Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pippuriranta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pippuriranta—Pirkkalaiset
Ö42
mutta myöskin eläimellistä ruokaa, esim. toisten
lintujen munia ja poikasia. Tunnetuimpia lajeja
011 Keski- ja Etelä-Ameriikassa elävä, variksen
kokoinen, komeasti mustan-, valkoisen- ja
punaisenkirjava j ii ttiläistu kaani
(Iihamphas-tus magnirostris). E. W. S.
Pippuriranta (oik. P i p p u r i r a n n i k k o)
ks. G u i n e a.
Piraatti (lat. plrä’ta), merirosvo: naisten
kitsi-työlaukku.
Piraiia. herneistä t. pavuista ja juurikasveista
tehty puuro. Valmistus: ’/a 1 puolipekmeiksi
keitettyjä ja huuhdottuja herneitä t. peltopapuja
pannaan kiehumaan 3 l:aan vettä, johon samalla
lisätään vähän viipaleiksi leikattua lanttua t.
naurista. Kun viimemainitut ovat käyneet
puolipekmeiksi. pannaan keittoon 2 1 kuorittuja ja
pilkottuja perunoita, joitten pekmettyä keittoa
vatkataan kierimellä samalla suurustaen ruis t.
okra-jauholla, kunnes se käy tavallisen puuron
paksuiseksi. Syödään voin ja maidon kanssa.
B. P. (U. T. S.)
Piranesi /-f-/. 1. Giambattista P. (1720
[07J-1778), it. arkkitehti ja mainio
vaskenkaiver-taja, vietti vaeltajan elämää, asuen vuoroin
Venetsiassa ja Roomassa. Käyttäen mieliaiheinaan
vanhoja roomal. rakennusjätteitä P :n häikäisevä,
verrattoman leveiipiirteinen, varman rohkea tekniikka
loi näistä dekoratiivisen ryhdikkäitä, usein
fan-tastillisessa valaistuksessa esiintyviä,
voimakkaasti ja syvästi vaikuttavia todellisia tauluja.
Tavattoman lukuisat työnsä P. suoritti osaksi
poikansa Francescon (ks. t.) avustamana. P :n
päätyöt ovat: „Le Antichitä Romane" (1756),
..de Romanorum magnificentia et arekitectura"
(1760); „Veduta di Roma"; „CoIonna
Tra-jana"; teos Pæstumin temppeleistä sekä
laajahko, vaaseja, kandelabereja, sarkofageja y.
m. antiikin dekoratiivisen taiteen tuotteita,
lukuisia ornamentaalisia kompositsioneja ja
otsikkoja käsittävä nidos — kaiken kaikkiaan 29
nidosta ja 2,000 suurta lehteä! Vankoista laatoista
on aina viimeisiin aikoikin saakka otettu
vedoksia. XJ-o N.
2. Francesco P. (1756-1810), edellisen poika,
vaskenpiirtäjä, jatkoi sisarustensa Lauran ja
Pietron kanssa isänsä töitä ja taidekauppaa,
teh-den jäljennöksiä m. m. Rafaelin tauluista,
kuvapatsaista y. m. Toimi Kustaa III:n asiamiekenä
Roomassa antiikkisten taideteosten kankkijana
Ruotsille. Oli osallisena n. s. Armfeltin
valtion-kavallusjutussa, siten että lian varasti Armfeltin
salaiset paperit, joiden nojalla tämä sitten
tuomittiin kuolemaan. Kiitokseksi siitä hänet
nimitettiin Ruotsin ministeriksi Roomaan, jossa
toimessa ei kuitenkaan kauan ollut. (K. G.)
Pireus ks. P e i r a i e u s.
Pirithous ks. Peirithoos.
Pirkka, kirjoitustaitoon harjautumattomien
laskuissa käyttämä merkkipalikka.
Pirkkala (ruots. Birk(k)ala). 1. Kunta,
Hämeen 1., Pirkkalan kihlak.,
Pirkkalan-Ylöjär-ven nimismiesp.; kirkolle Tampereen kaupungista
13 km. Nokian rautatieasemalta 2 km. Siuron
rautatieasemalta n. 12 km; yllämainittujen
asemien lisäksi on P:n kunnassa seuraavat 6
rauta-tiepysäkkiä: Jaakkola, Haavisto. Kaisko,
Pitkäniemi. Epilä ja Santalahti. Kirkolta (Maatialan
rannasta) vilkas laivaliike Tampereelle y. m.
31. VII. Painettu ls/.15.
Pinta-ala 212,i km3, josta viljeltyä maata (1910)
4.304 ha (siinä luvussa luonnonniityt 420 ha,
puu-tarha-ala 63,si ha). Manttaalimäärä 66,o,
talon-savuja 153, torpansavuja 102, muita savuja 844
(1907). 11,905 as. (1913), joista ruotsinkielisiä
85; 1,622 ruokakuntaa, joista teollisuus
pääelinkeinona 455 :llä, maanviljelys 357:llä (1901). 570
hevosta, 1,839 nautaa (1911). —
Kansakouluja (1914) 9; 6 pysyväistä
pientenlastenkoulua. Nokian lastentarha. Orpokoti
..Siunauk-sela" (tilaa 20 hoidokille). Säästöpankki.
Apteekki (Nokialla). Pitkän niemen mielisairaala
(ks. t.). Sairaala ja mielisairaala vaivaistalon
yk-teydessä. — Teollisuuslaitoksia; Nokian paperi-,
selluloosa- ja massatekdas; Nokian kumitehdas;
Epilän tapettitehdas; Epilän väri- ja
vemissatek-das; Epilän sakanterätekdas; Epilän konepaja;
Pispalan kaulitelidas (..Tampereen kauleja") ;
Näsijärven pakvitekdas; Santalakden
kattokuopa-tehdas; Pispalan luujauhotekdas ja mallastekdas;
Pykäjärven, Alastalon, Nokian ja valtion sahat;
Nokian jauhomylly; Nokian tiilitehdas;
Haaviston kivikiomo; Epilän mylly; lukuisia pienempiä
myllyjä y. m. — Kasvitarkaviljelys- ja
mehiläishoito varsin huomattavalla kannalla („Reinolan
kukkatarhat" y. m.) — Vanhoja kartanoita:
Nokia, Haapaniemi, Viiki (Vik), Partola, Haikka,
Valkila, Kaarila, Rahola, Maatiala ja Knuutila.
-— Luonnonnäktävyyksiä: Pykäjärvi ja sen
pok-joispuolella sijaitsevat luonnonilianat karjut,
Pis-palankarju, Kirkkokarju ja Viikinkarju;
Nokianvirta ja siinä Emäkoski jylkine, jyrkkine
ranta-äyräineen; Kullaanmäki, Pöllövuori,
Klemolan-vuori, Linnavuori y. m.; Sotkanvirta. — P:n
alueella sijaitsee Tampereen etukaupunki P i
s-pala. -— 2. Seurakunta, keisarillinen,
Porvoon kiippak., Tampereen rovastik.; vanka
itsenäinen pitäjä, todennäköisesti 1200-luvun
loppupuolelta (toisten tietojen mukaan P. on
Messukylän ja Ruoveden kanssa aikaisemmin
kuulunut Karkkuun ja siitä sitten erotettu itsenäiseksi).
P. oli „pirkkalaisten" (ks. t.) keskuspaikkoja;
nimi peräisin niiltä ajoilta. — P:aan ovat
aikoinaan kuuluneet: Vesilakti, Kangasala,
Messukylä, Ruovesi ja Ylöjärvi (sekä Harjun kappeli,
josta osa liitettiin P :aan, toinen Ylöjärveen
1839). — Kirkko tiilestä, rak. 1828-38
(Engelin piirustusten mukaan), perinpolijin korjattu
1904. [A. O. Heikel. „Ivertomus Pirkkalan
kihlakunnan muinaisjäännöksistä (Vet. soc. bidrag
N:o 38); V. Carlsson, ..Historiallinen ja
maantieteellinen kuvaus Pirkkalan pitäjästä" (Suom.
kirjallisuuden seuran pitäjäiinkertomuksia I
[1869]): D. Hall, „Geografisk och historisk
beskrifning öfver Birckala" (Vet. acad. 1783);
..Tampereen Sanomat 1910. N:o 302
(..Pirkkalan numero") ; „Aamulekti" 1911. N:o 128
(..Piirteitä Pirkkalan pitäjästä").] L. H-nen.
Pirkkalaiset (ruots. birkarlar t. oikeammin
birkkarlar) olivat nähtävästi alkuaan jokin
kaup-piasseura, jolla ikivanhoista ajoista asti oli
hallussaan kaupankäynti lappalaisten kanssa sekä
veronkanto Ruotsin ja Suomen Lapissa ja jonka
jäsenet sitten asettuivat pohjoisen Pohjanlahden
suurten jokien suille. Nimi on varmaankin
syntynyt muinaisruotsin sanasta birk 1. bjärk
(suomeenkin tullut pirkka sana) = kauppa, ja
merkitsee „kauppamiestä"; se ei siis ilmoita mitään
kansallisuutta ja, mikäli voidaan nähdä, onkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
