Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjanmaa (Österbotten)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
709
Pohjanmaa
710
Tornionjoen laaksoa Suomen puolelta.
(pirkkalaiset?) nähtävästi jo oli täällä
koteutu-nut. Tämä asianhaara aikaansai kuitenkin
pitkiä taisteluita noiden Pohjan perien
omistamisesta venäläisiä vastaan, jotka katsoivat itseänsä
niiden oikeudenmukaisiksi herroiksi. V. 1375
kertovat ven. kronikat „seitsemän kymen" maan
asukkaiden, jolla nimityksellä tarkoitetaan
Poh-jois-P:ta, perustaneen Oulujoen suulle pienen
linnan. minkä venäläiset sitten kävivät
hävittämässä. V. 1415 kerrotaan ven. partioretkestä
Oulujoelle, jolloin Turun porvareilta ryöstettiin
tavaroita 3,000 Ruotsin markan arvosta — melko
summa siihen aikaan. Vv. 1431 ja 1454
venäläiset taas hävittäen retkeilivät Kainuussa, mutta
kaikkein tunnetuimmaksi on tullut heidän julma
mellastuksensa 1489-90 Limingassa, Iissä ja
Kemissä, sekä Usatij ruhtinaiden keväällä 1496
samoille seuduille tekemä sotaretki. Pohjan
perillä kristinuskokin ainoastaan hitaasti voitti
sijaa. Noin v. 1345 kerrotaan Upsalan
arkkipiispan ja Turun piispan, molemmat Hemmingeja,
kohdanneen toisensa Torniossa ja silloin suuren
joukon karjalaisia tulleen kastetuksi.
Lappalaisten keskuudessa pakanuus oli vallalla vielä
vuosisatoja myöhemmin. — Sangen tuottava oli P:n
kauppa kallisarvoisten turkistavarani takia.
Mitään kaupunkia siellä tosin ei keskiajalla ollut,
mutta useimpien jokien suilla oli ,.satamia",
joihin kesäisin saapui pirkkalaisia ynnä muita
kauppiaita valtakunnan eteläisistä osista
kaupantekoon. Tärkeimmät satamat olivat Oulu ja
etenkin Tornio, jota viimeksimainittua paikkaa
Perä-Pohinnmaan ja L.ipin rajamaalta
taka-alassa Pvhätunturi.
ei kuitenkaan tälliin aikaan luettu
suomenpuoliseen P :han, vaan Länsipohjaan kuuluvaksi.
Pirkkalaisten verotusoikeuden lappalaisiin
nähden lakkautti Kustaa Vaasa 1553. Muissakin
suhteissa olivat olot P:lla uuden ajan alussa
alku-peräisemmällä kannalla kuin muussa Suomessa.
Niin esim. eri pitäjät vielii maksoivat siellä
veronsa yhteisesti määrättynä summana, eikä
taloittain tai henkilöittäin niinkuin muualla.
Pitkä venäläissota Juhana III:n aikana ja sen
jälkeen seuraava nuijasota erittäin raskaasti
painoivat P:ta ja ehkäisivät sen edistystä.
Käänteentekevä P:n taloudellisessa historiassa on
Kaarle IX :n hallitus Oulun ja Vaäsan
kaupunkien perustamisen tähden, joiden lisäksi sitten
tuli toisiakin. Mutta se vaurastuminen, joka
tästä olisi voinut olla odotettavissa, ehkäistiin
surkealla tavalla n. s. Pohjanlahden kauppapakon
(ks. t.) kautta. Kaarle IX :n toimesta tapahtui
myös P :11a Juhana Ottenpojan uusi maanjako
1608. Ruotsin ja Venäjän väliset sodat tuottivat
yhä säännöllisesti P:lle suuria kärsimyksiä.
V. 1611 kansan täytyi rajakahakoiden vuoksi
| piileskellä saloilla, josta syystä tämä vuosi
kansassa säilyi ,,ensimäisen karkuvuoden" nimellä.
V. 1656 oli ..toinen karkuvnosi". — P. oli
vanhastaan tuttu siitä, ettei siellä ollut ,,rapuja eikä
aatelismiehiä", mutta siitä huolimatta se
1600-luvulla oli melkein kokonaan ruots. ylimyksille
kreivi- ja vapaaherrakunniksi läänitetty, kunnes
reduktsioni teki niistä lopun. Suuri pohjan sota
synnytti 1712 Kajaanin seuduilla n. s.
..kangas-sodan", ja kohta tämän jälkeen tuli „Kyrön
-ota" ja Iso viha, jonka kauhuja etenkin P.
sai kokea; m. m. melkein kaikki sen kirkot
silloin joutuivat vihollisen ryöstön alaisiksi.
Noin 5,000 henkeä maakunnan siviiliväestöstä
kuljetettiin vankeuteen Venäjälle. Kuinka
tur-micllisesti tämä sota-aika. yhdessä katovuosien
1695-97 kanssa, vaikutti väkilukuun, näkyy
seuraavista verollisten lukua osoittavista numeroista:
v. 1695 2S.983. v. 1699 20.142. v. 1712 18.470
ja v. 1725, siis vielä neljä vuotta rauhanteon
jälkeen, ainoastaan 15.511. Väkiluku oli siis
varmaan alennut puoleen entisestään.
Vapauden-aika oli P:lla taistelua sekä kaupungeita että
maalaisväestöäkin ahdistavan kauppapakon
poistamiseksi. mikä vihdoin valtiopäivillä 1765
onnistui, erittäinkin Antti Chydeniuksen ansiosta.
Muutenkin 1700-luvun loppupuoli, Kustaa III:n
aika. oli P.lle edistyksen aikaa. Erikseen
mainittakoon P:n jako kahteen. Vaasan ja Oulun,
lääniin 1776, Vaasan hovioikeuden perustaminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
