Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pintamitta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
635
Pipa Pipcr
t!3t>
ton kauraa 112.700 tou., ohra». vehniUL
peru-uoita 1.41M <K>0 ton. (1912). sokerijuurikkaita.
N utakar .ui pidetiiiin 201,383. hevosia 101.958,
lampaita ja vuohi» 45.740. sikoju 23,277 kpl.
1912 Yuorityö tuotta» kivihiiltä lounais-
osassa olevasta Dombrowo-alueesta (Doiiets-aluecu
aikeen Venäjän kivihiilirikkain seutu) 5.< milj.
ton. : 907! sekä rautamalmia (raakarautaa 1907
2"’.(KH> ton.). Pääelinkeinossa, teollisuudessa,
t\>-kenteli 1910 126.563 henkeä. Aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo oli 774.1 milj. mk.
sen voittaa aiuoastaan Moskovan kuvernementtii,
josta puuvillateollisuuden osalle tuli 344.< milj.
ink.. villuteollisuuden osalle 218.i milj. mk.,
metalliteollisuuden osalle 90,« milj. mk. —
Kiillettäviä vesiteitä 217 km (ei yhtään höyryaluksille
sopivia. : rautateitä 658 km (1911). — P. jaetaan
8 piirikuntaan. — 2. Edellämainitun
kuvernemen-tin puukaupunki (ven. Pctrokov, -aks. Pclrikau),
Striiva nimisen joen rannalla, rautatien
risteyksessä; 41,181 as. (1910), suurimmaksi osaksi
puolalaisia. Neljä vanhaa luostaria, kuniuk. linnan
jätteet, raatihuone, luterilainen kirkko;
muutamia oppilaitoksia, pari sairaalaa. Harjoitetaan
sekalaista teollisuutta. — P. ou Puolan
vanhimpia kaupunkeju. Kasimir Suuri ympäröi sen
muurilla ja rakensi 1319 kunink. linnan. Vista 1347
P :s.-a usein kokoontuivat valtiopäivät ja
1578-1792 P:ssa oli Puolan ylin tuomioistuin. Kärsi
paljon Ruotsin sodissa ja sotavuosina 1806, 1814.
E. E. E.
Pipa /-t-/ ks. P i p e.
Pipa, tähtisormisammakko I. kennokonna
(ks. L.).
Piparjuuri iCochlcaria armoracia), ruots.
pcp-parrol, korkea monivuotinen ristikukkainen ruoho.
jonka aluslehdet ovat puikeau
soikeita. 25-40 oin pitkiä,
komeana pystynä ruusukkeena.
Kukat runsaslukuiset, pienet,
valkeat. Pääjuuri, jota
käytetään mnusteena. on pitkil. paksu
ja liereä ja sisältää väkevää,
silmiä vetistävää, sinappiöljyä
muistuttavaa eetteristä öljyii.
P. kasvua viljelemättömänä
Etelä-Venäjällä. Käytäntö tuli
vasta keskiajalla tunnetuksi
länsimaissa, aluksi
liläkitystar-koituksiin. Senjälkeen p. on lauhkeissa maissa
tullut yleiseksi erinäisten ruokalajien maus
teeksi. Kasvau meillä Kittilässä asti. mut.a
runsaasti p:ta tuodaan kuitenkin maalian. P:tu.
samoinkuin napaseuduissa suvun muitakin,
villejä lajeja, on käytetty livvänil lääkkeenä
keripukissa. P;n viljelykseen on käytettävä
voimakasta, kosteahkoa mnatu. — Muita
Coclilearia-lajeja, k u i r i m o i t a, on alueellamme kaksi
harvinaista ulkonäöltään p:sta suuresti
poikkeavaa merenrantaruohoa, toinen lounaisilla
rannikoilla, toinen lapissa. K. L.
Piparkakku, maustettu siirappi- t.
hunaja-kakku.
Piparminttu ks. M i n 11 u.
Piparminttuoljy, piparmintusta (Mrntlia
pipe-rilli tisluamalla valmistettu eetterinen, väritön,
kellahko t. vihervil, tuoksuuvn veHimäinen öljy.
Sisältää useita eri aineita, vnikutlavana osana
mentolia eri lajit eri määrässä. Valmistus tapah-
Piparjuun
tuu varsinkin Pohjois-Ameriikassa, Japanissa ja
Englannissa. Etenkin jnp. p. eroaa muista; se
valmistetaankin M. arvaisis v. pipcrasccnsuin.
Vuotuinen tuotanto 011 noin 175,000 kg.
Käytetään pastilleihin, likööreihin, parfyymeihin ja
lääkkeenä, etenkin vatsataudeissa. K. L.
Piparuutti ks. Piparjuuri.
Pipe /;«>«"/>/, engl. nestemitta = 2 hogsheadia =
126 gallonia = 572,«•> 1. Viinejä tullattaessa p.
on vaihtelevaa suuruutta. Yhdysvalloissa p. on
= 476.» 1. Esp. viinimittana p. (esp. ;>ipn) on =
435 l ja öljymittana 433 1. Vanha ruots. (ja
suom.) vastaava mitta oli nimeltään pipa = 2
hä-räntynnyriä = 180 kannua = 471 I. U. S:n.
Piper. yli 600 troopillista lajia käsittävä
Pipe-ruccte-lieimoon kuuluva kaksisirkkaissuku.
Tavallisesti kiipeileviii ruohoja t. pensaita, joilla usein
on yksineuvoiset, aina kehiittömät kukat
nor-koissa t. tertuissa. Siemenessä on sekä sisli- että
ulkovnlkiiaiiien. Hedelmä marja t. luumarja.
Monet lajit sisältävät haihtuvia öljyjä ja karvaita
aineita, ja useista valmistetaan lääkkeitä, toisia
käytetään liöystekasveina. ks. Ii e t e 1-p i p p u r i.
Pippuri. K. L.
Piper /-!-/. 1. Karl P. (1647-1716), kreivi,
ruots. valtiomies, polveutui Saksasta Suomeen
muuttaneesta viipurilaisesta kauppiassuvusta,
meni Upsalan yliopistossa opiskeltuaan
19-vuo-tinana kunink. kansliaan herättäen siellä
huomiota laajojen tietojensa ja uutteruutensa vuoksi,
pääsi Kaarle XI :n suosioon sotakansliassa
toimiessaan Tnnskan sodan aikana, jolloin
työskenteli kuninkaan läheisyydessä. P. aateloitiin 1678
ja nimitettiin 1679 kumarikollegin sihteeriksi,
jossa vaadittiin runsaasti työtä vasta
alkuunpan-nun reduktsionin johdosta; tuli 1689
valtiosihteeriksi ja oli siitä alkaen Kaarle XI :n pnras
apu-luinen. Kaarle XII suosi myöskin P:iä,
nimittäen hänet 1697 valtaneuvokseksi ja 1698
korottuen hänet sumulla kertaa vapaaherran ja
kreivin arvoon; 1702 hiin tuli Upsalan yliopiston
kansleriksi ja 1705 ylimmäksi hovimarsalkuksi.
P:n vaikutus oli Kaarle XII :n alkuaikoina
hyvin suuri, sillä luinen kuuttaan kaikki nsiat
kulkivat; mutta myöhemmin Kaarle XII toimi omin
päin; sodan aikana, jossa P. oli mukana
sota-kanslian päällikkönä, hiin ei saattanut vaikuttua,
vaikka yritti, kuninkaan päätöksiin; niinpä hän
koetti estää Puolan jn Ukrainan retkeä, mutta
kaikista ponnistuksista huolimatta hän ei
onnistunut. kuten hän itse valittaen sanoo. P. seurasi
Kaarle XII :ta sodassa, kunnes joutui vangiksi
Pultavan luona 1709. oli sitten pääasiallisesti
Moskovassa, valvoen Rehnsköldin kanssa muiden
vangiksi joutuneiden asioita, mutta vietiin 1714
Pähkinälinnaan, jossa kuoli. [W. E. Svedelius,
..Minne af kongi, rädet oeli öfverste marskulken
grefve Cu rl P." (Svenska akudemiens
hnndlin-gnr, 44 :s osa), ..Grefve Carl Pipers dngbok 1709
1714" (llistoriska handlingar, 21 :s osa).j
K. O. /,.
2. Gustaf Abraham P. (1692-1761),
soturi, maaherra. Oli mukana Kaarle XII:n
Venä-lilä vastuun tekemällä soturetkellä. joutui
vnn-’.’iksi, muttii pääsi vnpauksi 1715 vankeja
vaihdettaessa. Sotnretkillä saamistaan vummoistn P. tuli
raajarikoksi, nimitettiin kuitenkin 1746
Pohjnn-mnnn maaherraksi ja hoiti virkaansa tarmolla,
pitilen etenkin liuolta maakuntansa elinkeinoelä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
