Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pittakos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
661
Pittakos
662
William Pitt vanhempi.
seui’. v. kansan suosio palautti hänet takaisin
hallitukseen, jonka todellisena, vaikkei nimellisenä
johtajana hän pysyi,
lyhyttä väliaikaa
lukuunottamatta, v:een 1701, joh
taen yksinvaltiaan tavoin
Euglaunin ulkopolitiikkaa
ja sotalaitosta
seitsenvuotisen sodan vaiherikkaina
vuosina. Hän toimi
tavattomalla tarmolla, loi
uuden hengen hallintoon
ja herätti rohkeutta ja
urhoollisuutta sotajoukon
ja laivaston päälliköissä.
Saksassa riehuvan sodan
kulkuun vaikutti
tuntuvasti hänen Fredrik
Suurelle sekä rahassa että
sotaväessä hankkima
avustuksensa; Ranskan laivastot tuhottiin, Kanada
valloitettiin siltä ja sen Intiassa hyvälle
alulle päässyt valta kukistettiin (Intiassa oli
P:n vaikutus kuitenkin vähimmin huomattava).
Englannin siirtomaavalta kasvoi hänen
ministerikaudellaan niin suuresti, että P:iii on täydellä
syyllä sanottu Englannin ensimäiseksi
uudenaikaiseksi imperialistiksi. Kun useimmat muut
ministerit, uuden kuninkaan Yrjö III:n
suosikki Bute etupäässä, vastustivat hänen
vaatimustaan, että oli julistettava sota myöskin
Bourbonien sukuliittoon yhtynyttä Espanjaa vastaan,
erosi hän lokak. 1761. V. 1766 hän otti
muodostaakseen uuden ministeristön. mutta pysyi
sairauden (luuvalon ja hermotaudin) murtamana
miltei kokonaan syrjässä asiain johdosta.
Samalla hän luopui alihuoneen jäsenyydestä ja
siirtyi Chathamin jaarliksi korotettuna
ylihuonee-seen. mutta tämä ylennys vei tältä ..suurelta
kan-sanmieheltä" (the great commoner) hänen
kansansuosionsa ja samalla pohjan hänen vallaltaan,
joka ennen kaikkea oli perustunut yleisen
mielipiteen kannatukseen. Erottuaan 1768
hallituksesta hän harvoin esiintyi parlamentissa, missä
hän valtavalla puhetaidollaan m. m. puolusti
ame-riikkalaisten siirtolaisten itseverotusoikeutta
heidän ja Englannin viilillä syntyneessä riidassa;
viimeisen kerran hän. sairaudesta heikkona,
puhui ylähuoneessa 7 p. huhtik. 1778 vastustaen
sitä ehdotusta, että Englannin sotajoukot
kutsuttaisiin pois Ameriikasta: puheen jälkeen hän
meni tainnoksiin ja kuoli muutamia viikkoja
myöhemmin. [A. von Ruville, „W. P., Graf von
Chatham".]
2. William P. nuorempi (1759-1806),
valtiomies, edellisen poika; kirjoitettiin
asianajajaksi Lontooseen 1780 ja valittiin seur. v.
parlamenttiin; oli jo 1782-83
raha-asiainministerinä Shelburnen ministeristössä. Jouluk. 1783 P.
rupesi pääministeriksi, vaikka hänellä ei ollut
enemmistöä alihuoneessa; mutta yleinen
mielipide kannatti neljäkolmattavuotiasta
pääministeriä ja v:n 1784 vaalit tuottivat hänelle
melkoisen enemmistön. Nauttien sekä kuninkaan että
parlamentin ja kansakunnan täyttä luottamusta
P. hallitsi nyt keskeytymättä 17 vuotta
suuremmalla vallalla kuin mikään aikaisempi
pääministeri, ja vaikka hänen joskus täytyikin taipua
kuninkaan tahtoon, niin hän kuitenkin itse
William Pitt nuorempi.
asiassa vakaannutti parlamentin ylivallan ja
saattoi parlamenttaarisuuden täydellisesti valtaan
Englannin valtioelämässä.
Hiin järjesti valtion rap
piolle joutuneet raha-asiat
ja vahvisti valtion luot
toa. V. 1784 Intian
hallinto asetettiin valtion
nimitettäviin kontrolliviranomaisen valvonnan alai
seksi, v. 1786 tehtiin
Ranskan kanssa edullinen
kauppasopimus. P.
suunnitteli myöskin, niinkuin
isänsäkin,
vaalioikeus-reformia ja toimi yleensä
vapaa- ja edistysmieliseen
suuntaan siksi kunnes
Ranskan vallankumouksen
hirmut saattoivat hänet
samoten kuin Englannin koko hallitsevan
luokan asettumaan sotakannalle vapauden ja
kansanvaltaisuuden aatteita vastaan. Painovapautta,
yhdistys- ja kokoontumisoikeutta rajoittamalla
ynnä monella muulla tavalla P. koetti ehkäistä
näiden aatteiden leviämistä Englannissa niin että
Ranskan konventti julisti hänet ihmiskunnan
viholliseksi. Sittenkuin Englannin ja Ranskan välit
olivat kiristyneet Belgian valloituksen ja
kuningas Ludvik XVI :n mestauksen johdosta ja Ranska
oli julistanut Englannille sodan 1793, toimi P.
pontevasti ensimäisen liittokunnan
aikaansaamiseksi. ja häntä pidettiin senjälkeen Ranskan
lep-pymättömänä vihollisena. V. 1800 hän ajoi
perille Englannin ja Irlannin täydellisen
unionin, mutta kun hän ei kuninkaan vastustuksen
tähden voinut samalla hankkia Irlannin
katolisille täysiä kansalaisoikeuksia ja yleinen
mielipide sitäpaitsi vaati rauhan tekemistä Ranskan
kanssa, niin hän luopui hallituksesta 1801.
V. 1804 P. uudelleen tuli pääministeriksi ja sai
aikaan kolmannen liittokunnan Ranskaa vastaan.
Merellä Englanti menestyksellä piti yllä
ylivalta-asemaansa ja Trafalgarin loistava voitto vaikutti
eliihyttävästi P:n sairauden riuduttamiin voimiin,
mutta liittolaisten manterella kärsimät tappiot
masensivat hänet kokonaan: hän kuoli muutamia
viikkoja Austerlitzin taistelun jälkeen, tammik.
23 p. 1806. — P. oli oivallinen puhuja, ei tosin
niin intohimoisen voimakas kuin hänen suuri
isänsä, mutta väittelijänä tätä etevämpi.
Julkisena miehenä hän oli itsetietoinen ja
vallanhimoinen, mutta halveksi ulkonaisia
kunnianosoituksia. Samalla kuin liiin hoiti mallikelpoisesti
valtion raha-asioita, oli hän omassa taloudessaan
tuhlaavainen ja jätti jälkeensä suuret velat; muu»
ten hän yksityisessä elämässään oli moitteeton,
huolimatta siitä että hän nuoruudestaan asti
lääkärin neuvosta oli tottunut juomaan paljon viiniä.
[Stanhopen ja Roseberyn elämäkerrat
(jälkimäinen sarjassa ..Twelve english statesmen").] J. F.
Pittakos [-ko’s](n. 650-570 e. Kr.). kreik.
valtiomies Mytilenestä. vapautti synnyinkaupunkinsa
tyrannin vallasta ja valittiin senjälkeen 10 v:ksi
ylimmäksi virkamieheksi. Laadittuaan
Mytile-nelle uudet lait hän luopui vallasta. P. luettiin
Kreikan ..seitsemän viisaan" joukkoon ja häneltä
oli olemassa joukko runopukuisia mietelauselmia,
joista enimmät nyt ovat hävinneet. L. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
