Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pitkänokan suku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pitkäsarviset—Pitt
660
bersiiolan ja rautaoksidin talteenottnmiseksi oli
I’:>m 1SS5-99) pullolasi- ja punamulta tehdas.
(Otto Trüstedt, ..Die Erzlagerstiitten von
Pitkäranta am Ladogn-See" Bull. de la Comm. g£ol.
de Kinl. n :o 19. 1907. Kemiin, 25 n:o 41.]
E. U nen.
Pitkäsarviset = linpsenknkkiaiset
(ks. t.).
Pitkäsiima = vela 1. selkälanka. ks.
Kalastus.
Pitkäsiipiset i Longipennes), vesilintuja,
joiden siivet ovat hyvin pitkät ja kapeat, nokka
sivuilta litistynyt, -älötön. jalat tavallisia
räpyläjalkoja. takavarvas muita varpaita ylempänä,
usein hyvin pieni, joskus hävinnytkin. Sääri on
osaksi ulkona ruumiista. Useimmat p. ovat
mainioita leutäjiä; elävät ulnpoiden rannoilla ja
saarilla. mis-ä pesivät maahan; munia vähän (1-3).
Poikaset ovat untuvapeitteisiä. lähtevät heti
pesästään. mutta eivät mene veteen ennenkuin ovat
lentokykyisiä. — Tähän kuuluu kaksi suurta
heimoa. lokkilinnut (LariJir, ja
myrskylinnut (ProceUnridfc). E. W. S.
Pitometri ks. P i t li o m e t r i.
Pitot’n-putki (pitön-J. mittausase veden
vir-Muimisnopeuden mittaamiseksi; taivutettu
lasiputki. jonka lyhyempi osa upotetaan
vaakasuo-rasti virtaa vastaan. Putkessa syntyneen
paineen vaikutuksesta vesi putken pystyosassa
nousee sitä korkeammalle kuta suurempi
virtaamis-nopeus on. ja tästä noususta määrätään veden
virtaamisnopeus. M. M.
Pitpropsi ks. Puutavaralajit.
Pitr<\ Giuseppe (s. 1843), it.
kansanrunou-dcntutkija. Pääteos: ..Bihlioteca delle tradizioni
populari siriliane" (18 osaa, 1870-88). Julkaisee
v:sta 1882 yhdeseä S. Snlomone-Marinon kanssa
aikakauskirjaa ..Archivio per lo studio delle
tradizioni populari".
Pitsafti fsaks. Petnchaft < tsek. petsrhei),
si-nettileima-in.
Pitsi f ruots. apet*>. reikäkuvioinen. ompelemalla,
koukkuamalla tai nvpläämällä valmistettu kudos.
Jo keskiajalla ommeltiin tällaisia kudoksia
käyttämällä pohjana neliösilmäistä verkkokudosia;
näi–l verlckokudoksis-a kuvion muodostavat
tyhjät ja täytetyt »j|mät. Näille sukua ovat
ommellut p t. jotka aluksi valmistettiin
leikkaamalla kiinteään kudokseen kuvioita, sittemmin
ompelemalla kndospohjalle ja leikkaamalla sitten
poi- kudospohja. Tämän p.-teollisuiiden kotimaa
on Italia. mis«ä se saavutti korkeimman
kukois-tuk-en*» 1500- ia 1600-luvuilln, ja sen tuotteet
tunnetaan nimellä ;>un/o a rttictlla, verkko-p:t.
Kuviot ovat aluksi mittnusopillinia, sittemmin,
taruinkin Venealassa, reheviä, alustusta
korkealle kohoavikui ommeltuja kukintokuvioitn.
Itan«kas,n tällaiset p:t kävivät nimellä [-gui-purr-]i-] {+gui-
purr-]i+} :l. I.udvik XIV koetti aikaansaada rans-
kalaista p.-teollisuutta italialaisen vastapainoksi
ju näin syntyi Aleugonissn, Vnlencieunes’issä
y. m. tehtaita, joiden mukaan eri p.-lajeja
ruvettiin nimittämään. Vielä suuremman
merkityksen sai kuitenkin flanderilainen p. teollisuus,
m. m. Brysselissä ja Mechelnissä (Malines).
1600 ja 1700-luvun Brysselin p:t sisältävät
reheviä kukinto-, kierukka- y. m. kuvioita, joiden
välit on täytetty verkkokudoksella. Meelieluin
p:t taas kuuluvat nyplättyihin pihin, s. o. ne
eivät ole yhdellä ainoalla säikeellä ommeltuja,
vaan punottuja, kudottuja j. n. e. useista
säikeistä käyttämällä n. s. nypläystyynyä (ks. t.).
Nypliiys saavutti juuri Flanderissa
suurimman täydellisyytensä, mutta sitä harjoitettiin
myös Hanskassa ja Englannissa (Chantilly’ssä ja
Ilonitonissa). Ruotsissa nypliivs ensiksi tuli
käytäntöön Vadstenassa. Suomessa Raumalla; se levisi
sittemmin rahvaankin keskuuteen sekä
Ruotsissa (varsinkin Taalainmaassa) että Suomessa
(Joutsenossa). Yksinkertaisempi valmistustapa on
1800-luvulla yleinen, ompelemista muistuttava
koukkuaminen 1. virkkaaminen. — P.-teollisuu
den kukoistusaika on 1(500- ja 1700-luvuilla. minkä
jälkeen konetuotanto suuresti alentaa sen
taiteellista tasoa. Vasta meidän päivinämme on
taas käsiteollisuus tällä ulalla elpynyt. — Tyyli
historian kannalta voidaan erottaa:
renesanssi-p :t. joiden kuviot pääasiallisesti ovat
mittaus-opillisia. liarokki-p :t, usein voimakkaine
kukintoja kierukkakuvioineen, ja rokoko p:t keveämpine
kasvikuvioineen. P:ien käyttö rajoittui ensi
sijassa pukujen reunuksiin. 1600-luvulla ehkä
pääasiassa miesten (kauluksiin, rintaliinoihin),
sittemmin naisten pukimiin, mutta myöhempinä
aikoina se on eri maissa rahvaankin keskuudessa
ollut suuri ja synnyttänyt useita
teollisuuskeskuksia. P:ejä on myös käytetty huonekalujen
päällystämiseen y. m. K. K. M.
Pitsikone. pitsien kutomiseen käytetty kone;
siinä on lukuisa määrä pieuiil rullumaisia puolia
i hobbinet), joille mekaanisin keinoin annetaan
punova toiminta. E. J. 8.
Pitt. 1. William P. vanhempi (1708-78),
Chatliamin jaarli, engl. valtiomies; tuli 1731
upseeriksi ja valittiin 1735 alihuoneeseen suvun
hallussa olevasta, rappiolle joutuneesta Old
Sallimin kauppalasta; liittyi pääministeri Wnlpolen
vastustajiin ja menetti sen johdosta virkansa;
Walpolen kukistuttua luin joutui kuningas
Vrjö 11 :n vihoihin puhumalla halveksien
Hannoverista jn kuninkaan linnnoverilnisesta
politiikasta. josta oli seurauksena ettei hän voinut
päästä v. 1744 muodostettuun Pellinmin
ministe-ristöön. Vasta 1746 hän sai sijan hallituksessa,
toukokuusta ylisotarahnstonhoitajana
(paymaster-general), jota tointa hiin hoiti siihen aikaan
harvinaisella omanvoitonpyytämättömyydellä. V. 1755
P:n täytyi luopua ministeristöstä. mutta jo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
