Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polhem ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
771
Poliisijärjestys — Poliittinen
772
vakuutetusta edusta, että ue saavat itselleen
ottaa alhaisemmat virka- ja palvelusmiehensii.
Niin ollen uutta p.-järjestystä ei oikeastaan olisi
voitu panna toimeen ainakaan sellaisessa
kaupunkikunnassa. joka ei vapaaehtoisesti siihen
suostu käytännössä kaupungit kuitenkin on saatu
siihen suostumaan.
Kussakin läänissä kfivttelee ylintä p.-valtaa
kuvernööri. jolla m. m. on valta noudatettavaksi
määrätä yleisiä p.-säännöksiä järjestyksen ja
turvallisuuden voimassapvsyttämiseksi. Milloin
edes-vastausta ei ole luissa määrätty, kuvernööri
voi säätää uhkasakkoja, enintään 400 mk:n
suuruisia. Maalais- ja kaupunkikuntain
hyväksymät järjestvsohjeet ovat kuvernöörin
vahvistuksen tarpeessa. — P.-laitoksen valvonta ja ylin
johto koko maassa kuuluu kenraalikuvernöörille;
tässä tehtävässä on myöskin senaatin
talousosasto osallisena, sen siviilitoimituskunnasta kun
senaatin ohjesäännön 104 §:-sä säädetään, että
yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hoitoa
koskevat asiat ovat mainitun toimituskunnan
käsiteltävät.
Oikeusvaltion (ks. t.) luonteeseen ja
järjestykseen kuuluu, että yksilön tulee saada vapaasti
toimia sikäli kuin julkinen valta ei ole katsonut
välttämättömäksi asettua hänen vapaalle
toiminnalleen rajoja. Tällä periaatteella on tiirkeä
merkitys siihen monusti vaikeaan kysymykseen
nähden. kuinka pitkälle p:n toimivalta ulottuu.
Samasta periaatteesta johtuu, että sellaiset edut
kuin esim. persoonallinen vapaus ja kotirauha
ovat tarkoilla, vangitsemisen ja kotietsinnän
edellytyksiä y. m. koskevilla säännöksillä
turvattavat sekä p:n vallan väärinkäytökset tehokkaasti
ehkäistävät ja rangaistavat. Tarkkoihin
oikeudellisiin rajoihin sidottu, mutta samalla valpas,
lahjomaton ja toimintakykyinen p.-laitos on
valtion edun mukainen. Oivallisesta p.-laitoksestaan
kuuluisa on erittäinkin Englanti, kun sitävastoin
Pohjois-Ameriikun Yhdysvalloissa,
kansanvaltaisesta hallitusjärjestelmästä huolimatta, p. on
osittain hyvinkin turmeltunut. K. E.
Poliisijärjestys. sellainen kaupungissa,
kauppalassa tai taajavilkisessä yhdyskunnassa
noudatettava järjestys (ks. t.), joka sisältää
tarpeelliset yleiset poliisi- 1. järjestysluontoiset
määräykset. K. K-a.
Poliisiknmari, erityinen poliisimestarin
johdettava viranomainen, jolle alkuaan maistraatille
kuuluvat poliinitehtäviit on, kunnallista itsehallintoa
syrjäyttäen, eräissä kaupungeissa annettu.
Ensimäinen p:mme perustettiin 1816 Turkuun. Aluksi
oli p:eilla myöskin melko laaja tuomio-oikeus,
mutta 1809 »e rajoitettiin pelkkiin
poliisirikko-tnukftiin ja lakkautettiin vihdoin kokonaan 1897.
Aikaisemmin annettiin eri p:eista eri asetuksia;
nykyään on näiden siiasta voimassa 20 p:nä
elokuuta 1903 annettu yleinen asetus poliisin
järjes-tämif-tä niissä kaupungeissa, joissa on
täydellinen poliisilnitos. P:ien kustannukset suorittaa
osaksi valtio, osaksi kunta. vrt. Poliisi.
A". K-a.
Poliisikoirat k». Koira.
Polliaikomlsarius ks. Poliisi.
Poliisikonstaapeli ks. Poliisi.
Polllallaitoa ks. Poliisi ja
Poliisi-kamari.
Poliisimestari k». Poliisi.
Poliisioikeus. oikeus, jossa
poliisiviranomainen on tuomariua. Joskus sanotaan p:ksi
myöskin sellaista varsinaista tuomioistuinta, jossa
tuomitaan pienemmistä rikkomuksista, varsinkin
jlir-jestysrikoksistu. Meidän maassamme p:ta ei
ny-kyään ole, mutta aikaisemmin oli
poliisikama-reilla tuomio-oikeus eräänlaisissa rikosjutuissa,
ks. P o 1 i i s i k a m a r i. K. K-a.
Poliisituomioistuin ks. Poliisioikeus.
Poliisitutkinto, poliisiviranomaisten
toimittama tutkinto vnrsinkin rikosten ja rikollisten
selville saamiseksi.
Poliisivaltio, valtio, joka ei oikeusohjeilla
rajoita ja sido omaa toimintaansa, tai jossa
viranomaiset eivät tarkoin noudata tällaisia ohjeita,
mikäli niitä on olemassa. P:ssa kansalaisten
itse-toiminta ja osanotto julkisiin asioihin on
enemmän t. vähemmin rajoitettu taikkapa kokonansa
tuntematon; virkavalta, joka ei aina pysy
laillisissa rajoissa, on sille ominainen. Yksilöillä ci
ole sellaista luin turvanmaa oikeuspiiriä kuin
..oikeusvaltiossa" (ks. t.) eikä oikeuksiensa
turvaamiseksi oikeuskeinoja käytettävänään;
siksipä julkinen valta, jos kohta monasti todellisen
t. luulotellun yhteisedun vuoksi, mielivaltaisesti
puuttuu yksityisten elämään ja toimintaan. P„
samoin kuin sen vastakohta ..oikeusvaltio", ei
tietenkään ole mikään tarkoin määrätty
valtio-elämän muoto; samassa valtiossa voidaan tavata
piirteitä kummastakin. R. E.
Poliisivalvonta, järjestysvallan puolelta lain
nojnlla tapahtuva, määrättyihin henkilöihin
kohdistuva erikoinen silmälläpito. Muutamissa maissa,
esim. Saksassa, on p. erityinen lisärangaistus.
K. K-a.
Poliitikot (ransk. les politiques),
Hugenotti-sotien aikana Ranskassa 1574 syntynyt
maltillisten katolilaisten puolue, joka koetti
sovinnollisella menettelyllä saada sisälliset sodat
lakkaamaan.
Poliittinen (ks. Politiikka),
valtio-opillinen t. valtiotaidollincn, valtiollinen; valtioviisas,
älykäs, viisas. — Alkuaan valtioon
(kaupunkivaltioon) kuuluva, valtiota koskeva, siitä
valtiollinen, valtiovallan harjoittamista koskeva. Tätä
sanaa käytetään sangen erilaisissa merkityksissä,
joista tiissii mainittakoon seuraavat: a)
valtiovaltaa koskeva, esim. p. oikeus = oikeus, jonka
nojnlla joku (esim. virkamiehenä, vnlitsijana) ottaa
osaa tai vaikuttaa julkisen vallan
harjoittamiseen, p. eli valtiollinen äänioikeus (vastakohtana
esim. kunnalliselle), p. rikos = rikos, joka
kohdistuu valtiovaltaa ja sen harjoittajaa vastnan. h)
P:ista seikoista, näkökannoista, vaikuttimista
y. m. puhutnan usein vastakohtana
oikeudellisille. P. on silloin sellainen seikka y. m.,
jonka oleellisesti määräävät valtiolliset
tarkoituksenmukaisuussyyt eivätkä puhtnnt
oikeusperiaatteet. P:ta luonnetta olcvilln riita-asioilla
kansainvälisessä oikeudessa tarkoitetaan sellaisia,
joita ci ainakaan pääkysymykseen nähden voida
arvostella oikeudellisella mittapuulla, c)
Valtioiden ulkonaista valta-asemna koskcvn, esim. p:t
edut 1. intressit, p:t sopimukset vastakohtana
kauppaa, liikennettä y. m. sellaisia suhteita
koskeville sopimuksille, d) Valtion jn valtiollisten
ilmiöiden oikeudellista puolta ja olemusta
koskeva, vastakohtana yhteiskunnalliselle,
sosiaaliselle. — P. sanan merkitys vaihtelee siis hyvin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
