Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polhem ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
769
Polhem—Poliisi
770
Polhem (ui-], Kristoffer (1061-1751), |
ruots. insinööri ja mekanikko, tuli ensin tunnetuksi
monista varsinkin vuorikaivoksia varten
tekemistään mekaanisista keksinnöistä. Hän rakensi
m. m. kellon, joka osoitti samaan aikaan
turkkilaista, juutalaista, babylonilaista. italialaista ja
yleiseurooppalaista aikaa y. m. Tärkeämpiä
olivat hänen insinöörityönsä kuten
telakkaraken-uukset Karlskronassa ja erittäinkin
Trollhätta-nin kanavan suurenmoiset suunnitelmat, joista
kuitenkin ainoastaan jotkut sulkurakennukset
I! fin mi missä ja Trollliättanissa toteutuivat.
Viimeksimainitun tunnelisulku iP:n sulku) jäi
kesken ja vasta paljoa myöhemmin toteutui koko
kanavasuunnitelnia. P:n muista töistä mainit
takoon vielä Söderströmmenin sulun
uudesti-rakentaminen Tukholmassa sekä Gööta-joen silta
liännumissa ja Taalainjoen sillat Husbvn ja
Skadvin luona ynnä Landskronan linnoituksen
suunnitelmat. Sitäpaitsi P. rakensi useita
koneita tykistöä, maanviljelystä ja
kutomateolli-suutta varten. Monien ansioidensa takia P.
aateloitiin ja kutsuttiin tiedeakatemian jäseneksi.
Prlla oli jonkun aikaa kanavasuunnittelussa
apulaisenaan sittemmin aivan toisella alalla niin
kuuluisaksi tullut Emanuel Svedenborg sekä
poikansa, joka P: n kuoltua valmisteli hänen
töitään. J. C-én.
Polianiitti, kivennäinen, kem.
kokoomukseltaan mangaanidioksidia (MnO,). Teräksenharmaa
t. musta, kovuus vaihteleva 2-6.s, om.-p. 4.s7-5.oi.
P:ksi nimitetään erikoisesti yksityisiä kiteitä,
jotka kuuluvat tetragoniseen järjestelmään.
Säteittäisesti sälöiset massat kulkevat nimellä
pyro-1 u s i i t t i, joka usein on muuttumistulos toisista
kivennäisistä. Amorfisia muunnoksia on m. m.
p s i 1 o m e 1 a a n i. P. ja sen muunnokset ovat
tärkeimpiä mangaanimalmeja. E. M-nen.
Polias /■«’«/ (kreik.. = ,.kaupunkia koskeva",
..kaupunkia suojeleva"), Athenen lisänimi. Athene
P:n pyhäkkö oli yleensä kaupunkien
linnavuorella; eritoten Ateenan akropoliilla palveltiin
Athene P:ta. L. T.
Police [-li’s] (ransk.), vakuutuskirja.
Polieus [-etts] (kreik.), ,,kaupunkia koskeva",
..kaupunkia suojeleva". Zeuksen lisänimi useissa
kaupungeissa. Ateenassa Zeus P:lla oli pyhäkkö
Akropoliilla. L. T.
Polignac /-linja’k], vanha ransk. aatelissuku.
— 1. Melehior de P. (1661-1742), kardinaali,
diplomaatti. Astui aikaisin hengelliseen säätyyn.
Ludvik XIV käytti P :ia diplomaattisiin
tehtäviin; sittemmin hän joutui ajaksi kuninkaan
epäsuosioon, mutta pääsi taas vaikutukseen.
Ut-rechtin rauhanneuvotteluissa 1713 P. teki suuria
palveluksia Ranskalle ja sai kardinaalinarvon.
Uskonnollisten riitojen sovittamista varten P.
lähetettiin Roomaan 1721 ja toimi siellä useita
vuosia lähettiläänä. Valittiin kirjallisten
ansioidensa vuoksi Ranskan akatemian jäseneksi. -—
2. Jules de P. (1745-1S17), edellisen
veljenpojan poika, saavutti suuren vaikutusvallan
Ranskan hovissa Ludvik XVI:n aikana puolisonsa
kautta, joka oli kuningattaren ystävätär. Oli
it-sekkäisyytensä ja vanhoillisuutensa vuoksi
kansan vihaama, pakeni Ranskasta 1789 ja eli
sittemmin Venäjällä. — 3. August Jules A
r-mand de P. (1780-1S47>. valtiomies, edellisen
poika, otti osaa Cadoudalin ja Pichegrun
sala-1o. VII. Painettu u/s15.
liittoon 1804 ja joutui tämän johdosta
vankeuteen. Kun P. oli päässyt vapaaksi 1813,
määrättiin hän lähettilääksi Roomaan, missä paavi
korotti hänet 1820 ruhtinaan arvoon; oli 1823-29
lähettiläänä Lontoossa. Nimitettiin 1829
Ranskan ulkoasiain ministeriksi ja
ministeripresiden-tiksi. P:n vaikutuksesta julkaistiin 1830
heinäkuun ordonnanssit, mikä toimi lähinnä aiheutti
vallankumouksen ja Kaarle X :n kukistumisen.
Tuomittiin jouluk. elinkautiseen vankeuteen, sai
kuitenkin 1836 vapauden, muutti senjälkeen
Englantiin. A". R.
Poliisi. 1. Alkuansa ne tehtävät, joita
julkiset viranomaiset käyttelevät ryhtymällä
pakkotoimenpiteisiin oikeusjärjestystä ja turvallisuutta
uhkaavien vaarojen ja häiriöiden torjumiseksi
tässä merkityksessä p. sanaa suomen kielessä
tavallisesti käytetään vain yhdyssanoissa). — 2.
Ne viranomaiset, jotka mainitunlaisia tehtäviä
harjoittavat. Useimmissa kielissä on yhteinen
sana poliisi ja politia (ks. t.) käsitteille, kuten
ransk. police, saks. Polizei, engl. police.
Ne haitat ja vaarat, joitten torjumista p.
tarkoittaa, voivat olla monenlaisia. Niitä on
ennen kaikkea yleisen turvallisuuden ja
järjestyksen alalla, mutta myöskin muilla aloilla, esim.
sairas- ja terveydenhoitoon, irtolaisuuteen.
passi-laitokseen, yleisiin kokouksiin y. m. nähden
tarvitaan käskyjä ja kieltoja sekä niihin perustuvia
pakkotoimenpiteitä sellaisten tekojen
torjumiseksi, jotka ovat omansa tuottamaan vaaroja ja
haittoja. — Oikeudenhoidon palveluksessa p :n
tehtävänä on saattaa ilmi rikoksellisia tekoja ja
helpottaa syyllisten kiinniottamista.
P.-valtaa harjoittavat julkiset viranomaiset
Suomessa ovat maalla kruununvoudit ja
kruununnimis-miehet sekä heidän alaisensa poliisipalvelijat eli
n. s. p.-konstaapelit (viimeksimainittuja koskevat
säännökset sisältyvät helmik. 10 p :nä 1891 ja elok.
10 p:nä 1898 annettuihin asetuksiin sekä
mar-rask. 28 p:nä 1898 annettuun johtosääntöön). —
Kaupungeissa on järjestyksen ja turvallisuuden
ylläpitämistä varten erityiset p.-viranomaiset.
Suuremmissa kaupungeissa on täydellinen
p.-lai-tos iKeis. aset. elok. 26 p :ltä 1903). Paitsi p.
mestaria, joka laitosta johtaa, kuuluu siihen sihteeri,
komisariuksia. eräissä kaupungeissa muitakin
virkailijoita sekä p.-konstaapeleita. Järjestys- 1.
piiri-p., etsivä p. ja keskus- 1. opetus-p. sekä
muutamissa kaupungeissa siveys-p. ovat p.-laitoksen
osastoina. — P.-kunnan järjestämisestä niissä
kaupungeissa ja muissa yhdyskunnissa, joissa ei
ole täydellistä p.-laitosta, cn olemassa helmik. 18
p:nä 1904 annettu asetus, jonka mukaan
kuvernöörin asetettavan komisariuksen tai läheisen
piirin nimismiehen niissä tulee huolehtia
järjes-tyksenhoidosta kruununvoudin valvonnanalaisena
sekä ylikonstaapelien ja konstaapelien avulla.
Sekä näissä kaupungeissa että niissä, joissa on
täydellinen p.-laitos, valtio on ottanut
suorittaakseen osan p:n kustannuksista. P.-mestarit ovat
kenraalikuvernöörin, muut virkamiehet
kuvernöörin nimitettävät, palvelusmiehet toisissa
kaupungeissa p.-mestarin, toisissa asianomaisen
kruununvoudin otettavat. — Mainittuja asetuksia,
varsinkin v. 1904 annettua vastaan voidaan
oikeudelliselta kannalta muistuttaa, että valtion
viranomaisille annettu toimivalta on poikkeus
siitä porvarissäädyn erioikeuksissa kaupungeille
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
