Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjanmaa (Österbotten)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
709 Pohjanmaa 710
Kenn]"«*n laaksoa. Krnnn vanha kirkko ja pappila.
neistä). Seurauksena suuresta siirtolaisuudesta,
verraten pienestä svntyneisyydestä ja suurestn
kuolleisuudesta (keuhkotauti) on, että P:n
väestönlisääntyminen on verraten hidas.
Pääelinkeinoina ovat maanviljelys ja
karjanhoito, joita jo 1700-luvulla menestyksellä
harjoitettiin Etelä- ja Keski-P:n rantaseuduilln
.Vuasan ruis, Pietarsaaren, Kruunupyyn ja
Kokkolan kivikkomikiin raivatut miikiviljelykset).
Ilmajoen niaamie–eura >Suomen ensimiiinen) per.
1803. Tervanpolton tnuottua on yllämnin.
elinkeinoja huolellisemmin ruvettu harjoittamaan
myös muissa P:n osissa (Lapuan y. m.
suoviljelykset). — Kalastusta harjoitetaan
rannikkoseuduilla ’silakka tärkein kala), hylkeenpyyntiä
Etelä P:lta ja Hailuodosta käsin. Joki- ja
sisä-mnankulnstus on kadottunut entisen suuren
merkityksensä 11500-1G00-luvuilla), jolloin lohi ja
kuivatut hauet olivat P:n tärkeimpiä
vientitavaroita.— Metsäntuotteilln on suuri merkitys
maakunnan pohjoisosissa. — Teollisuus ei ole
kehittynyt rinnan muun Suomen kanssa; koko Suomen
tcollisuudentuotannosta vain 15.t % tulee P:n
osalle. Paitsi Oulun ja Tornion välisellä alueella
kukoistavaa salintecllisuuttu ansaitsee
mainitsemista vnin Vaasan, Pietarsaaren ja Oulun monet
teollisuudenhaarat. — Kotiteollisuuden
elvyttämiseksi viime vuosikymmeninä on tehty paljon
työtä luseita kotiteollisuusyhdistyksiä, neuvojia
y. m.). Mainitsemista ansaitsevat Kurikan
ajokalut (Kurikan käsityöläisten osuuskassa per.
1903; pitkälle kehittynyt työnjako), Jurvan ja
Isonjoen puiset talouskalut ja huonekalut,
Kuortaneen kankaat ja mainiot länget, Lapuan ja
Kauhavan puukot ja kankaat, Vähänkyrön
levy–ef>äntuotteet vuosittain n. 200.000 mk :n arvosta)
-ekä monenlaiset kankaat. Härmän rukkaset.
Kokkolan rukknset ja karstat. Kruunupyyn
kankaat. Kajaanin sukset ja vuolukivituotteet,
Kuu–amon kovosimet. Mone-sa Etelä-P:n pitäjässä
valmi-tetann sitäpaitsi rnnnuja, ryijyjä, vakkoja,
hucnekalujn. pieksuja, Keski P:n pitäjissä
juuri-koreja. — P:n liikenneolot eivät ole yhtä
tyydyttävällä kannalla kuin Etelä-Suomen. liudat
Vaasan rata avattu 1883, Oulun rata 188C|
kulkevat enimmäkseen läheltä runnikkou, joten niitä
paljon kipeämmin kaipaavat »ixämnaiiseudut
jäävät aivan ilman. Rannikkoliikenteestä ei
kannata puhua, ulkomainen meriliikenne on
suhteellisesti paljoa pienempi kuin muualla Suomessa.
— Tärkeäksi tekijäksi P:n uudemmassa
taloudellisessa elämässä on osuustoiminta tullut.
Suomen suurimmat (ensimäinen ja kolmas)
osuuskaupat (Oulun ja Keski-P:n) ovnt P:lln.
Kansan tapoja moitittiin ennen sangen raaoiksi.
Muuttuneet olosuhteet, heriinneisyys, kansakoulut
(Vähänkyrön kansakoulu 1858), nuorisoseurat (liike
alkoi Etelii-P:lla 1881. jolloin Kauhavan
nuorisoseura perustettiin ; ks. N u o r i s o s e u r n 1 i i k e),
kansanopistot y. m. kansnnvnlistustoiminta ovnt
aikaansaaneet täydellisen muutoksen, niin että
P:n kansanvalistus nykyään täysin on muun
Suomen tasalla, paikoitellen edelliikin. — P.lla
toimii 1(5 kansanopiston ja maamies-sekä
emäntäkoulua, joista 10 suom. ja 6 ruots.
Suomenkielisiä ovat: Etelä-P:n 1. Ilmajoen (avattu 1892).
Pohjois-P:n I. Limingan (nvuttu sum. v.),
Laihian (emäntäkoulu), Keski-P:n 1. Haapaveden.
Lapuan (emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulu).
Peiä-Pohjolan 1. Alatornion, Kainuun 1.
Paltamon, Kokkolan (emäntäkoulu), Itä-Pfn 1.
Kuusamon, Karhumäen kristillinen kansanopisto
(Lapualla, avattu 1914) : ruotsinkielisiä:
Kruunupyyn (avattu 1891), Närpiön (maamies- ja
emäntäkoulu), Vöyrin (maamies- ja emäntäkoulu), Lnp
väärtin. Breidnbliekin (Pensnlassa), Keski-P-.n
kiertävä (avattu 1908). — Seminaareja P:lla
on: Kajaanin suom. miesseminanri, Raahen suoni
naisseminaari, Uudenkaarlepyyn ruots.
miessemi-nauri. — Kuikissa knupungeissn on valtion ja
yksityisten ylläpitämiä oppikouluja; sitäpaitsi
Lapualla ja Rovaniemellä yhteiskoulu. E. E. K.
P: n historiallisista vaiheista t ilssii
mainittakoon muutamia tärkeimpiä kohtia.
Kristinusko ja Ruotsin valta alkoi nähtävästi saada
jalansijaa P:n eteläosassn jo 1200-luvun keski
vaiheilln, vaikkapa Messeniuksen kertomus Birger
Jaarlin tulostn sinne onkin perätön. Vanhimmat
seurakunnat ovat siellä Mustasaari. Pietarsaari
ja Isokyrö, v. 1329 mainitaan ensi kerta Salo
ju Kemi pohjoisella P:lla, v. 1331 Nllrpiö. 1’irk
kalaisten kerrotaan saaneen ensimäiset
lupin-käynti-oikeutensa kuningas Maunu Ladonlukoltii
1277. Rn jaksi lännessä Upsalan hiippakuntaa
kohden määrättiin Knukumnjoki nähtävästi
1300-luvun keskivaiheilla. Pähkinäeaaren rauhanteko
1323 uhkasi Suomesta ja Ruotsin vallasta koko
nnun erottaa pohjoisen P:n, kun raju
määrättiin käymään Pyhäjokea myöten, mutta tämä
vaara vältettiin, kun ruotsi n puolinen asutus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
