Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pintamitta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pintamitta—Piotrköw
034
Pintamitta, neliö, jonka sivu on
pituusyksikön suuruinen, vrt. Metrijärjestelmä.
Pintamoreeni ks. M o r e e n i.
Pintasolukko (kasvien), kaikki korkeampien
kasvien pintakerrokset, joiden tarkoituksena on
kasvin rajoittaminen ulospäin, suojeleminen,
haihtumisen järjestely tai veden otto.
Kasvu-kudoksen päällimäisestä kerroksesta polveutuvaa
p :oa nimitetään ensi-ikäiseksi p:ksi:
pääl-lysketto ja siitä syntyvät muodostukset;
tois-i käistä p :oa on korkki ja kaarna. K. L.
Pintavesi, se osa kosteussatoa (sateentuloa)
joka maahan tunkeutumatta juoksee suurempiin
vesistöihin. Varsinkin asutuilla seuduilla p. on
epäpuhdasta ja sopimatonta juomavedeksi, vrt.
Pohjavesi. E. M-nen.
Pintaveto ks. A d h e s i o n i.
Pintavuorilajit, vulkaaniset vuorilajit ks.
E r u p t i i v i v u o r i 1 a j i t.
Pintayksikkö ks. Pintamitta.
Pinturicchio [-ri’kkio], Bernardino, oik.
Bernardino di Betto 1. Betti (n.
1454-1513), it. taidemaalari, Umbrian koulua, Fiorenzo
di Lorenzon oppilas, Peruginon työtoveri,
työskenteli svntymäkaupungissaan Perugiassa sekä
etenkin Roomassa ja Sienassa. P:n taiteessa
yhtyy antiikkinen koristemaalaus
varhaisrenesans-sin rikasta elämää novellimaisesti käsittelevään
laatukuvaukseen. P. on kätevä freskomaalaaja,
hyvä väriniekka ja hänellä on erinomainen,
lopulta kaavamaisuuteen menevä helppous esittää
tosin ylimalkaisesti, mutta aina pirteästi ja
aito-umbrialaisen viehättävästi isoja, usein
groteski-oruamentteihin sovitettuja seinä- ja
kattopinta-sommitteluja, joilla yhtenäiseen koristeelliseen
vaikutukseensa nähden oli esikuvallinen merkitys
renesanssin taiteessa. Hänen freskoteoksistaan
mainittakoon Roomassa olevat Vatikaanin
Siks-tiiniläisen kappelin Kristuksen kastetta ja
Mooseksen historiaa käsittelevät 2 kuvaa (maalatut
14S0-81 yhdessä Peruginon kanssa), paavi
Aleksanteri VI :n Appartamento Borgia nimistä
huoneistoa koristavat maalaukset (1492-98) ja S.
Maria del Popolo ja S. Maria in Araeeli kirkoissa
olevat katto- ja seinäkuvat sekä Sienan
tuomiokirkon kirjastoon 1502-07 maalatut,
ihmeteltävän hyvin säilyneet freskot, jotka 10 kuvassa
esittävät Eneas Silvius Piceolomini’n 1.
myöhemmän paavi Pius II: n elämänvaiheita, ynnä
verraten pieni freskokuva ..Odysseus palaa
Pene-lopen luo" Lontoon kansallisgalleriassa (alkuaan
Sienan Palazzo Petrueei’ssa). Hänen vähemmän
huomattavia temperaväritaulujaan on Perugiassa,
Spellossa, Vatikaanin pinakoteekissa, Berliinissä
y. m. [Vermiglioli. ..Memorie di P." (1837),
Schmarsow, „Raphael und P. in Siena" (1880) ja
..P. in Rom" (1882), sekä E. Steinmann, ,.P."
(1897).] E. R-r.
Pinus ks. Mänty.
Pinxit (lat., usein lyhennettynä p i n x. t.
pxt.), „on maalannut", on monasti maalaajan
nimen jälkeen asetettu kuviin tai varsinkin
kuva-jäljennöksiin. esim. vaskipiirroksiin, joissa taas
sculpsit (lyhennettynä sc.), ..on veistänyt
(kaivertanut)", on liitetty vaskenpiirtäjän nimen
jälkeen.
Piombo [o’m- ], Fra Sebastiano di
Francesco del, oik. Sebastiano
Luciani (n. 1485-1547), it. taidemaalari; oli syn-
t.ymiikaupungissaan Venetsiassa Giov. Bellini’n ja
Giorgionen oppilaana, asui n. v:sta 1510
Roomassa. jossa joutui Michelangelon ystäväksi ja
vaikutuksenalaiseksi sekä Rafaelin kilpailijaksi;
nimitettiin 1523 paavin sinetinvartijaksi eli
paavin bullien lyijysinetillä varustajaksi, jota
myöskin hänen liikanimensä tarkoittaa (it. piombo =
lyijy) ja jonka jälkeen hänen maalaustyönsä
supistui sangen vähiin. P. on aluksi täysin
venetsialainen tavoittaessaan Giorgionen lämpimiä
värisointuja. Roomassa hän Michelangelon
vaikutuksesta jäljittelee tämän voimakasta muotokieltä
ja piirustusta, samalla kuitenkin koettaen
säilyttää venets. värityksensii. Michelangelo, jonka kir
jeenvaihdon P:n kanssa on julkaissut Milanesi
11890), on suorastaan ollut avullisenakin useassa
hänen työssään. P:n teokset jakaantuvat
uskonnollisiin esityksiin ja muotokuviin. Edellisistä
ovat huomattavimmat pvh. Chrysostomosta
esittävä alttaritaulu hänen aikaisempaan venets.
tyyliinsä (150S, S. Giovanni Crisostomo kirkossa
.Venetsiassa), pääteos ..Lasaruksen kuolleista
herättäminen" (1519. väitetty osittain Michelangelon
suunnittelemaksi, Lontoon kansallisgalleria-sa),
eräät 1514-19 tehdyt kappelimaalaukset Rooman
S. Pietro in Montorio kirkossa (pääkuva
„Kris-tuksen ruoskinta". Michelangelon luonnoksen
mukaan). „Pyh. Agathan marttyyrikuolema" (1520.
Palazzo Pitti’ssä), ,,Marian ja Elisabetin kohtaus"
(1521, Louvressa) sekä ..Pietä" (1525,
Viter-liossa). P:n erinomaisista muotokuvista, joissa
hän kilpailee Rafaelinkin kanssa, mainittakoon
esim. ylhäisen upeat roomalaiskaunottaret n. s.
Fornarina (n. 1512. luultu ennen Rafaelin
tekemäksi, Firenzen CJffizzi-galleriassa) ja
..Rooma-laisnainen" (Berliinin Kaiser-Friedrich museossa)
sekä lukuisista miesmuotokuvista dogi Andrea
Dorian kuva i Rooman Palazzo Doriassa).
E. R-r.
Pionieerit (ransk. pionnier), sodassa esiinty
viä teknillisiä töitä varten erikoisesti
harjoitetut ja varustetut joukot. Niihin luetaan
Venäjällä sapööripataljoonat ja miinakomppaniat.
Saksassa ja Itävallassa pioneeri-, pontonieeri- ja
minööripataljoonat j. n. e. Kuvannollisesti:
edelläkävijät, uranaukojat. M. v. n.
Piooni (Pæonia), leinikköissuku. jonka lajit
ovat suurikukkaisia, liuskalehtisiä ruohokasveja,
jotkut pensasmaisia. Lajeja varsinkin Keski- ja
Itä-Aasiassa. Etenkin etelä-eurooppalaisesta P.
officinalis-lajista viljellään useita muotoja
koristekasveina puutarhoissa. Sen pyöreistä,
kiiltä-vänmustista siemenistä tehtyä helminauhaa on
ennen käytetty lasten hampaiden kasvua
edistävänä taikakaluna. — P. anomala kasvaa villinä
Kuollan niemimaalla. K. L.
Piopliila casei ks. Juustokärpänen.
Piotrköw. 1. Kuvernementti (ven.
Pctrokovs-kaja gubernija) Länsi-Puolassa; 12.249 km2,
2,013,600 as. (1912), 163 km2:llä (Venäjän
taajim-min asuttu kuvernementti). Maa on tasaista,
nousten aaltomaisesti etelään mentäessä.
Asukkaista 72.i% puolalaisia. 15.2% juutalaisia, 10.e%
saksalaisia, l.«% venäläisiä; saksalaiset ovat
enimmäkseen protestantteja. Lukutaitoisia 30,9%;
kansakouluissa (753) 64.462 oppilasta (1911). —
Maataloutta harjoittaa 39,s%, teollisuutta ja
vuorityötä 30.4%, kauppaa ja liikennettä 10.u%
väestöstä. Maanviljelys tuottaa ruista 280.400
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
