Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjanmeri (North sea) - Pohjanpalo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
725
Pohjanpalo—Pohjavesilaitos
726
koilla; pyynti alkaa kesäkuussa
Shetlaudin-saar-ten luona ja päättyy marraskuussa Norfolkin
rannikolla), turskaa (koukuilla), kampelaa y. m.
(trawlilla). Vielä mainittakoon hummerin ja
osterin pyynti (matalammilla etelärannikoilla).
Merenkulkua vaikeuttavat rannikkosärkät, usvat
ja rajut myrskyt; merionnettomuudet ovatkin
siitä syystä tavallisia (saks. „Uordsee" = »surman
meri"), huolimatta erittäin hyvin järjestetystä
pelastustoimesta. P. ou kuitenkin maapallon
vil-kasliikkeisimpiä meriä ja sen rannoilla asuvat
kansat etevimpiä merenkulkijoita. P:n
jättiliiis-liikennesatamat ovat poikkeuksetta jokien
sup-pilosuiden pohjukoissa, vuoksiaallon ylärajalla.
Ktevimmät satamista ja niiden selvitykset (1911) :
Lontoo 39,5 milj., Antverpen 26,: milj. (vain
ulkomainen laivaliikenne), Hampuri 26.i milj..
Newcastle (ynnä North ja South Sliields) 23.» milj.,
Rotterdam 20.8 milj. (ulkom.), Hull 10.- miij.
netto rek.-ton. — Useita merikaapeleita on
johdettu P:n poikki. E. E. K.
Pohjanpalo ks. Revontulet.
Pohjansirkku ks. S i r k ut.
Pohjan sota ks. Pohjoismainen s o t a.
Pohjantähti ks. O t a v a.
Pohjaonki = syväonki (ks. Kalastus).
Pohjapiirros, jonkun esineen
liori.sontaalipro-lektsioni; vaakasuora leikkauskuva
rakennuksesta jonkun kerroksen kohdalla, joka näyttää
huoneiden sijoituksen, ks. Rakennus
(-piirustukset). K. 8. K.
Pohjapääoma ks. Kantapääo m a.
Pohjarahasto ks. Kantapääoma.
Pohjaskorkia 1. Pohjoiskorkia ks.
Suursaari.
Pohjasävel, mus. Jokaisella soinnulla on p..
jonka laadusta riippuu soinnun tonalinen
merkitys. Soinnun muut sävelet johtuvat p:stä
(terssinä. kvinttinä y. m.). I. K.
Pohjatäyte, välipohjan täyte. ks.
Välikatto.
Pohjavesi, se osa kosteussatoa (sateentuloa),
joka on tunkeutunut maahan. Otaksutaan, että
suunnilleen 1/3 kosteussatoa imeytyy maahan. 1/3
haihtuu ilmaan ja 1/3 virtaa pois pintavetenä.
P. tunkeutuu karkeampiin maalajeihin ja
rakoiseen kallioperään (kalliokaivot) niin syvälle,
kunnes kohtaa vettä läpäisemättömiä kerroksia esim.
hienoa savea t. ehjää kalliota. Vuorikaivoksissa
on huomattu n. 800-1.000 m:n syvyydestä alkaen
vuoriperän olevan aivan kuivaa, joten tätä
syvyyttä voi pitää p:n alarajana. Sen yläraja
noudattaa suurin piirtein maanpinnan muotoja, on
lähinnä pintaa painanteissa ja yhtyy vesistöjen
rannoilla niiden pintaan, kauimpana pinnasta
se on kukkuloissa. Meillä p. harvoin on 10 m
syvemmässä. mutta kuumissa ja kuivissa seuduissa
sitä saa kairata useita satoja metrejä. P:n
liikunta on hyvin hidasta: karkeassa hiekassa
korkeintaan 10 km vuodessa, yleensä ainoastaan km
verran. Suomessa sisältävät p:tä eniten
hiekkaharjut. mikä ilmenee niiden juurella puhkeavina
lähteinä. Vuotuiset lämpömäärän vaihtelut eivät
huomattavasti vaikuta p:een. jolla siten on
suunnilleen sama lämpömäärä kuin seudun vuotuinen
keskilämpö. P. tuntuu sen vuoksi kesällä
suhteellisesti kylmältä ja talvella lämpimältä, pysyen
lähteissä jäätymättä. Kuumien lähteiden vesi ei
ole p-.tä, vaan maan syvemmistä osista kotoisin
Kuva 2.
Kuva 3.
ja yhteydessä tuliperäisten ilmiöiden kanssa. P.
ou raikasta (sisältää hiilidioksidia), bakteereista
puhdasta ja siten sopivinta juomavedeksi.
Suurempien vesijohtolaitosten tarpeeksi on kuitenkin
vaikeata saada riittävän suuria määriä. P.
sisältää aina enemmän tai vähemmän liuenneita
kivennäisaineita (ks. Lähde). E. M-nev.
Pohjavesilaitos, taloutta ja erilaisia
tehdas-tarpeita varten hankittavan käyttöveden
saamiseksi lähde- tai polijavesirikkailla seuduilla
rakennettu kaivo- tai
kanavarylimä
vesisäi-liöineen ja
-johtoi-neen. Pohjaveden
kokoamista varten
rakennetaan erilaisia
p.-järjestelmiä riip
puen veden
ottopaikan suhteesta
käyttöpaikkaan ja pohja
veden syvyydestä
siinä. Kun pohjavesi virtaa laajalla alueella
lähellä maanpintaa, rakennetaan lasitetuista
savi-putkista, betonista (kuva 1) tai valuraudasta
(kuva 3) virran
poikkisuun-taan pitkä, läpiseinäinen k o
koojaputki, jonka yläpää on niin korkealla,
että putkessa vesi virtaa alapäässä sijaitsevaan
puhdasvesikaivoou (kuva 2). mutta kuitenkin niin
syvällä, että putken ylin kohta on
pohjavesipinnan alapuolella. Kanava ympäröidään
puhtaalla sora- tai
sepeli-kerroksella aina
perus-veden pintaan asti, ja
mahdollisen pintaveden
sekautumisen
ehkäisemiseksi päällystetään
kanavan kohta
savikerroksella. Pitempien
kana-vain puhdistamista var
ten rakennetaan tarkas
tuskaivoja (kuva 3), joi
den pohja on syvem
mällii kuin kanavan
pohja, joten veden
mukana seurannut hiekka
laskostuu
tarkastuskaivoihin, joista muutenkin
kanavaa puhdistetaan.
Kckoojaputken alapäässä
oleva kaivo
rakennetaan usein kaksiosaiseksi,
jotta toista kaivoa
korjauksen ja puhdistuksen
takia voidaan pitää tyh Kuva 4.
Karkea
hiekka
Hieno
hiekka
Karkea
hiekka
Karkea
sora
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
