Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pohjanmaa (Österbotten) - Pohjanmaan rykmentti - Pohjanmeren-kanava (Nordzee-Kanal) - Pohjanmeri (North sea)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pohjanmaan rykmentti —Pohjanmeri
724
s»m r. ja uusi aloite isonjaon toimeenpanoon
’.775. Suomen »odas-a 1808-09 tuli P. taas. kuteu
Ison v ihan aikana, armeiain taistelutantereksi,
tnika tietysti ei voinut olla vaivoja tuottamatta.
— Lopuksi viitattakoon vain P:n hyötymiseen
viime vuosisadan kuluessa kulkuneuvoissa
tapahtuneiden parannusten kautta, jotka suureksi
osaksi ovat lopettaneet sen erilläänolon muihin
>mmen osiin nähden, jossa se maantieteellisistä
syistä kauimmin oli pysynyt. [J. Schroderus.
Pohjanmaa. Kuvaelmia Suomen maakunnista. VI"
.18601; Yrjö Koskinen. ..Pohjanmaan
asuttamiselta, tutkimus" (Suomi. 1S57); J. R. Aspelin,
Kcrsholinan linna ja lääni keskiajalla" (1869);
K. Grotenfelt. ..Mikä oli muinainen Kvenlaud,
’terra ieminarum’tHist. Arkisto XX»: J.
Lau-ræela. . Kveen-kainulaiskysyniys" illist. Arkisto
XX1L. A. 11. Virkkunen. ..Kainuunmaaii asutus
ja sen keskiaikaiset olot" (Oma Maa II
ss. 255-2661.] K. 0.
I »out viljelyshistoriassamme merkittävät
henkilöt .monet varsinkin 1700-luvulla ja 1800-luvun
alkupuoliskolla! ja vanhat suvut ovat pohjalaisia.
Mcinittakcon (monia elossa olevia heukilöitä
lukuunottamatta Aejmelteus- (Emeleus-) suku,
Ida Basilier. S. K. Berg. Bergbom-suku. P. J. Bladb,
Borg-suku. Brenner-suku iKlias B.),
Cajanus-»uku, Calainnius-suku. Castrén-suku (Matias
Aleksanteri C.), Mikael Chora-us, Chydenius-suku
iAntti C.), Donner-suku (Otto D.),
Ehrström-suku. von Essen-suku (Kaarle Kustaa v. E.),
Estlander-suku (Jakob August ja Carl Gustaf E.),
Palander suku I josta polveutuvat Tigerstedt- ja
WasastjerDa-suvut). Fellman-suku (Esaias ja
Jaakko K.). Forsmau-suku (G. Z. Yrjö-Koskinen
ja Jaakko K.). Hannu Kuuutinpoika ja Hannu
Hannunpcika Fordell, Franzén-suku (Frans
Mikael F. . Frosterus-suku, Kristfrid Ganander,
K. J. Gummerus. F. G. Hedberg, Heikel-suku,
K. G. Hällström, Ingman-suku (Antero
Vilhelm I.), Johansson-suku. Johan Julin, Pietari
Kalm. K. X. Keckman. Kaarlo Kramsu. Anders
Joachim Kurtin, Ljungo Thoma-. Malm-suku
Pietari ja Otto A. M.i, Malmberg-suku (Niilo
Kustaa M.i, Mathesius-suku. C. F. Mennander,
M. A. Xlybrberg, G. A. von Numers.
Nylander-suku (William N). Matti Pohto. Pietari
Päivärinta, Rahm-suku. Reinius-suku, K. 11. Renlund,
Kocs-suku. Runeherg-suku (Johan Ludvig R.),
sandelin-suku, Schalinsuku. Schroderus-suku,
Snellman-suku (Juhana Vilhelm S.),
Sovelius-suku, Stenbäck suku (Lauri S.), Jaakko ja
J. J. Tengström. Topelius-suku (Mikael T.,
Sakari T. vanh. ja nuor.), Saara Wacklin,
Wegelius-suku, B. VhaPl, Wichmann-suku, C. G.
Wolff. — Pohjalaisten »ukusuhteitu selvittelee
Genealogia Sursilliana. E. E. K.
[Seikkaperäinen Ptta koskevan kirjallisuuden
luettelo on: K. Donner, ..Bibliographia
ostrobot-r.ien»is" 11012) .J
Pohjanmaan rykmentti mainitaan useasti jo
Kustaa Aadolfin sodissa Puolassa ja Saksassa;
16 ;4 v:n valtiomuodon mukaan se oli
järjestyk-viimeinen, JO:». jalkaväen rykmentti.
Ruotu-jakokannalle — asetettiin vasta 1733. V. 1«35
sen -uuruiis oli 1,252 miestä, joista 400 sotaan
vietyjä; 1074 se oli 1,512, v. 1808 1.200 miehen
suuruinen. Taisteluista, joihin se otti osaa,
mainittakoon. I/Pipzig 1642. Lund 167fl. Erastvieri
1701, Pälkäne 1713, Isokyrö 1714. Norjan retki
1718 19, Pommeriu sota 1757 61. Parkumäki 1789.
Pulkkila, Virran silta ja Oravainen 1808,
Hörue-fors 1809. V. 1S09 muutettuna pataljoonaksi se
lopullisesti lakkautettiin 1810. K. (I.
Pohjanmeren-kanava (holl. .Yoordice-ÄamiJ),
kanava Alankomaissa, Pohjois-llollannin
provinssissa. yhdistää Amsterdamin (Y-lahden) suorinta
I tietä Pohjanmereen: 25 km pitkä. 7-8 m syvä.
Pohjanmeren puoleisessa päässä ovat neljät sulut
ja ulkosatama Y m u i d e n (1. Ijmuiden). P.
kaivettiin 1865-76 Amsterdamin lamaantuvan me
renkulun elvyttämiseksi.
Pohjanmeri (engl. Xorth sea, myös (1 erman
sea, saks. Sordsee, ruots. Nordsjön, tansk. Vorrf
noen, myös Yexterhavet, norj. .Yor<is;’«icn),
Atlantin valtameren rannikkomeri. Ison-Britannian.
Orkney- ja Shetlandin-saarten itäpuolella, yhtyy
pohjoisessa välittömästi syvään Norjan-mereen,
iuoteessa Pentland firth y. m. salmien sekä
lounaassa Cnlnis’n salmen ja Kanaalin kautta
Atlantin valtamereen, idässä Itämeri Skagerrakin.
Kattegatin, Juutinrauman ja Beltien läpi laskee
liiat vetensä P:een; suurin pituus 1,100 km,
leveys 670 km. n. 550.000 km’. — P. on syntynyt
myöhään, saaden nykyisen muotonsa jääkauden
jälkeisenä aikana. Jääkaudella eteläosaan
kasaantui paksuja sora- y. m. kerroksia, joiden päälle
sitten laskeutui joki- ja merilietettä. Eteläosassa
rannat ovat loivat, matalat, vaarallisia särkkiä
on täällä kaikkialla. Täällä. Alankomaiden ja
Saksan rannikoilla on tulvavuoksien mantereesta
irroittama saarijono, Friisein-saaret. Pohjoisosan
rannat ovat korkeampia, vuorisia, saaria on vain
Norjan rannikolla. Lahtia on paljon (suurin
Zui-dersee Alankomaissa), useimmatvuorovesiliikkeen
laventamia jokien suppilonmuotoisia suita;
pohjoisessa on vuonoja (Forth-, Tay- ja
Moray-vuo-not). — P:n pohja nousee pohjoisesta etelään kä
sin: syvyys on. lukuunottamatta Norjan
rannikkoa kaartavaa, yli 200 m:u syvyistä Norjan
hautaa (mitattu 665 m) kaikkialla alle 180 m.
Humber-joen suun koillispuolella, melkein
keskellä P:ta ovat Doggerbnnkin kalamatalikot.
joilla syvyys on vain 13-35 m. — Koska P :een
laskee Itämeren vähäsuolainen vesi sekä useita
isoja, vesirikkaita jokia (Elbe. Weser, Rein,
Thames, Ilumber) on P:n vesi vähäsuolaisempaa kuin
Atlantin valtameren, keskimäärin 3,i%. — P:n
pintaveden lämpötila on talvella Elben suun
seu-kuilla + 3° C, Shetlandin-saarten luona + 7° C.
kesällä vastaavat luvut ovat + 18° C ja + 12» C.
Lämpötila 20-30 m :n syvyydessä on talvella 0,i°0
korkeampi, kesällä 1° 2°C alhaisempi kuin
pinnalla. Jäätä muodostuu ainoastaan rannikoilla.
— Vuorovesiliike on sangen monimutkainen:
Atlantin valtamerestä P :eeu saapuu vuoksiaalto
Ison Britannian pohjois- ja eteläpään ympäri
aikaansaaden Humberin suun seuduilla voimakkaan
interferenssin. Nousu- ja pakoveden välinen ero
tus on keskimäärin 3,« m (7-0.i m).
Pitkäaikaisen luoteismyrskyn raivotessa vesi saattaa kohota
7 m yli tavallisen nousuveden, aiheuttaen silloin
matalilla etelärannikoilla kauheita tulvia, joissa
?utoja tuhansia ihmisiä on hukkunut. —
Varsinaisia merivirtoja huomataan esim. Norjan hau
dassa (aina 4 solmun nopeus). — Kasvullisuus ou
sangen runsas; eläimistö samoin. Kalastus on
maapallon tuottoisimpia; saadaan silliä (njover
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
