitten yksityisenä
asioitsi-jana ja oli 1854-64 Suomen talousseuran
sihteerinä. P. oli suuri kirjallisuuden ja taiteen
harrastaja. Kauan aikaa luin’ oli ..Aho Tidningar"ien
toimittajana; kirjoitti (käyttäen salnnimeä
,,Kap-ten Puff") useita kertomuksia ja näytelmiä, esim.
..En Nylands dragon", ..Sommarnatten", „Ren
bergtagna" (joihin hänen ystävänsä Greve sepitti
säveliä) ; julkaisi Suomen aateliskalenterin 1872,
y. m. P. oli Turun teatterijohtokunnan
esimiehenä. soitannollisen seuran harras jäsen, kuului
taideyhdistyksen Turun osaston valiokuntaan:
pani 1865 nlulle ,,valiokunnan Turun tuomiokir
kon muinaismuistojen säilyttämiseksi". Myöskin
hiin oli Turun vapaaehtoisen palosammutuskin! •
nau perustajia (1838). K. O.
Pinero fpa’inrouJ, Sir Arthur Wi n g
(s. 1855), engl. kirjailija. Aloitettuaan uransn
näyttelijänä hän antautui kirjalliselle alalle ja on
nykyään Rernard Shaw’n jälkeen Englannin ete
vin näytelmiinkir joitta ja. Hänen tuotannossaan
ilmenee selvästi Ibsenin vaikutusta. Hänen
teok-sistansa, jotka aiheeltaan ovat sekä vakavia että
humoristisia, mainittakoon: „Sweet lavender"
(1887). „The profligate". ..The seeornl mrs. Tan
queray" (1893; näytelty Kansallisteatterissa 1894),
..The notorious mrs. Ébhsmith" (1895), ..The be
nefit of the doubt" (sam. v.), ..The princess and
the butterfly" (1897). ..Trelaivney of the Wells"
(1898). ..The gav lörd Onex" i’l899). „A wife
without a smile". ..His house in order", ..The
thunderbolt" (1908). P:n näytelmille on
ominainen tuore, kevyt ja joustava vuoropuhelu, toi
miniä on jännittävä, mutta usein vailla syvyyttä.
P:n kootut teokset alkoivat ilmestyä 1901.
II. Kr n.
Pinetum [■?■] (lat. pinus = mänty), erilajisten
havupuiden istutusryhmä. tavallisesti jossain
puu-tarhnssa tai puistossa. Eri puulajien tulee p:ssa
kasvaa systemaattisessa järjestyksessä, myös
silloin kun on kysymyksessä yksinomaan
koriste-ryhmä. Ankaran muotojärjestyksen
lieventämiseksi on viimemainitussa tapauksessa kuitenkin
havupuiden joukkoon usein istutettu talvivih
reitä lehtipuita kuten llr.r v. m. s. lajeja. —
P. nimi on myös viiliin eoniferejn (= havupuita)
käsittelevillä tieteellisillä tai puiitarhatekniHisillä
teoksilla. O. Llh.
Piney-tall ks. K as vi tn li.
Pingoitusalus. pingoitusvuode. vuoteen
yhteyteen sovitettu laite, jonka avulla voidaan
asettaa esim. loukkaantunut jalka (luuutnittumnssii)
pitempiaikaiselle venytykselle ja pingoitukselle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
