Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pippuriranta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
043
Pirkkalan kihlakunta—Pirtti
»«44
mihin vanhustaan kuulunut sekit ruotsalaisia että
-monialaisia. Pirkkalan pitäjä Satakunnassa on
luultavasti \auliimpina aikoina ollut yhtenä hei
d.in |H-sapuikkutmau ja täten saanut nimensä.
Perintliimlon mukaan he ovat kuningas Maunu
Ladonlukoltu 1277 saaneet kauppa- ja
verotusoikeuden Lapissa, ja heidän johtajiaan oli Matti
Kurki Pirkkalasta. Joskus heitä nimitetään
„la-pinkä\ijfiiksi" ruots. lappcfarar). Vanhin
säilynyt asiakirja, joku heidät mainitsee, on eräs
sopimus v lta 1328 helsinglantiluisten ja
pirkkalaisten vilillk. Seur. vuosisadoilla heidän nimensä
silloin tällöin esiintyy asiakirjoissa. V. 1528.
jolloin Kustaa Van.sa korottua heidän veronsa
kahdenkertaiseksi, he olivat jaettuina Luulajan,
Piitimen ja Tornion pirkkalaisiin, joista kaksi
ensinmainittua paikkakuntaa suoritti toisen
puolen verosta ja Tornio toisen. Kun lieidiin veronsa
siihen asti oli ollut ainoastaan 16 kiihtelystä
oravannahkoja ja 4 uäädännahkua. on
arvattavaa inikä mainio rikkaudeulähde turkiskauppa
jn veronkanto noilla laajoilla alueilla oli p:lle
ollut. Joskus kerrotaan heidän kulkeneen aina
.Länsimerellä", Ituijan rannoilla, saakka
kauppu-ju veronkantoretkillään. Todistuksena heidän
ylpeydestään mainitaan, että heidän oli tapana
pukeutua purppuraan. Heidän oikeutensa kuuluivat
määrätyille suvuille, mutta eivät tulleet
myöhemmin Pohjan perille muuttaneiden osaksi.
Kullakin pirkkalaiselln oli omat lappalaisensa, jotka
hänelle maksoivat veronsa ja kaupittelivat
tavaroitaan ; sentähden lappalainen voi puhua
„pirk-kalaisestansa". Vista 1553 alkaen kuningas otti
p:ka veronkanto-oikeuden. Mutta eivätpä p.
aivan hevillä oikeudestansa luopuneet: ennen
kuninkaan voudin tuloa olivat Kemin pirkkalaiset
käyneet I närin järvellä ja ryöstäneet veron.
Kuitenkin p. vielä säilyttivät kauppaoikeutensa
Pohjan perillä ja ensi aikoina tämän jälkeen
näyttää heitä yhä katsotun itsemäärätyiksi
kuninkaan voudeiksi näillä seuduilla. Tämmöinen
kuninkaan pirkkalaisvouti oli esim. Juhana III:n
aikana mahtava ja rikas Niilo Oravainen.
Epäilemättä p. joskus väärinkäyttivät valtaansa
lappalaisten suhteen: esimerkkejä omaisuuden
kiskomisista ja siveellisyysrikoksista esiintyy
asiakirjoissa. Muttu merkityksensä on heillä ollut
Ruotsin vallan vnkaannuttajinn ja levittäjinä
Lapissa, niinkuin itsekin mielellään kehuivat
sodalla voittaneenpa asemunsa ja oikeutensa. Kun
1620 v:n paikoilla useita kaupungeita
perustettiin Pohjanlahden perukalle, käskettiin p:ia
asettumaan niihin porvareiksi, ja samaan aikaan p:n
erikoisasema lopulta hävisi. [H. G. Porthan. „De
Uirearlis" 11786. 1789); K. Grotenfelt, „Suomen
kaupasta ja kaupungeista ensim.
Vaasa-kuninkaiden aikoina", slv. 66-77 ; J. Laurosela.
..Kveen-Kainulai«ky*ymys", Hist. arkisto XXII, 4. siv.
32-44; J. Nordlanden „Om birkarlarne" (Hist.
tid.krift 1606 07).)
K. G.
Pirkkalan kihlakunta käsittää Pirkkalan,
Ylöjärven. Vesilahden. Tottijärven, I^mpäälän,
Kangasalan. Messukylän, Pälkäneen ja
Sahalahden kunnat Hämeen lääniä. Pinta-ala (maata)
1,930.) km’; väkiluku >1908) 43,129 henkeä (= 22,>
1 km’:iä kohti).
Pirkkalan tuomiokunta käsittää seuraavat 3
kärijäkuntaa: 1. Kangasala ja Messukylä; 2.
Lempäälä Vesilahti ja Tottijärvi; 3. Pirkkala ja
Vlöjärvi. Turun hovioikeuden alainen.
Pirlahti truots. Pirin k s), rutsuvelvoiliuen
-iiteri Porvoon pitäjässä Porvoon kaupungista n.
20 km kaakkoon, käsittää uyk. 2 ’ •_> manttaalia,
n. 600 ha. Kuului 1600-luvulla Rosin-suvulle,
seur. vuosis:llu Hipping- ja Wnenerherg-suvuille,
viime vuosis:lla aluksi viimein:lie ja sitteu
Nv-kopp-, Stundertskjöld- ja Alopaeus-suvuille sekä
vista 1904 kauppaneuvos J. Askolinille, jonka
pelillisten hallussa nyk. (1914) on. .4. Es.
Pirmez IpirmfJ, Oeta v e (1832-82), belg.
kirjailija. mystillisyyteen taipuva lyyrikko, jonka
esikuvina olivat Chateaubriand. Victor Hugo ja
Lamartine. Vasta kuolemansa jälkeen hänen
syvämietteiset runotuotteensa saivat täyden
tunnustuksen. Hänen teoksistaan inninittakoon:
..Les feuillées. pensées et mnximes" (1862), ..Jours
de solitude" (1869), „IIeures de philosophie"
(2:nen pain. 1881). ..Remo; Souveuir d’un frOre"
il880) y. m. II. Kr-n.
Pirogi (ransk. pirogue), intiaanien käyttämä
kanootti.
Pirogov /-gu’f/. N i k o 1 a j Ivanov its
(1810-81), ven. lääkäri, tuli 1841 kirurgian ja
patologisen anatomian professoriksi Tarttoon sekä
1854 samanlaiseen toimeen Pietarin
lääketieteelliseen ja kirurgiseen akatemiaan. P. on
saavuttanut suuren maineen etupäässä sotnkirurgina,
jollaisena hän toimi m. m. Ranskan-Saksan sodassa
1S70-71 sekä Venäjän-Turkin sodassa 1877-78.
P:n nimeä kantaa yhä edelleen eräs
säärenampu-tatsioni-nicnetelmä. jonka mukaan sääri pannaan
poikki kehriisten yläpuolelta ja haava peitetään
kantapään iholla ynnä osalla kantaluuta. P. on
myöskin tunnettu anatomisista tutkimuksistaan,
joiden esineinä olivat jäätymiseen saatetut ja
sitten lialkisuhiitiit ruumiit. Hiinen tieteellisestä
tuotannostaan mainittakoon: ..Anatomia topographiea
sectionibus per corpus humanum congelatuin etc.
illustrata" (1859), ..Chirurgisehe Anatomic der
Arterienstiimme und Fascien" (1861),
„Grund-ztige der allgemeinen Kriegsehirurgie" (1864).
„Das Kriegssanitätswesen und die Privathilfe uuf
dem Kriegsschauplntz in Bulgarien 1877-78". P:n
muistoksi ovat Venäjän säännöllisesti
uusiutuvat, koko lääketieteen alaa koskevat kongressit
saaneet nimekseen .,P:n kongressit". Tarttoon on
pystytetty P:n muistopatsas. M. O-B.
Pirola’ks. Talvikki.
Piron fpirö’J. A lex is (1689-1773), ransk.
runoilija, kirjoitti joukon näytelmiä, joista „La
indtromanie" (1738) on ainoa, jolla on suurempan
merkitystä. I’. oli etupäässä tunnettu ja pelätty
sukkelien ja purevien tilnpäisrunojensa vuoksi,
joilla hän saavutti paljon sekil ihailijoita että
vihamiehiä. H. Kr-n.
Pirta ks. Kaide.
Pirtakampa on pieni knmmanmuotoinen käsi
kaide, jota kuviomattojen- ja gobeliininkutojat
käyttävät kudetta kankauseen painettaessa.
E. J. 8.
Pirtti, koliteollisuuskauppu-osakeyhtiö,
koti-tfiillisuusyhdistysten ja muiden asianharrastajain
perustama tarkoituksella saada
kotiteollisuustuot-teiden myynti keskitetyksi, tuonnempana
tukkukauppakin järjestetyksi. Yhtiöllä on vista 1911
päävarnsto ja vähittäismyymälä Helsingissä, 1914
avattiin haaraosasto Tampereella. Osakepääoma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
